lintu

Evira: Alkuvuonna paljon salmonellaa ympäri Suomen

Ma, 05/07/2018 - 18:04 Jarmo Korteniemi
Kuva: Stefan Berndtsson / Flickr

Salmonella tappoi epätavallisen paljon pikkulintuja vuoden 2018 kylmimpinä kuukausina, kerrotaan Evirasta. Huono hygienia ruokintapaikoilla näytteli merkittävää osaa epidemiassa.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kertoo, että maamme pikkulintuja riivasi alkuvuonna 2018 salmonellaepidemia. Tautiin kuolleita eläimiä toimitettiin virastoon huomattavasti normaalia enemmän. Epidemian syynä olivat luultavimmin ruokintapaikat, joiden puhtaudesta ei oltu pidetty huolta.

Vuoden alusta maaliskuun puoliväliin mennessä Eviraan oli lähetetty noin 50 kuolleena löydettyä lintua, joilla oli salmonellabakteerin aiheuttama yleisinfektio. Määrä voi kuulostaa pieneltä, mutta tautiin kuolleista eläimistä kuitenkin vain murto-osa löydetään ja löydetyistäkin vain harva päätyy Eviraan asti. Salmonellasta kärsineitä eläimiä löytyi ympäri Suomen: Eteläisimmät tutkimuksiin päätyneet raadot olivat pääkaupunkiseudulta, pohjoisimmat Kittilästä.

Evirassa tutkittiin myös myytäviä linnunsiemenseoksia, mutta niistä salmonellaa ei löydetty.

Tauti leviää ruuansulatuskanavan kautta, minkä vuoksi ruokintapaikkojen hygienia on taudin säätelyssä avainasemassa. Paras keino ehkäistä salmonellaa ja muitakin lintujen tauteja on käyttää helposti puhdistettavia ruokinta-automaatteja, joissa linnut eivät pääse ulostamaan ruuan päälle. Maassa ruokailevien eläinten terveydestä voi huolehtia sijoittamalla automaatin alle vaikkapa verkolla suojatun astian, johon ulosteet ja siemenet putoavat eläinten ulottumattomiin. Lisätietoa talviruokinnasta löytyy vaikkapa Tringan sivuilta.

Salmonella saa pikkulinnut usein "kesymmän oloisiksi". Ne pörröttävät höyheniään eivätkä huonon vointinsa vuoksi pyrähdä lentoon yhtä helposti kuin terveet lajitoverinsa.

Pikkulinnut saavat tartunnan syötyään sairaiden yksilöiden ulosteella saastunutta ruokaa. Lisäksi tauti hyppää helposti lajirajojen yli, joten salmonellainen ruoka altistaa esimerkiksi jyrsijöitä ja jäniksiä. Pedot taas saavat tartunnan syötyään sairastuneen eläimen.

Eviraan tuoduista vuoden 2018 epidemiassa kuolleista eläimistä suurin osa (32) oli urpiaisia, mutta mukana oli myös 8 punatulkkua, talitiainen, tilhi, kaksi kanahaukkaa, varpushaukka ja viirupöllö. Lisäksi salmonella todettiin yhdellä kuolleella metsäjänikselläkin.

Linnuilla salmonella aiheuttaa aluksi kuolioisen kuputulehduksen, vaikeuttaen ja lopulta estäen normaalin nielemisen. Loppuvaiheessa infektio leviää koko elimistöön ja lintu kuolee. Toisaalta jotkut yksilöt kantavat tautia täysin oireettomasti ja erittävät ympäristöön koko ajan pieniä määriä bakteeria ulosteidensa mukana. Salmonellaa siis esiintyy koko ajan, mutta populaation tihentyessä tauti yltyy epidemiaksi.

Oivinta epidemia-aikaa on juuri alkuvuosi. Linnut kerääntyvät kovien pakkasten aikaan ruokintapaikoille ja eläinten kunto on muutoinkin huonoimmillaan. Eikä kovakaan pakkanen onnistu tappanaan salmonellabakteereita.

Salmonellaa aiheuttaa Salmonella enterica -bakteeri. Siitä on noin 2500 muunnosta, joista osa hyppii helposti eläinlajista toiseen. Pikkulintuja riivaava kanta (ns. Salmonella typhirium faagityyppi U277) on juuri tätä kastia, ja saattaa tarttua villieläinten lisäksi niin ihmisiin kuin koti- ja lemmikkieläimiinkin.

