epidemia

Paljonko suomalaisia tulee kuolemaan koronavirukseen?

Su, 03/15/2020 - 19:12 Jarmo Korteniemi
Kuva: Koronavirus ja siniristilippu

Covid-19 -epidemia voi tappaa Suomessa saman verran väkeä kuin toinen maailmansota. Kuolleisuutta voidaan kuitenkin hillitä huomattavasti jos suojaamme yhdessä riskiryhmiin kuuluvia.

Seuraa hieman ikäviä lukuja. Luethan koko jutun rauhassa alusta loppuun asti.

Tämä juttu kertoo, millainen skenaario voi kenties ehkä mahdollisesti olla edessä. Tarkoitus on saada lukija ymmärtämään, kuinka tärkeää on noudattaa varovaisuutta ja olla tartuttamatta muita. Kauhuskenaario voi hyvin myös olla vältettävissä tai ainakin huomattavasti lievennettävissä käsienpesulla ja järkevällä itsekaranteenilla. Paniikista ei ole mitään hyötyä. Järkevästä toiminnasta taas on.

Alla kerrotut luvut eivät ole varmoja, vaan tilastollista käsittelyä ja valistuneita arvioita ja arvauksia nykytietojen pohjalta. Vaikka luvut siis ovat tulkinnanvaraisia, juttu antanee kuitenkin realistisen arvion siitä mihin tauti voi pahimmassa tapauksessa johtaa.

Luvut voivat pienentyä reippaasti, jos ihmiset ottavat uhan todesta ja toimivat sen mukaisesti. Vaikket itse pelkäisikään koronavirusta, huomioi, että tekosi vaikuttavat muihin ihmisiin. Sekä suoraan että välillisesti.

Sitten itse asiaan.

Arvioita ja tutkimuksia COVID-19 -tartunnan vaikutuksista on tehty jo jonkin verran. Suurin osa niistä perustuu Kiinassa epidemian alkuvaiheissa tehtyihin tutkimuksiin sekä myöhempiin havaintoihin taudin kulusta. Yleistäen voidaan sanoa, että nyt jo pandemiaksi yltyneen taudin saanee näillä näkymin noin 30–70 prosenttia maailman väestöstä ja sen tappavuus on 1–3 prosentin luokkaa. Mitä tuo kaikki sitten tarkoittaisi Suomen mittakaavassa?

Maamme väkiluku on tällä hetkellä noin 5,5 miljoonaa. Tartunnan saa yllä annetuilla luvuilla laskettuna 1,65–3,85 miljoonaa suomalaista, ja tautiin heistä kuolisi 15 000–115 000. Eli kenties vähän vähemmän kuin kuoli talvisodassa (25 000), mutta ehkä jopa enemmän kuin kaatui koko toisessa maailmansodassa (95 000).

COVID-19:ään voisi kenties kuolla joka kolmassadas suomalainen, ehkä jopa joka viideskymmenes suomalainen. Maistele lausetta ja mieti, montako ihmistä sinä tunnet.

Tuo luku painottuisi vahvasti iäkkäisiin, sekä sellaisiin, joilla on vakavia perussairauksia, esimerkiksi korkea verenpaine, diabetes, sydän- tai keuhkosairaus, tms. Heillä kuolleisuus voi havaintojen perusteella olla jopa 5–15 prosenttia. Huomaa myös, että vaikka lopulta kuolisi vain kymmenesosa arvion kertomasta, niin kyse on siltikin todella suuresta väkimäärästä.

Joku voi sanoa että on makaaberia laskeskella tällaista, mutta joskus se vain on hyvä tietää mitä on luvassa. Tai siis voi olla luvassa, jos tartuntatahti pysyy ennallaan.

COVID-19:n laskennalliset uhriluvut ovat hieman harhaanjohtavia. Taudin tarttuvuusluku on nimittäin pelkkä valistunut arvaus, ja tappavuus taas on arvioitu todettujen tartuntojen pohjalta. Tartuntoja on kuitenkin kaikella todennäköisyydellä jo paljon enemmän. Suomessa testataan tällä hetkellä lähinnä pahasti oireilevat ja sairaalaan joutuvat. Muut ovat vapaita levittämään, epäilivät sitten kantavansa tautia tai eivät.

Vertailun vuoksi: normi-influenssoihin kuolee vuodessa noin 500 suomalaista, pienhiukkaspäästöihin (etenkin liikenteen ja pienpolton aiheuttamiin) taas noin 1 800 suomalaista per vuosi. Sydän- ja keuhkosairauksista kärsivät ovat näissäkin tapauksissa erityisiä riskiryhmiä.

Liikenneonnettomuuksissa kuolee nykyään vaivaiset 200–300 per vuosi.

Kolme asiaa lieventää

On olemassa asioita, joita tekemällä kuolleisuus jää projisoitua pienemmäksi. Mutta se vaatii kaikkien toimia. Sinun, minun, ihan koko kansan.

