innovaatio

Nyt myös Vaasa saa huippuluokan tutkimuskeskuksen: Wärtsilä perustaa Smart Technology Hubin

Ti, 08/21/2018 - 17:19 By Toimitus
Wärtsilä Smart Technology Hub

Kerroimme viime viikolla Kajaaniin perustettavasta data-analytiikan kiihdyttämöstä. Nyt uutinen kertoo Wärtsilän rakentavan Vaasan Vaskiluotoon uuden tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskuksen. Hienoa!

Kyseessä on uusi keskus, mutta sen valmistumisen myötä vuonna 2020 nyt Wärtsilän Vaasan keskustassa olevat toiminnot ja työntekijät sekä logistiikka ja huollon verstastoiminnot Runsorista siirtyvät Vaskiluotoon.

Wärtsilä kertoo tiedotteessaan investoivansa hankkeeseen 83 miljoonaa euroa, joka kohdistetaan keskuksen moderniin testaus- ja tuotantoteknologiaan. Smart Technology Hubiin liittyvä kokonaisinvestointi tulee olemaan jopa 200 miljoonaa euroa, joka koostuu toimisto- ja tehdasrakennuksista, logistiikasta sekä infrastruktuurista.

“Jatkuva uudistuminen on Wärtsilän DNA:ssa”, toteaa Wärtsilän konsernijohtaja Jaakko Eskola tiedotteessa.

“Tohmajärven Värtsilän kylään 1834 sahaksi perustettu yritys on nyt kansainvälisesti johtava älykkään teknologian ja kokonaiselinkaariratkaisujen toimittaja merenkulku- ja energiamarkkinoilla. Vaasan Smart Technology Hub on meille jälleen sukupolviloikka, joka nostaa Wärtsilän osaamisen uudelle tasolle.”

Smart Technology Hub on osa Wärtsilän älykkään merenkulun ja älykkään energia-alan visioissa. Keskus tekee mahdolliseksi meri-, öljy- ja kaasuteollisuuden ratkaisujen sekä uusien energiajärjestelmien entistä ketterämmän ja tehokkaamman testauksen ja tuotekehityksen.

“Smart Technology Hubista tulee tärkeä osa Wärtsilän maailmanlaajuista osaamiskeskusten verkostoa”, toteaa teknologiajohtaja Hannu Mäntymaa.

”Jakamalla oppeja eri yksiköistämme pystymme tuottamaan asiakkaillemme entistä parempia tuotteita ja palveluita. Vaasan Smart Technology Hubissa kehitämme prosesseja, jotka voimme ottaa myöhemmin käyttöön myös muualla.”

Smart Technology Hub kutsuu alan muut toimijat ja tutkimuksen yhteistyöhön. Visiona on luoda partnerikampus, jossa tutkimusta ja tuotekehitystä tehdään yhdessä Wärtsilän asiakkaiden ja toimittajien, alan start-upien ja yliopistojen kanssa.

Keskuksen suunnittelutyöt ovat jo täydessä vauhdissa ja uusi keskus on toiminnassa Vaskiluodossa vuonna 2020. Vaasan seutu on jo nyt Pohjoismaiden johtava energiateknologiakeskittymä, ja kehittyvä Vaskiluoto vahvistaa alueen merkitystä ja potentiaalia alan globaalina suunnannäyttäjänä entisestään. Wärtsilä on Vaasan suurin yksityinen työllistäjä noin 3000 työntekijällään, ja Vaasan yksikkö on Wärtsilän suurin toimipiste. Turussa Wärtsilällä on työntekijöitä noin 400 ja Helsingissä lähes 500.

*

Juttu on Wärtsilän lähettämä tiedotehieman editoituna. Kuva: Wärtsilä.

Mistä Wärtsilä on peräisin ja mitä kaikkea se tekee nykyisin?

Alla oleva yhtiön esittelyvideo kertoo:

Suorana labrasta 17/2018: Paavo Ritala

Ma, 04/23/2018 - 09:00 By Jari Mäkinen
Suorana labrasta 17/2018: Paavo Ritala

Tällä viikolla @suoranalabrasta menee Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon. Twiittaajana on Paavo Ritala, strategian ja innovaatioiden professori.

Jostain syystä alkuvuodesta twiittaajina on ollut erityisen paljon Paavoja! Tällä viikolla siis vuorossa on jälleen yksi Paavo, Paavo Ritala, eli @paavoritala. Hän on aivan erityinen siksi, että hän on ensimmäinen Suorana labrasta -twiittaaja Lappeenrannasta.