Pidetään siis ruokintapaikat puhtaina!

Kuva: Åsa Berndtsson / Flickr

Lähde: Eviran tiedote (PDF)

Kuvien urpiaiset eivät liity tapaukseen. (Stefan Berndtsson & Åsa Berndtsson / Flickr)

Ällistyttävä lintu - kuin violetti avaruusolio

Useat eläimet tekevät jotain säväyttävää tulevan kumppaninsa huomion herättämiseksi. Jotkut hankkivat mielitietylleen koristeellisia esineitä, toiset taas käyttötarpeita. Kolmannet vain seuraavat puolisoaan sinnikkäästi ja väsyttävät sen.

Costan kolibri (Calypte costae) on lintu, joka luottaa pelkkään ulkomuotoonsa. Ja se onkin kyllä erikoinen.

Videolla uroslintu ponnahtaa ilmaan ja muuttuu silmänräpäyksessä kimaltelevaksi avaruusolioksi. Joku toinen voi nähdä sen naamassa mustekalan, kolmas Cthulhun. Vieressä kuva uroksesta normaalitilanteessa.

Muutos tapahtuu kaulan ja pään höyheniä pörhistämällä. Kirkas väri ja etenkin sen muuttuminen katsontakulman mukaan johtuu höyhenpeitteen pintarakenteesta. Eri aallonpituudet taittuvat siinä eri tavoin, ja oikeassa kulmassa värit suorastaan lävähtävät katsojan silmiin. Lintu osaa näytöslennoillaan pitää itsensä siten, että kumppani saa parhaan mahdollisen shown.

Costan kolibri kasvaa suurimmillaankin vain kahdeksansenttiseksi. Elinvoimainen laji elelee Kalifornian niemimaan tienoilla Meksikossa.

Video on amerikkalaisen PBS-televisioyhtiön luonto-ohjelmasta.

Video: Lintu, joka haluaa puhkoa pyöräilijän silmät

Australian jokakeväinen riesa on taas alkanut: isot varislinnut hyökkäävät ihmistenkin kimppuun ja koettavat tökkiä nokallaan korviin ja silmiin. Etenkin näiden isohuiluvaristen (Gymnorhina tibicen) kohteena ovat pyöräilijät ja lapset.

Kyse on siitä, että linnut suojelevat pieniään. Naaras on pesässä lastensa kanssa ja uros suojelee perhettään muun muassa siten, että se hyökkää kaikenlaisten lähelle tulevien, uhkaavien tunkeilijoiden kimppuun.

Kyse on siis samasta asiasta kuin Suomessa lokkien pesintäaikaan ei niiden lähelle kannata mennä haahoilemaan. Lokit eivät yleensä käy käsiksi – tai nokiksi – vaan tyytyvät pommittamaan tulijoita ulosteellaan.

Australian isohuiluvaris sen sijaan voi olla hyvin aggressiivinen. Koska lintu voi olla suurikin, jopa lähes puolimetrinen, voi se oikeasti saada aikaan vammoja.


Juttu jatkuu mainoksen jälkeen



Linnut pesivät yleensä avoimilla, puita kasvavilla paikoilla, kuten esimerkiksi puistoissa ja leikkikenttien luona, ja yleensä näillä alueilla on myös paljon ihmisiä liikkumassa joko jalan tai polkupyörillä. Netissä on vaikka kuinka "komeita" videoita juuri pyöräilijöiden kimppuun hyökkäävistä isohuiluvariksista, koska pyöräilijöillä on usein ajoa tallentavia kameroita mukanaan.

Muulloin kuin pesimäaikana isohuiluvaris on varsin rauhallinen, joten siitä ei ole haittaa kuin nyt etelän kevään aikaan.

Yllä on yksi näistä videoista. Sen on kuvannut Stephen Chan ja lisää videoita löytyy esim. Youtubesta vaikka kuinka hakusanalla "Magpie", mikä on linnun englanninkielinen nimi.

Alla sen sijaan on toinen video, missä on selvitelty erilaisia tapoja hämätä lintuja. Kaikkein tehokkaimmaksi keinoksi paljastui peruukki...