Pese kätesi huolellisesti ja vältä koskettelemasta kasvojasi. Virus voi siirtyä käsiisi helposti melkein miltä tahansa pinnalta jota muut ovat kosketelleet. Kaiteista, ovenkahvoista, maksupäätteistä, tuoleista, ym. Saippuapesu taas tuhoaa virusten proteiinikuoret. Pesuveden lämpötilalla ei ole väliä, mutta saippuoinnin huolellisuudella ja pituudella on. 20–30 sekuntia on sopiva vaikutusaika. Jos saippuapesu ei ole mahdollinen, käytä yli 60-prosenttista käsidesiä.

Vähennä lähikontaktisi muiden kanssa minimiin. Vältä erityisesti kontakteja riskiryhmäläisten kanssa. Tauti tarttuu hyvin herkästi pisaratartuntana ja voi levitä myös oireettomassa vaiheessa. Periaatteessa kuka tahansa voi siis olla tartuttaja, myös sinä itse. Muista, että vaikket itse olisi kontaktissa riskiryhmäläisiin, voit tartuttaa vaikkapa lähiomaisen, hoitajan tai vaikkapa lääkärin. Tekemisemme vaikuttavat toisiin ihmisiin.

Vältä terveydenhuoltosysteemin kuormittamista. Suomessa on hyvät valmiudet vastata epidemiaan ja hoitaa lähes kaikki pahimmatkin tapaukset ongelmitta. Jos tauti kuitenkin yleistyy hallitsemattomasti, resurssit voivat olla tiukoilla. Soita siksi hätänumeroon ja mene sairaalaan tai päivystykseen ainoastaan todellisen tarpeen tullen. Ja jos epäilet saaneesi COVID19-tartunnan, soita neuvontapuhelimeen, älä hätänumeroon.

Koko maailman tilanne

Tartuntamäärät ovat yhä eksponentiaalisessa kasvussa niin Suomessa kuin maailmallakin. Maailmanlaajuisesti tauti saattaa tappaa jopa 20–160 miljoonaa ihmistä. Maailmansodan tai -sotien uhrien verran, noin niinkuin hyvin pyöreästi.

Vain Kiina ja Etelä-Korea ovat saaneet epidemian jollain tasolla kuriin.

Kiinalaisten kannattaa tässä tapauksessa kiittää valtionjohtoaan. Siellä epidemia saatiin tällä erää kuriin järeillä toimilla. Ilman karanteeneja tauti olisi tarttunut ehkä 0,4–1 miljardiin ja kuolonuhreja saattaisi kertyä 4–30 miljoonaa. Toistaiseksi on kuollut vain muutama tuhat.

Aika näyttää, miten taudin kanssa käy.

Mielenkiintoista on, että pahimmilla Covid-19 -epidemia-alueilla (Kiinassa ja Italiassa) ilmanlaatu on parantunut selvästi. Tästä on kiittäminen tuotannon vähenemistä. Koska ilmansaasteet aiheuttavat paljon kuolemia, joidenkin arvioiden mukaan koronaviruksen vaikutus saattaakin paikoitellen olla jopa positiivinen. Samat arviot kuitenkin huomauttavat, että tilanne tasaantunee tai ehkä jopa pahenee aiemmasta, jahka epidemia hellittää ja talouskasvu halutaan ennalleen.

Päivitys kello 22.00: Lisätty tietoa pienhiukkaspäästöistä.

Suorana labrasta 19/2018: Petteri Karisto tutkii vehnän pahinta vihollista Zürichissä

Ma, 05/07/2018 - 20:30 Toimitus
Petteri Karisto, ETH Zürich

Tällä viikolla Tiedetuubin Suorana labrasta -twitterhanke on jälleen ulkomailla – tiede kun on hyvin kansainvälistä. Twiittaajana on kasvitautitutkija Petteri Karisto, eli @APKaristo, joka on parhaillaan työssä Zürichissä, Sveitsissä.

Petteri valmistui ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta vuonna 2010 ja lähti sen jälkeen saman tien opiskelemaan biologiaa Helsingin yliopistossa.

Valmistuttaan kandiksi hän otti työn alle matematiikan, mistä hän valmistui maisteriksi vuonna 2016. Sen jälkeen Petteri lähti perheineen Sveitsiin väitöskirjapaikan perässä ja on edelleen sillä matkalla.

"Teen väitöskirjaa ETH Zürichin kasvitautien tutkimusryhmässä", kertoo Petteri ja täsmentää heti, että ETH (eli Eidgenössische Technische Hochschule Zürich) on luonnontieteisiin ja tekniikkaan keskittyvä vanha ja perinteikäs tutkimuspainotteinen sveitsiläinen yliopisto.

Suomessa sitä ei kenties tunneta laajalti, mutta se on eräs maailman kuuluisimmista teknillisistä yliopistoista – joskin etenkin nykyisin se on levittäytynyt tutkimusaloiltaan aika tavalla perinteistä tekniikkaa laajemmalle.