Hän toimii strategian ja innovaatioiden professorina LUT School of Business and Managementissa.

"Työnkuvani on varsin monipuolinen, ja sisältää kaikkia kolmea yliopiston perustehtävää: tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta", kertoo Paavo. 

"Näistä eniten on painottunut minulla tutkimus, johon suurin osa ajastani kuluu. Viime syksyn vietin Stanfordin yliopistossa (Skandinaavisten organisaatiotutkijoiden verkoston SCANCOR:in kautta) tutkijavaihdossa, jolloin keskityin erityisen intensiivisesti uusiin tutkimusideoihin."

Väitöskirjansa hän teki vuonna 2010 kilpailevien yritysten välisestä yhteistyöstä.

"Tämän jälkeen tutkimusintressini ovat kohdistuneet lisäksi verkostomaiseen innovaatiotoimintaan, yritysten uudistumiskykyyn, digitalisaatioon ja alustatalouteen, sekä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään liiketoimintaan. Tutkimuskonteksteina ovat olleet mm. ICT ja media-ala."

Tällä hetkellä Paavo on vastuullinen johtaja kahdessa tutkimushankkeessa: 

Viestintäalan tutkimussäätiön rahoittamassa Alueellisen median digitaalinen loikka - mikä muuttuu? -hankkeessa pyritään ymmärtämään digitalisaation tuomaa murrosta ja haastetta erityisesti aluemedian toimijoiden näkökulmasta.

Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Kevyesti Kasvuun -hankkeessa puolestaan kohderyhmänä ovat mikro- ja pk-yritykset, jotka tarvitsevat tukea teknologian haltuunotossa tai uudistumista toimintatavoissaan kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.

"Lisäksi olen mukana LUT:in osahankkeen tutkijana Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamassa Teollisuuden digitaalinen murros - tutkimuskonsortiossa. Akateemisten luottamustoimien osalta toimin kansallisessa julkaisufoorumipaneelissa ja olen lisäksi LUT:in hallituksen jäsen. Toimin tiedejulkaisu R&D Managementin apulaispäätoimittajana."

Tapahtumarikkaan viikon twiitit ovat tässä alla:

Iloa elämään ostoskärryillä!

La, 06/04/2016 - 11:57 By Jari Mäkinen
Ostoskärryt ennen ja nyt



Kaikilla ympärillämme olevilla arkisilla laitteilla ja esineillä on suunnittelija tai keksijä, ja jokaisella on myös tarina takanaan. Niin on myös ostoskärryillä, jotka täyttävät tänään 79 vuotta.


Päivän kuva Ei varmaankaan ole yllätys, että ostoskärryt keksittiin Yhdysvalloissa, missä myös keksittiin supermarketit. Kun aikaisemmin kaupoissa, etenkin sekatavarakaupoissa, oli pitkät palvelutiskit, joiden takaa myyjät antoivat tavaroita, laajennettiin ensin tarjontaa myymälätilan puolelle siten, että asiakkaat saattoivat kerätä tavaroita myös itse ostoskoreihin. Korit annettiin myyjille, jotka antoivat muut ostokset tiskin takaa ja laskivat lopuksi paljonko ostokset maksoivat.

Supermarketeissa oikeastaan kaikki tavarat laitettiin asiakkaiden saataville ja myyjien rooli kutistui lähinnä rahastamiseen. Se oli tehokkaampaa ja nopeampaa, mutta samalla ostoskorit tulivat painavammiksi, kun raskaatkin ostokset piti laittaa niihin, ja koreja piti kantaa pitemmän aikaa.

Niinpä vuonna 1937 Oklahomassa olevan Humpty Dumpty -supermarketin omistaja Sylvan Goldman sai idean: mitä jos korit laittaisi kärryihin, joita olisi kätevä työntää kaupassa? Hän pyysi Fred Young -nimistä metalli-insinööriä rakentamaan taittuvan puutarhatuolin pohjalta hahmottelemansa kärryn. Siinä oli paikat kahdelle ostoskorille ja luonnollisesti alla pienet pyörät, joilla kärryä oli hyvä rullailla ympäriinsä. 

Tänään 79 vuotta sitten käyttöön tulleet kärryt voitiin taittaa kasaan puutarhatuolien tapaan, jolloin käyttämättöminä ne eivät vieneet paljoakaan tilaa. 