Tässä on toinen ratkaisu:

PS. Miksi lintu on nimeltään isohuiluvaris? Koska sen varsin kova laulu on huilumaista ja se on yksi maailman monimutkaisimmista linnunlauluista. Linnut laulavat myös usein ryhmässä tai duettona.

 

Sinirinta kesän räntäsateessa

To, 07/02/2015 - 13:42 Jarmo Korteniemi
Kuva: Jarmo Korteniemi

Päivän kuvaSinirinta tunnetaan "Lapin satakielenä". Sen liverrys on kuitenkin monivivahteisempaa ja useimpien mielestä myös kauniimpa kuin eteläisen sukulaisensa. Lintu on varsin tyypillinen sieppo: 10-15 cm pitkä pääpiirteittäin vaatimaton lintu, jolla on jokin räikeä koriste. Sinirintakoiraiden kesäinen erityistuntomerkki on kirkkaansininen kaula, jota korostavat ruosteenpunainen keskustäplä ja rinta. Lintu pesii lähinnä Pohjois- ja Itä-Lapissa ja muuttaa talveksi Lähi-Idän seutuville. Suomessa lintu on rauhoitettu ja määrältään vähentynyt.

Tämä vilpoisassa värjöttelevä yksilö on kuvattu Norjan Lyngenissä kesäkuussa 2012. Alempana vuonon rannalla oli täysi kesä, mutta linnun asuinseuduilla, ylempänä vuorilla, tuli vielä räntää. Pajuissakaan ei ollut vielä kunnon lehtiä.

Lisätietoja ja kuvia sinirinnasta löytyy oivilta sivuilta Luontoportti.fi, Tarsiger.com ja Lintukuva.fi.

Pariisi kotkan silmin

Pe, 11/07/2014 - 17:18 Jari Mäkinen
Kotka lentää Pariisin taivaalla

Netti on nykyisin täynnä nelikoptereilla kuvattuja komeita videoita, jotka ovat toinen toistaan komeampia ja taitavampia. Siksipä tässä hieman erikoisempi lentovideo: kuvaajana on Viktor, merikotka, jonka siipien kärkiväli on yli puoli metriä.

Videolla kameraa selässään kantava Victor lasketaan lentoon Eiffel-tornin huipulta. Se tekee komean kaarroksen Seinen päällä ja kaartaa takaisin Trocadero-aukiolle, minne se syöksyy lopuksi 180 kilometrin tuntinopeudella.

Kun merikotka lentää, sen siivet ovat varsin vaakatasossa, mutta kyynärsiipi on koholla – aivan kuten videossa näkyy. Matkalennossa merikotka lyö rauhalliseen tapaan pitkiä, melko matalien, siiveniskujen sarjoja. Sarjojen väleissä se liitää lyhyesti. Sillä on tapana silloin tällöin kaarrella pitkiäkin aikoja korkealla, minkä aikana se voi edetä useita kilometrejä. Videon pieni pyräys Pariisin taivaalla vaatii vain pari siiveniskua ja muilta osin se on juuri tätä pitkää liitoa.

Video liittyy joukkorahoitettuun hankkeeseen, jonka tarkoituksena on tuottaa täysipitkä elokuva maailmasta merikotkan silmin. Elokuvan tarkoituksena on puolestaan kertoa merikotkasta, rauhoitetusta suuresta merilinnusta, jotka Suomessa ovat harvinaisia ja Ranskassa – missä elokuvahanke on vireillä – merikotkat ovat olleet kokonaan kadoksissa yli 50 vuoden ajan.

Hankkeen vetäjä on kotkaharrastaja Jacques-Olivier Travers, jonka unelmana on nähdä vielä vapaana lentäviä merikotkia Ranskan taivaalla. Yhdessä tuottaja Muriel Barran kanssa he keräävät rahaa muun muassa tällä videolla dokumenttifilmiä ja kuvitelmaa yhdistävään eläinelokuvaa, jonka kertoisi merikotkista.

Jos hanke kiinnostaa, siitä on lisää tietoa (ranskaksi) täällä: http://www.kisskissbankbank.com/fr/projects/freedom-l-envol-d-un-aigle