"Meidän ryhmässämme on hieman yli 20 tutkijaa, joista useimmat tutkii Zymoseptoria tritici -sientä ja sen aiheuttamaa Septoria tritici blotch -tautia". 

Suomeksi tämä vehnän pahin tuholainen Euroopassa tunnetaan nimellä harmaalaikku.

"Minä tutkin harmaalaikun epidemiologiaa, eli sen yleisyyteen ja leviämiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus yhdistää laajasti erilaisia tekniikoita: peltokokeita, kasvihuonekokeita, labrakokeita ja matemaattista mallinnusta."

Petteri kertoo, että tällä viikolla on luvassa tapaamisia, peltoretki, artikkelin lähettäminen, toisen muokkaaminen ja muutakin, kuten yksinkertaisesti maisemia sekä ulkosuomalaiselämää ETH:ssa ja Zürichissä.

Alla viikon twiitit koosteena:

Ebolasta parantunut brittisairaanhoitaja on sairastunut uudelleen

To, 02/25/2016 - 14:37 Toimitus
Donna Wood suojapuvussa


Ebolan taittumista on ennätetty juhlimaan jo monta kertaa, mutta tauti kuplii silti vielä pinnan alla. Tuorein hälyttävä tieto tulee Brittein saarilta: ebolasta jo parantuneeksi julistettu Pauline Cafferkey on passitettu jo toisen kerran parantumisensa jälleen sairaalaan eristykseen.

Brittisairaanhoitaja Pauline Cafferkeyn taistelu ebolaa vastaan ei ole siis ohitse, vaan jatkuu entistäkin vakavampana. Hänet passitettiin uudelleen sairaalaan Glasgow'ssa, Skotlannissa, nyt 23. helmikuuta ja kuljetettiin lähes saman tien erikoislennolla Lontooseen eristykseen.

"Voimme vahvistaa, että Pauline Cafferkey on siirretty Royal Free Hospital -sairaalaan aiemmasta ebolavirustartunnan aiheuttamien komplikaatioiden vuoksi", ilmoitti sairaala tiedotteessaan.

"Häntä hoidetaan tarttuvien tautien hoidosta annettujen ohjeiden mukaisesti."

Koska ebola tarttuu ihmisestä toiseen ruumiinnesteiden tai veren välityksellä, on eristys välttämätöntä.

Cafferkey on ollut samassa eristystilassa jo kaksi kertaa aikaisemmin. Ensin sen jälkeen, kun hän sai tartunnan Sierra Leonessa joulukuussa 2014 ollessaan siellä hoitamassa ebolapotilaita, ja seuraavan kerran viime lokakuussa, jolloin hän sairastui vakavasti uudelleen.

Kyseessä ovat vakavat neurologiset oireet, sillä virus on nähtävästi päässyt muun muassa hänen aivoihinsa. 

Varsinainen epidemia Keski-Afrikassa on ohi vaadittuaan siellä yli 11300 uhria, eikä uusia tartuntoja ole havaittu siellä kuukausiin. Sen sijaan useat tutkijat ovat epäilleet, että ainakin osa parantuneista kantaa virusta vielä elimistössään, ja se saattaa aiheuttaa ongelmia juuri hermostossa, aivoissa ja esimerkiksi silmissä.

Otsikkokuvassa on sairaanhoitaja Donna Wood suojapuvussaan. Kyseessä on sairastuneen Pauline Cafferkeyn työtoveri. Kuva: NHS

Epidemia saapuu raiteelle kolme

Ti, 02/23/2016 - 16:42 Toimitus


Ennen muinoin maapallon kiertämiseen kului vuosi. Nyt se onnistuu vuorokaudessa. Siinä ajassa paitsi ihmiset ja tavarat, niin myös tarttuvat taudit ennättävät matkustaa vaikka toiselle puolelle maailmaa. Jos – tai kun – uusi tappava tartuntatauti lähtee leviämään, saattaa se riistäytyä globaaliksi pandemiaksi hyvinkin nopeasti.

Ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus tarkoittaa myös virusten vapaata liikkuvuutta. Niin nyt puheissa oleva zikavirus kuin viime kesänä otsikoissa ollut MERS huolettavat siksi terveysviranomaisia ja lääketieteen asiantuntijoita huomattavasti aiempaa enemmän. 

"Kun hellitään ihmisten ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta, se tarkoittaa myös virusten ja bakteerien vapaata liikkuvuutta", toteaakin Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.

Epidemia yltyy, kun taudinaiheuttaja pääsee uuteen ympäristöön, jossa sille ei ole vastustuskykyä. Näin kävi esimerkiksi zikaviruksen kohdalla Etelä-Amerikassa. Raskauden aikana sairastettu zika aiheuttaa erittäin todennäköisesti vakavia kehityshäiriöitä sikiölle.

Liikkuvuuden lisäksi infektioiden leviämiselle altistaa kaupungistuminen. Kun on paljon ihmisiä lähekkäin, taudinaiheuttajat pääsevät nopeasti ihmisestä toiseen.