Askel eteenpäin ostoskärrytekniikassa otettiin vuonna 1946, kun Orla Watson keksi nykyiset ostoskärryt, jotka voidaan työntää sisäkkäin. Ensimmäiset tällaiset otettiin käyttöön Floyd Day's Super Marketissa Kansas Cityssä, Missourissa, vuonna 1947.

Sen koommin ei kärryissä ole tapahtunut kovinkaan suurta kehitystä, paitsi että kun supermarkettien rinnalle tulivat hypermarketit, muuttuivat kärrytkin jättikokoisiksi. Ja samalla pienissä citykaupoissa on tullut jälleen käyttöön Goldmanin alkuperäisen korikärryn kaltaisia ostoskärryjä.

Suunnittelijat ovat kuitenkin hahmotelleet erilaisia tulevaisuuden ostoskärryjä, jotka voisivat soveltua paremmin mm. kylmätuotteiden kuljettamiseen varsin kookkaissa kaupoissa. Lisäksi luonnollisesti elektroniikka on tulossa myös ostoskärryihin: pienet näytöt voivat opastaa löytämään tuotteet kaupassa ja kärryt voivat myös laskea jo saman tien ostosten hinnan havaitsemalla mitä niihin laitetaan. Näin asiakas voi vain rullata ulos ja ostokset veloitetaan suoraan hänen pankki- tai luottokortiltaan.

 

Otsikkokuvassa on vasemmalla Goldmanin alkuperäinen ostoskärry ja oikealla IDEO-toimiston (jo vuonna 1999) tekemä hahmotelma uudenlaisesta ostoskoreihin perustuvasta hypermarketostoskärrystä.

UnGrounded – innovointia taivaalla

To, 03/21/2013 - 23:06 By Toimitus

Lentokone on lastattu hakkereilla ja visionääreillä, ja se lentää San Franciscosta Lontooseen. Sisällä pohditaan, verkostoidutaan ja innovoidaan. Onko British Airwaysin UnGrounded markkinatemppu vai jännä konsepti?

Monet maailman perinteisistä lentoyhtiöistä koittavat katsoa tulevaisuuteen omilla tavoillaan. Finnair juhlisti vuonna 2008 85-vuotista historiaansa katsomalla rohkeasti tulevaisuuteen ja nyt British Airways julkisti omalaatuisen kiinnostavan UnGrounded -konfrenssin.

Brittiyhtiö kutsuu tätä maailman ensimmäiseksi "Innovaatiolaboratorioksi taivaalla" ja tarkoituksena on kutsua 100 päätöksentekijää, visionääriä, hakkeria, innovaattoria ja muunlaista eri lähtökohdista tulevaa ja eri tavalla tulevaisuuden innovaatioyhteisöä hahmottavaa henkilöä samaan lentokoneeseen ja antaa heidän ideoida keskenään suljetussa tilassa, korkealla taivaalla mannertenvälisellä lennolla.

Lentoyhtiönä toki British Airways toivoo näkemyksiä myös matkustamisesta ja lentoliikenteestä, mutta keskustelua ei ole rajattu tähän. Yhtiön mukaan tavoite on "hahmottaa ja keksiä ratkaisuita maailmanlaajuisiin sosioekonomisiin haasteisiin".

Osanottajat valitaan ilmoittautumisten perusteella siten, että mukana olisi mahdollisimman paljon tietoa ja näkemystä niin tieteestä ja tekniikasta, kuin myös yhteiskunnasta ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Kone lähtee matkaan Piilaakson luota San Franciscosta kesäkuun lopussa ja laskeutumisen jälkeen lennon aikana mahdollisesti tulleen ajatukset ja ideat esitellään Lontoossa pidettävässä DNA Summit -konfrenssissa. Yhdistyneiden kansakuntien informaatio- ja kommunikaatiotoimisto ITU on mukana kokouksessa ja osallistuu myös lennon toteuttamiseen.

Tarkoituksena ei ole vain jutustella satunnaisesti lennon aikana, vaan työ etenee ennakkoon laaditun raamin mukaan. Kuinka paljon tuloksia lento saa aikaan, ja missä määrin se on vain markkinointitemppu – se jää vielä nähtäväksi. Joka tapauksessa konsepti on kiinnostava ja lennolle voi toivottaa onnea; lentoyhtiön tarkoituksena onkin jatkaa lentoja muistakin kohteista erilaisilla kokoonpanoilla, jos kokemukset ensimmäisestä lennosta ovat hyvät.

Artikkeli perustuu Bristish Airwaysin tiedotteeseen.