Virukset ovat vanha ja toistuva vaiva

Taudit ovat toki levinneet ennenkin. Esimerkiksi keltakuume tuli Afrikasta Etelä-Amerikkaan orjalaivojen mukana. Pahamaineisin zoonoosi eli eläimistä ihmisiin levinnyt tauti oli musta surma, jota levittivät rotat. Aiemmin pandemiat olivat harvinaisempia mutta toisaalta tuhoisampia, koska niitä vastaan ei osattu taistella.

"Nykyään taudit pystytään paljon paremmin toteamaan, nimeämään ja uutisoimaan", Vapalahti sanoo.

"On mahdollisuuksia hoitaa niitä ja rajoittaa niiden leviämistä. Ennen ne olivat mitä lie jumalan vitsauksia.

Ihmisiin tarttuvien virusten alkulähteitä ja levittäjiä ovat muun muassa lepakot, jyrsijät, linnut, hyttyset ja punkit. Tuotantoeläinten pitäminen isoissa yksiköissä on riski, joka mahdollistaa uusien eläinperäisten virusten muuntumisen ja tarttumisen ihmisiin.

Ilmastonmuutos vaikuttaa joidenkin levittäjien esiintymisalueisiin. Suomessa sekä puutiaisia että niiden levittämää aivokuumetta esiintyy nykyään entistä pohjoisempana.

Osa eläinperäisistä viruksista tarttuu eläimistä ihmisiin, mutta ei leviä ihmisestä toiseen. Osa taas pystyy muuntumaan niin, että leviäminen jatkuu ihmisten välillä. Jälkimmäisistä lähtevät liikkeelle vaarallisimmat pandemiat.

Myös virusten muuntumisessa on eroja. Influenssavirus muuntuu joka vuosi, ja rokotteita joudutaan jatkuvasti päivittämään.

Toiset virukset taas pysyvät enimmäkseen samanlaisina tai immuniteetti ainakin pärjää viruksen vähäisille muutoksille. Näitä ovat esimerkiksi puutiaisaivokuumeen aiheuttava TBE sekä todennäköisesti myös zikavirus. Vapalahti uskookin, että rokotteen kehittäminen zikaan on melko suoraviivainen juttu.

Voiko epidemioita sitten ehkäistä ennalta?

"Tärkeintä olisi päästä toteamaan infektio varhaisessa vaiheessa ja estää sen leviäminen ennen kuin muodostuu pitkiä tartuntaketjuja ihmisestä toiseen", Vapalahti vastaa.

"Kaikesta huolimatta useat epidemiat tulevat puskista. Länsi-Afrikan laajaa ebolaepidemiaa ei kukaan osannut ennakoida, eikä kukaan arvannut, että zika aiheuttaisi ongelmia sikiöille. Odota odottamatonta, se on paras neuvo."

Kuva: Eneas De Troya / Flickr (Kuvassa on meksikolainen ratsupoliisi hengityssuojain kasvoillaan vuonna 2009)

*

Juttu perustuu lähes suoraan Helsingin yliopiston tiedotteeseen.

Tartuntatauteja käsitellään myös Helsingin yliopiston Studia Generalia -luennolla 3.maaliskuuta. Silloin professori Jussi Huttunen kertoo lisää jutun aiheesta esitelmässään ”Miten taudit leviävät, kukoistavat ja kuolevat”.

Uusi paljastus zikaviruksesta: onko syynä epämuodostumiin hyttysmyrkky?

Ti, 02/16/2016 - 23:45 Jari Mäkinen
Keltakuumehyttynen


Uutisissa kerrotaan parhaillaan huolestuttavia uutisia zikaviruksen leviämisestä ja sen aiheuttamista vauvojen epänormaalin pienistä päistä ja aivoista. Nyt kuitenkin erääksi mahdollisuudeksi epämuodostumiin on tarjolla hyttysmyrkky, joka oli tarkoitettu muun muassa zikaa tartuttavien hyönteisten tappamiseen.


Uusien väitteiden mukaan kyseessä olisi aine nimeltä pyriproksyfeeni (C20H19NO3), jonka valmistaja on maatalouskemiajätti Monsanton alihankkija Sumimoto Chemical.

Huhujen perustana on viime viikolla julkaistu argentiinalaisen hyönteismyrkkyjä vastustavan ryhmän kirjoitus, missä Sciencealert -sivuston mukaan todetaan, että ”alueilla, missä on kaikkein eniten sairastuneita ihmisiä, on levitetty viimeisen 18 kuukauden aikana hyttysille epämuodostumia aiheuttavaa myrkkyä (pyriproksyfeeni) juomaveteen.”

Koska lausunto on peräisin myrkkyjä vastustavalta ryhmältä, tulee siihen suhtautua kriittisesti, mutta heidän väitteisiinsä kannattaa tutustua tarkemmin.

Ryhmän mukaan ”ei ole sattumaa”, että ihmisten epämuodostumatapaukset ovat ennen kaikkea Brasiliassa alueilla, missä pyriproksyfeeniä on käytetty, kun Colombiassa, missä on Brasilian jälkeen eniten viruksen tartuntoja, ei ole havaittu epämuodostumia.

Kyse ei ole vain nettihuhuista: jo viime kuussa The Washington Post huomautti, että kaikki aivojen ja kallojen epämuodostumatapaukset eivät olleet yhdistettävissä zikavirukseen. Näin todetaan myös THL:n blogissa.

Pyriproksyfeeniä on käytetty trooppisilla alueilla, erityisesti Brasiliassa, hyttysten määrän vähentämiseen, koska hyttyset välittävät zikan lisäksi monia muita sairauksia, kuten denque-kuumetta ja chikungunyaa. Ainetta lisätään muun muassa juomaveteen, koska näin se leviää tehokkaasti.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan pyriproksyfeeni on turvallista ja Monsanto on ennättänyt tuomitsemaan aineen vaarallisuuden jo kategorisesti.

Brasiliassa aineen käyttäminen on kuitenkin toistaiseksi keskeytetty, varmuuden vuoksi.

Kuva: Zika on erityisen vaarallinen raskaana oleville, riskialueilla liikkuville naisille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittaa harkitsemaan ei-välttämättömän matkan lykkäämistä epidemia-alueille, missä zikavirus leviää aktiivisesti. 

 

Brasilian viranomaiset ovat tähän mennessä varmistaneet 462 mikrokefaliatapausta, 41 tapauksessa zikavirusinfektio on varmistettu. Lähes 800 aiempaa mikrokefaliaepäilyä on osoittautunut vääräksi ja 3800 on vielä selvitysten alla.

Viranomaisten mukaan zikaviruksen ja vauvojen epämuodostumien välillä on varma yhteys, kun taas pyriproksyfeenin ja epämuodostumisen väliltä ei ole löydetty tieteellisesti yhteyttä. 

”Lisäksi on tärkeää huomata, että epämuodostumia on raportoitu myös alueilta, joilla ei ole käytetty pyriproksyfeeniä”, sanotaan brasilialaisten lausunnossa.

Koska ainetta käytetään myös muualla maailmassa, on myös omituista, että vastaavia tapauksia ei ole havaittu muualla. Esimerkiksi Euroopassa aine on ollut sallittu (joskaan ei juomavedessä) 1990-luvun lopulta alkaen ja sitä on tutkittu monin eri tutkimuksin.

Myös zikavirusinfektion mahdollista yhteyttä Guillain-Barrén oireyhtymään selvitetään edelleen. Yhteyden osoittaminen on kuitenkin hankalaa sillä kyseinen oireyhtymä on liitetty myös moneen alueella yleisesti esiintyvään infektiotautiin, kuten juuri dengue ja chikungunya.

Mistä zika on peräisin?

Zikavirus ei ole tutkijoille mikään uutuus. Se löydettiin ensimmäisen kerran Ugandasta 1950-luvulla ja se on ollut varsin harmiton tähän saakka. Keltakuumehyttysen (Aedes aegypti) välityksellä leviävä tauti aiheuttaa tyypillisesti kuumetta, lihaskipuja ja joskus silmätulehduksia, ja sitä voi pitää normaalia kausi-influenssaa vaarattomampana. 

Taudin itämisaika on 3–12 päivää.

Viruksen on kuitenkin havaittu olevan haitallisen raskaana oleville, sillä se saattaa aiheuttaa lapselle pienipäisyyttä ja kehitysvammaisuutta. 

Kartta zikaviruksen levinneisyydestä

Virus on levinnyt viime vuoden lopulla erityisesti Etelä- ja Keski-Amerikassa, mistä satunnaisia tautitapauksia on levinnyt myös Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Tautia tavataan myös osissa Afrikkaa ja Aasiassa.

Viime vuosina joillain eteläisen Amerikan alueilla jopa 75% väestöstä on havaittu viruksen kantajiksi, mutta epämuodostumien määrä ei ole ollut missään niin suuri kuin nyt alueilla Brasiliassa, missä on käytetty laajalti pyriproksyfeeniä.

Hyttysmyrkytysten on arveltu olevan tehokkain tapa hillitä zikan (ja muiden hyttysten levittämien tautien) leviämistä, kunnes virusta vastaan on ennätetty kehittää rokote. Tähän arvellaan kuluvan vielä 18 kuukautta. 

Työtä tehdään noin 15 lääketieteen laboratoriossa ympäri maailman. Tähän mennessä kaikkein lupaavimmat rokotteet on tehty Yhdysvaltain kansanterveyslaitoksessa ja intialaisessa Bharat Biotech -yhtiössä. 

Nyt kuitenkin rokotteen kehittämisen lisäksi täytyy tutkia aiempaa tarkemmin zikan ja pyriproksyfeenin välinen yhteys – ja kenties mikä muu mahdollisesti vaikuttaa asiaan, sillä tässäkään asiassa ei näytä olevan suoraviivaista selitystä.

Lue lisää zikaviruksesta THL:n blogissa ja THL:n zika-tietopaketista.

Tutkijat kehittivät oksennuskoneen

Ti, 09/01/2015 - 19:28 Jari Mäkinen
Oksennuskone edestä

Kuten me kaikki joskus vatsavaivoista kärsineet tiedämme, on yleisin syy niihin norovirus. Useimmiten sen saa veden tai ruoan välityksellä, eli joko viruksen saastuttamista elintarvikkeista tai esimerkiksi WC:n tai likaisten käsien kautta.

Mutta epidemiologisten tutkimusten mukaan monissa laajalti levinneissä tartuntatapauksissa yksi syypää on ollut oksennus. Siis se, että toiset ihmiset altistuvat sairaan ihmisen yrjöämiselle.

Ongelmana on kuitenkin ollut tutkimuksen kannalta se, että kenelläkään ei ole ollut tarkkaa tietoa siitä miten ja kuinka paljon oksennus levittää virusta. Näppituntumalta toki on selvää, että etenkin voimakkaasti oksentaessa ilmaan jää pisaroita, joissa on virusta, mutta tämähän ei riitä empiiriseen tutkimukseen lähtökohdaksi.

Siis tarvitaan tapa simuloida oksennusta. Siksipä Pohjois-Carolinan valtionyliopiston tutkijat rakensivat robotin, joka oksentaa mitattavissa olevissa olosuhteissa. Kyseessä on laite, missä pyritään jäljittelemään ihmisen pään ja nielun rakennetta ja tapaa, millä oksennuksen kaltainen aine voidaan laukaista suusta ulos samaan tapaan kuin ihminen oksentaa.

Testeissä on käytetty löysempää ja kiinteämpää ”oksennusta”, jota ammuttiin ulos suusta enemmän ja vähemmän eri suuruisilla paineilla.

Ongelmana laitteen rakentamisessa oli se, että ihmisestä sinkoava oksennus ei tule tasaisesti, vaan satunnaisesti pulpahdellen ja oksennuskerran aikanakin erilaisella purkausvoimalla. Niinpä kaikki oksentamiseen vaadittavat elimet koetettiin tehdä mahdollisimman autenttiseksi (koossa 1:4) muodoltaan ja joustavuudeltaan, ja purkauspainetta muuteltiin eri tavoilla.

Myös suu ja naama tehtiin laitteeseen oikean kaltaisiksi, koska oksennuksesta tulevat aerosolit pyörivät ilmassa pään ympärillä.

Seuraava ongelma oli oikeanlaisen oksennuksen tekeminen. Norovirus lisääntyy ja leviää helposti, mutta sitä on hankalaa kasvattaa laboratorio-olosuhteissa. 

Niinpä tutkijat kaavailivat jopa käyttävänsä kokeissa oikeaa oksennusta, jota saataisiin tarkoituksella tartutetuilta ihmisiltä, mutta onneksi he keksivät käyttää samankaltaista virusta, bakteriofagi MS2:ta, joka ei ole ihmiselle haitallinen, mutta joka muistuttaa norovirusta.

Mittauksissa havaittiin, että oksentaminen tosiaankin levittää viruksia ilmaan ja niitä kantavia aerosolihiukkasia saattaa jäädä lähistölle jopa 13 000 kappaletta. Tutkijoiden mukaan vain 20 saattaa aiheuttaa ihmisen sairastumisen.

Suurin pitoisuus virusaerosoleja saatiin aikaan löysää ainetta suurella paineella ”oksennettaessa”. 

Tulosten mukaan siis tartunnat epidemioissa oksennuksen välityksellä eivät ole vain mahdollisia, vaan jopa todennäköisiä, ja ne tulisi ottaa paremmin huomioon. Koejärjestelyn avulla voidaankin nyt määrittää esimerkiksi määrittää suojaetäisyyksiä oksentavien potilaiden ympärille.

Itse asiassa laitetta aiotaan nyt käyttää myös hieman tavallisempien, suusta leviävien aineiden tutkimiseen. Eräs näistä on se, miten flunssa leviää aivastettaessa tai yskiessä. Siinäkin kyse on siitä, että suusta tulee aerosoleja, jotka välittävät viruksen toiseen ihmiseen.

Tutkimus ilmestyi PLOS One -julkaisussa 19. elokuuta (doi:10.1371/journal.pone.0134277.g003).

Tiedetuubi Koreassa: tuoreet tiedot MERS-tilanteesta

Ti, 06/09/2015 - 04:08 Jari Mäkinen

Maailman tiedetoimittajat kokoontuvat parhaillaan Soulissa lääketieteellisesti kiinnostavassa ilmapiirissä: MERS-virus on levinnyt Etelä-Koreassa pieneksi epidemiaksi ja nostanut ilmaan pelon uudesta, vaarallisesta kulkutaudista.

Niinpä kadulla kävellessäkin jokainen köhähdys ja niistäminen saa aikaan säpsähdyksen, ja eteen tulevat kasvomaskeihin pukeutuneet ihmiset saavat ihon nousemaan kananlihalle. Aasiassa kasvomaskien pitäminen on nykyisin paitsi muiden suojaamista omalta köhltä, niin myös muoti-ilmiö, mutta tässä tilanteessa se voi tuntua hieman uhkaavaltakin.

Tänään aamulla paikallista aikaa konferenssissa pidetty tiedotustilaisuus aiheesta tosin helpotti pelkoja, sillä tilanne ainakin tuntuu olevan korealaisten hallinnassa, eikä virus ole kovin herkästi tarttuva.

“Virus näyttää olevan tarttuva vain silloin, kun sen kantaja on hyvin sairas ja on sellaisessa kunnossa, että hän on sairaalassa”, sanoi tilanteen perinpohjaisesti tunteva Kim Sung-Han, Asanin lääketieteellisen keskuksen tarttuvien tautien osaston apulaisprofessori.

“Mutta tilanne on kuitenkin se, että emme tunne MERS-virusta ja sen leviämistä vielä kovin hyvin. Tiedossamme olevat tapaukset ovat kuitenkin olleet vain sairaalaympäristöissä, ja on hyvin epätodennäköistä, että MERS-virus leviäisi vastaisuudessakaan kadulla tai julkisissa paikoissa.”

Kim Sung-Han selittää, miten MERS-tapaukset ovat levinneet.

Tilanne nyt

Maanantaina julkistettujen tilastojen mukaan MERS-tapauksia on 87 ja ne ovat 24 sairaalassa. Kuusi henkilöä on kuollut.

Tilanne alkoi siten, että useissa Lähi-idän maissa vieraillut viruksen tartuttama potilas tuli sairaalan vastaanotolle Pyeongtaekin kaupungissa noin 60 km etelään Soulista. Hän ei kertonut olleensa Lähi-idässä, eikä sairaalan henkilökunta osannut suhtautua häneen normaalitapausta vaarallisempana potilaana. 

Hänen tilansa paheni myöhemmin ja hänet kuljetettiin Soulissa sijaitsevaan Samsungin lääketieteelliseen keskukseen, missä hänen sairautensa todettiin pian MERS-viruksesta johtuvaksi. Hänet ja hänen kanssaan lähikosketuksessa olleet henkilöt asetettiin karanteeniin.

Samalla muita, heidän kanssaan samoissa tiloissa olleita henkilöitä kartoitettiin ja asetettiin myös karanteeniin. Alkuperäisestä St. Maryn sairaalasta paljastui 35 tartunnan saanutta henkilöä, ja 17 tapausta Samsungin sairaalasta.

Nyt, kun sairaaloissa osataan varautua mahdollisiin uusiin tautitapauksiin vakavasti ja suurin osa tähän saakka tartunnan saaneista on karanteenissa, on taudin leviäminen hidastunut olennaisesti. Kaikkiaan yli 2300 henkilöä on parhaillaan karanteenissa.

Hong Kee-Jong, Korean Pasteur-instituutin johtaja, olettaa epidemian olevan ohitse parin viikon kuluessa.

Puhtaasti numeroita katsottaessa MERS on vaikuttanut hälyttävältä, mutta siihen on muutamia syitä. Ensinnäkin karanteeniin on asetettu turvallisuussyistä varsin runsaasti ihmisiä, kenties liikaakin. Toiseksi MERSin suhteellisen suuri kuolleisuus (30-40%) on johtunut pääasiassa siitä, että koska se on levinnyt ennen kaikkea sairaaloissa, on siihen sairastuneilla ollut yleensä joitain muitakin sairauksia. Sairastuneiden, pääasiassa terveiden sairaanhoitotyöntekijöiden kuolleisuus on ollut “vain” alle 5%.

MERS-virus muistuttaa hieman SARS-virusta, mutta on myös monessa suhteessa erilainen.

Mistä virus on peräisin?

MERS, eli Lähi-idän vakava keuhkotieoireyhtymä (Middle East Respiratory Syndrome) on koronaviruksen aiheuttava influenssa, eli hengityselinten virussairaus.

Ensimmäiset tapaukset havaittiin vuonna 2012 Lähi-idässä, mistä tauti sai myös nimensä. Suurin osa sairastuneista oli Saudi Arabiassa, mutta sittemmin tapauksia on löytynyt 20 maasta, joista suurin osa on Lähi-iässä Arabian niemimaalla ja sen ympäristössä. 

Yksittäisiä tapauksia on ollut muuallakin, mutta yleensä kyse on ollut Lähi-idästä saapuneista henkilöistä, joilla sairaus on puhjennut vasta muualla. Tähän tapaan alkoi myös nyt puhjennut uusi epidemia Etelä-Koreassa.

Kee-Jongin mukaan viruksen todennäköinen alkuperä on lepakoissa, jotka ovat purreet kameleita. Kamelit ovat tulleet sairaiksi ja tartuttaneet edelleen ihmisiä. Lisäksi virus on tarttunut sikoihin.

Hän olettaa, että epidemia on puhjennut nyt siksi, että talvella syntyneet kamelivarsat ovat saaneet tartuntoja kevään aikana samaan tapaan kuin ihmisetkin saavat influenssatartuntoja talven ja kevään viileydessä. Keväällä huipussaan ollut kamelien influenssakausi sai taudin välittymään myös ihmiseen.

Kesän myötä sää on muuttunut lämpimämmäksi, eikä virus elä ja välity enää niin hyvin kuin keväällä. Tämä saa osaltaan epidemian hiipumaan – niin kameleilla kuin ihmisilläkin.

Vaikka nyt Korean epidemia on hiipumassa ja tilanteesta päästiin pelkällä säikähdyksellä, ei virusta kuitenkaan tunneta hyvin ja aina on olemassa vaara, että se muuttuisi hankalammaksi.

Tästä ei toistaiseksi ole merkkejä.

Ebola uhkaa levitä ulos Afrikasta

To, 06/26/2014 - 20:49 Jari Mäkinen
Lääkärit suojautuvat Ebolaa vastaan

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan läntisessä Afrikassa kaivataan rajuja toimia, jotta tappavan Ebola-viruksen leviäminen saadaan hallintaan.

Jo nyt Guineassa, Sierra Leonessa ja Liberiassa käynnissä oleva epidemia on suurin tunnettu, mitataan sitä sitten maantieteellisesti, tartuntojen määrässä tai kuolleiden ihmisen mukaan.

Yli 600 ihmistä on saanut tartunnan ja noin 400 heistä on toistaiseksi menettänyt henkensä Lääkärit ilman rajoja -järjestön mukaan. Järjestö varoitti jo kuun alussa, että tilanne on karannut käsistä.

Nyt WHO on myös erittäin huolestunut, sillä nelisen kuukautta sitten alkanut epidemia on laajentunut viime aikoina voimakkaasti ja saattaa pian laajeta kansainväliseksi.

Vaikka viime päivinä uusien tartuntojen määrä on ollut laskussa, on tilanne erittäin huolestuttava, ja WHO:n mukaan ainoa tapa hillitä epidemiaa on puuttua siihen määrätietoisesti. Järjestö onkin lähettänyt 150 asiantuntijaa alueelle ja suunnittelee massiivisen lisävahvistuksen viemistä paikalle, sillä mikäli epidemia pääsee laajenemaan Länsi-Afrikan rajojen ulkopuolelle, voi se kasvaa nopeastikin hyvin vaaralliseksi.

Ebola on Filoviridae-heimoon kuuluva virussuku ja sukuun kuuluvien viruslajien aiheuttama verenvuotokuume, joka usein johtaa nopeasti kuolemaan. Tautia tavataan ihmisessä, mutta sitä on esiintyy myös muilla nisäkkäillä, erityisesti ihmisapinoilla ja hedelmälepakoilla. On mahdollista, että virusta ja sen  esimuotoja on esiintynyt eläimillä hyvinkin pitkään.

Ensimmäisen kerran ebolavirus tunnistettiin 1976, kun Zairessa (nykyinen Kongon demokraattinen tasavalta) puhkesi ebola-epidemia. Sen jälkeen tautia on havaittu ajoittain puhjenneissa paikallisissa epidemioissa  paitsi Kongon demokraattisessa tasavallassa, niin myös Ugandassa, Sudanissa, Gabonissa, Guineassa ja Sierra Leonessa.

Tauti tarttuu erityisesti ruumiinnesteiden (kuten virtsa, hiki, sylki ja veri) välityksellä. Tartunnat voivat levitä myös eläinten ja ihmisten välityksellä, mikä tekee siitä hyvin vaarallisen: kaikki toistaiseksi tunnetut epidemiat ovat tiettävästi lähteneet liikkeelle ebolaan sairastuneista eläimistä saaduista tartunnoista.

Ebolavirus on nauhamainen, pituudeltaan noin 1 mikrometrin ja paksuudeltaan 50-70 nanometriä.

Ebola-lajeja tunnetaan nykyisin useita ja niiden tappavuus eri epidemioissa on vaihdellut suuresti. Nyt noin 60% tartunnan saaneista on menehtynyt, kun tyypillisimmillään ollut Ebola-sudanilla (SUDV) on noin 40-60 prosenttia ja Ebola-zairella (EBOV) 60-90 prosenttia.

Uusin Ebola-viruslaji on Bundibugyo-ebolavirus (BDBV), joka tunnistettiin Ugandassa 2007. Sen aiheuttamien epidemioiden kuolleisuus on ollut 34-54%. Se on aiheuttanut epidemiat Ugandassa 2007-8 ja Kongossa 2012.

Lisäksi tunnetaan mm. Ebola - Ivory Coast (TAFV) ja Ebola Reston (RESTV), jotka ovat vähemmän vaarallisia.

Kuvat: Euroooan komissio / European Mobile Lab

Alla on WHO:n video nyt meneillään olevasta Ebola-epidemiasta: