robotti

Uudenlainen ”pehmobotti” liikkuu kuin karvamato

Su, 04/22/2018 - 15:28 Markus Hotakainen

Vieläkä muistat Tanhupallon lemmikin, Karvamadon? Tutkijoiden kehittämää matelevaa matorobottia ei tarvitse vetää narun päässä, se liikkuu ihan itsekseen.

Houstonin yliopistossa on rakennettu robotti, joka ei vastaa lainkaan perinteistä mielikuvaa kolisevasta metallikasasta. Vajaan kolmen senttimetrin mittainen "pehmobotti" rakentuu tunto- ja liike-elektroniikasta sekä lämpöherkästä keinolihaksesta.

Cunjiang Yun johdolla kehitetty robotti liikkuu samaan tapaan kuin mittarimato hilaamalla itseään vähän kerrassaan eteenpäin. Se pystyy myös muuttamaan muotoaan tilanteen ja ympäristön olosuhteiden mukaan.

Tutkijoiden mukaan idea uudenlaiseen robottiin saatiin luonnosta. "Monilla eliöillä, kuten mittarimadoilla, joiden pehmeässä kehossa ei ole lainkaan kiinteitä osia (kuten luita), on erinomainen kyky sopeuttaa kokonsa, muotonsa ja liikkumisensa kulloiseenkin tilanteeseen."

Vaikka nyt kehitetty robotti on hyvin pieni, sen kokoa on tutkijoiden mukaan helppo kasvattaa. Seuraavassa vaiheessa robottiin aiotaan lisätä erilaisia ilmaisimia, joiden avulla sitä on mahdollista käyttää monenlaisiin tarkoituksiin.

Pehmobotille on kaavailtu käyttöä esimerkiksi eloonjääneiden etsinnässä maanjäristysten ja muiden luonnonkatastrofien jäljiltä. Muotoaan muuttava ja olosuhteisiin sopeutuva robotti pystyisi tunkeutumaan raunioihin pienistäkin koloista ja halkeamista.

Uudesta robotista kerrottiin Houstonin yliopiston uutissivuilla ja tutkimus on julkaistu Advanced Materials -tiedelehdessä (maksullinen).

Kuva: Houstonin yliopisto

Robotti, joka on suunniteltu tekemään kiusaa

Pe, 03/09/2018 - 14:53 Jari Mäkinen
Misbehaving (ro)bots

Perjantain kunniaksi rullaamme esiin jälleen kevyen, mutta kiinnostavan aiheen: kiusantekorobotit. Jos et jaksa tai ehdi tehdä kiusaa kumppanillesi, voi teknologia tulla tässäkin avuksi!

Svetisiläis-meksikolainen taiteilija Nicole Pérez on kehittänyt kolme pientä robottia, joiden ainoa tehtävä on tehdä parisuhteiden pieniä kiusoittelutoimia.

Muovipintaiset, hellän ja mukavan tuntuiset laitteet on suunniteltu esimerkiksi tuhraamaan huulipunaa tyynyyn, nipistämään ja tökkimään – eli tekemään juuri sellaisia tehtäviä, joita heteronormatiivisen pariskunnan naisjäsen perinteisesti tekee.

Kyseessä on luonnollisesti taideprojekti, jonka tarkoituksena on tutkia robottien ja ihmisen välisiä suhteita.

Misbehaving (ro)bots -projekti kysyy missä määrin robotit voivat korvata ihmisen myös intiimeissä parisuhteen toimissa. Nopeasti ajatellen intiimit toimet tarkoittavat seksiä, mutta parisuhteessa on paljon muutakin, kuten esimerkiksi kiusoittelu. Se toisaalta häiritsee, mutta samalla tuottaa suurta tyydytystä.

Pérezin mukaan virtuaalitodellisuus, lisätyn todellisuuden ja keinoälyn kehittyminen on johtamassa siihen, että se mitä koemme "todelliseksi" on pian hämärtymässä. Robotit ja muut ei-inhimilliset kumppanit ovat tulossa pian elämäämme. ja ne voivat joissain tapauksissa olla jopa houkuttelevampia kuin inhimilliset ihmiset.

Robotit kun saa pois päältä ja päälle silloin kun haluaa, ja ne saa tekemään vain sitä mitä haluamme, siten kun haluamme.

Misbehaving (ro)bots

Laitteillaan Pérez haluaa osoittaa sen, että kaipaamme elämässämme myös piirteitä, jotka helposti jäisivät keinotekoisilta partnereilta tekemättä. Voi olla, että kaipaamme robotilta myös ei-toivottuja piirteitä – kenties jopa sitä, että se tuottaisi meille tuskaa, jos tuo tuska on vain itse asiassa miellyttävää. Juuri sellaista, kuin on esimerkiksi korvan puraisu.

Robotit pitää suunnitella olemaan myös epäkäytännöllisiä ja tekemään sinänsä ihan hyödyttömiä asioita, kuten vaikkapa juuri tuhraamaan huulipunaa tyynyyn tai jotain muuta vastaavaa.

Ja voi olla, kenties, että kaikesta huolimatta oikea ihminen on parempi kumppani kuin paraskaan robotti!

Misbehaving (Ro)Bots from Nicole Perez on Vimeo.

Video: Unohda ovia avaava robotti – tässä tulevat slalomrobotit

Etelä-Koreassa on pidetty olympiahengessä samaan aikaan ihmiskisojen kanssa mäkeä laskevien robottien kilpailu. Pyeongchangin sijaan paikka oli lähellä sijaitseva Hoengseong – ja videon perusteella voi todeta, että tässä lajissa ihmiset ovat vielä paljon parempia.


Viime päivinä netissä on kiertänyt tuorein Boston Dynamics -yhtiön video, missä heidän taitava robottinsa avaa oven kahvasta.

Jotta robotit voisivat tulla oikeasti meitä auttamaan, pitää niistä tosiaankin saada sellaisia, että ne pystyvät toimimaan samaan tapaan kuin ihmiset.

Hiihtäminen tuskin on ensimmäinen kotitalousrobotin eteen tuleva tehtävä, mutta mäenlasku suksilla vaatii tarkkaa havainnontekoa ympäristöstä, hienostuneita liikkeitä ja tätä kaikkea nopeasti reaaliajassa. Se on siis erinomainen tapa kehittää ja demonstroida monimutkaisia tekniikoita, jotka ovat hyödyksi roboteille kaikenlaisissa tehtävissä.

Etelä-Korealle olympialaisten aikaan järjestettävä maailman ensimmäinen robottihiihtokilpailu on luonnollisesti näyteikkuna maan omaan, korkeatasoiseen robotiikkaan.

Maanantaina kahdeksan yliopistojen ja yritysten tekemää robottia kisasivat pokaalista.

Ne laskivat alas vaatimattoman, vain 80-metrisen pujotteluradan, jossa oli viisi porttia.

Kylmä, tuulinen sää vaikeutti kilpailua, ja suurin osa kisaajista meni nurin tai ajautui ulos radalta kesken kaiken.

Mäenlasku ei ole lainkaan helppoa, jos asiaa kysyy robottisuunnittelijalta. Robotin pitää tehdä koko ajan nopeasti eri laittein havaintoja ympäristöstään ja säätää sen mukaan tarkasti useita moottoreita, jotka muuttavat robotin asentoa, suksien kulmaa ja massakeskipistettä. 

Havaintojen tekeminen on erityisen hankalaa. Useissa roboteissa oli stereokameroiden lisäksi erilaisia tutkia, mutta esimerkiksi vaaleassa, auringonpaisteisessa lumipinnassa olevat varjot ovat hankalia, samoin kuin porttien eri väriset liput. 

Robotit saivatkin pisteitä pujotteluporttien oikeasta läpäisemisestä ja lisäksi mitattiin aika, jonka ne käyttivät radan läpi laskemiseen.

Voittajaksi tuli Mini Robot -yhtiön 75 cm korkea ja 12 kiloa painava Taekwon V, joka sai viisi pistettä ja ajan 18 sekuntia. Toiseksi tuli Pohangin teknillisen yliopiston osana olevan Korean robotti-instituutin Skiro, joka oli puolestaan 80 cm korkea ja 15 kg massaltaan. Se sai myös viisi pistettä, mutta aika oli hieman huonompi, 22,25 sekuntia.

Kolmanneksi tullut Kookminin yliopiston RoK-2 oli puolestaan kookkaampi, 140 cm korkea ja massaltaan 30 kg. Se sai vain kaksi pistettä, joskin aika oli edeltäviin verrattuna kohtalainen, 15,46 sekuntia.

Videon on tehnyt The Korea Herald.

Yksi näkökulma lisää Sote-soppaan: robotit tulevat

La, 12/09/2017 - 22:12 Toimitus
Kättä heiluttava robotti (kuvituskuva)

Meneillään oleva sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kokonaisuudistus on keskittynyt lähinnä poliittiseen suhmurointiin, jonka tuoksinnassa asiantuntijoiden kommentit ovat jääneet lähes huomiotta. Nyt yksi kommentti lisää tulee Lappeenrannasta ja se koskee robotteja. Robottiikka sote-palveluissa voisi yhdistää tekniikan kehitystä ja hyvinvointiosaamista.

Suomessa on käynnissä kaksi suurta muutosta: hyvinvointipalvelujen tarpeen voimakas kasvu ja uusien älykkäiden robottien esiinmarssi.

Monitieteellisessä Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus -hankkeessa tutkitaan sitä, miten palvelurobotiikan edistysaskeleet voisivat auttaa tuottamaan palveluita erityisesti ikääntyvän väestön tarpeisiin.

Tähän liittyen Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehtiin viime keväänä laaja kyselytutkimus, jossa selvitettiin kentän eri toimijoiden, kuten kuntien, yritysten ja hoiva-alan organisaatioiden näkemyksiä hyvinvointipalvelujen robotiikasta.

Tulos on varsin selvä: mitä enemmän ihmisillä on tietoa ja kokemusta robottien käytöstä, sitä myönteisemmin he siihen suhtautuvat.

Vastaajista 75 prosenttia kertoi suhtautuvansa myönteisesti robottien käyttöön hyvinvointipalveluissa. Hieman yli puolet totesi, että heidän suhtautumisensa robotteihin on viime vuosina muuttunut myönteisemmäksi kuin mitä se aiemmin oli.

Suurimpina haasteina vastaajat näkivät inhimillisen kosketuksen ja vuorovaikutuksen vähenemisen.

Vastaajat arvioivat robotiikan yleistymisen tuovan mukanaan uusia ammatteja, esim. huoltoon ja perehdytykseen liittyviä. Uudenlaista osaamista tarvitaan vastaajien mukaan muun muassa erilaisista teknologiaratkaisuista, robottien käytöstä, robottien mukanaan tuomista työelämän muutoksista ja robottiteknologian sosiaalisesta ulottuvuudesta. Kokonaisuuksia tulisi osata hallita paremmin.

Tutkimuksessa selvitettiin myös robotiikan käyttöönottoon liittyvää verkostoa. Vastaajat olivat keskustelleet roboteista esimerkiksi omassa työyhteisössään sekä päättäjien tai robotteja käyttäneiden ammattilaisten kanssa.

Keskustelut robotteja käyttävien yksityishenkilöiden kanssa olivat olleet vähissä. Nähtiin kuitenkin tärkeänä, että nimenomaan käyttäjien tarpeet ja kokemukset tulisivat kuulluiksi, kun puhutaan robottien käyttämisestä hyvinvointipalveluissa, tai kehitetään tuotteita ja palveluita.

Tutkimuksessa myös huomattiin, että kolme merkittävää asiaa hidastavat robottien käyttöönottoa hyvinvointipalveluissa: hoiva- ja hoitokulttuuri, muutosvastarinta ja pelko robotteja kohtaan. Vastaavasti merkittävimpiä robottien käyttöönottoa edistäviä tekijöitä puolestaan olivat vastaajien mukaan kokeilukulttuuri, teknologiatarjonta, robottiteknologian kotimainen kehittäminen ja teknologiakiinnostus. 

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) Lahden yksikkö toteutti kyselyn keväällä 2017 osana Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus -hanketta sekä LUT:n Smart Services for Digitalisation -tutkimusalustaa (DIGI-USER).

*

Juttu on LUT:n tiedote lähes sellaisenaan.

Video: Japanilaiset sumotaistelurobotit mättävät toisiaan

Erilaisia taistelurobotteja on nähty: niin leikkimielisissä kilpailuissa kuin "oikeita" taistelukäyttöönkin suunniteltavia, mutta nämä ovat jotain aivan uutta: japanilaiset pikkurobotit, jotka käyvät taistoon toisiaan vastaan kuin sumopainijat.

Paitsi että robotit ovat hieman erilaisia kuin painavat sumot: niiden massa saa olla vain kolme kiloa, ja ne liikkuvat hieman ihmispainijoita nopeammin.

Vaikka kirjoittajalle sumorobotit ovat uusi tuttavuus, ei japanilaisille laji ole mitään tuore. Siinä missä sumon juuret menevät yli tuhannen vuoden päähän historiassa, on näitä sumotaistelurobotteja usutettu taisteluun vuodesta 1989 alkaen. Tarkoituksena on (kuten monissa muissa vastaavissa robottikisoissa) innostaa opiskelijoita kehittämään taitojaan robottien rakentamisessa ja tekniikassa yleisesti.

Jos asia kiinnostaa enemmän, kannattaa sumorobotteihin ja kilpailun tarkkoihin sääntöihin perehtyä All Japan Robot-Sumo Tournament -sivustolla.

Hyvästi pikaruokakokit: tässä tulee hampurilaisautomaatti

Ma, 02/13/2017 - 19:52 Jari Mäkinen

Kaikki tietävät, että hampurilaiset, ranskalaiset perunat ja limu eivät ole terveellisen ruokavalion perusta, mutta niitä nautitaan kuitenkin valtavasti joka puolella planeettaamme. Pikaruoka on suosittua, koska se on helppoa ja halpaa – ja kohta se on vielä nopeampaa ja edullisempaa, kun kokit voidaan korvata automaateilla.

Tieteiselokuvissa on ruoka- ja juoma-automaatteja, jotka antavat pyynnöstä syötävää. 

McDonaldsin Bostonissa, Yhdysvalloissa tammikuun viimeisenä päivänä esittelemä Big Mac -automaatti on askel kohti tätä pikaruokailun tulevaisuutta.

Onko se hyvä vai huono, on jokaisen itse päätettävissä, mutta rutiininomaisesti purilaisia rasvan käryssä paistavien, minimipalkkaa nauttivien työläisten korvaaminen robotilla on looginen askel.

Tämä laite ei siis vain jaa purilaisia asiakkaille, vaan tekee ne sisällään.

Se paistaa pihvit ja sämpylät sekä pinoaa ne salaattien, tomaattien, kurkkujen ja soosien kanssa taatusti standardin mukaiseksi paketiksi. Jo nythän suurin osa pikaruokaketjujen raaka-aineista tulee ravintoloihin pakastettuina, paloiteltuina ja sopiviksi annosteltuina, joten laite pystyy käyttämään niitä kätevästi hyväkseen.

Tämä ensimmäinen hampurilaisautomaatti tarjosi asiakkailleen aluksi tuotoksiaan ilmaiseksi. Yhtiö halusi paitsi saada näin mainosta – esimerkiksi tämänkin jutun muodossa – mutta myös kerätä kokemuksia ja reaktioita automaattisten hampurilaisten tekemisestä.

Keltaisten kaarien ravitsemusliikkeen tavoitteena on luonnollisesti automatisoida koko ravintola, jolloin asiakas voisi tehdä tilauksen automaatilla joko näytön tai puhetunnistuksen avulla, maksaa kortilla tai etämaksulaitteella, ja poimia annoksensa luukusta.

Kenties jossain vaiheessa Ronaldin näköinen robottitarjoilijakin voi tuoda tarjottimen asiakkaalle.

 

Mikrorobotilla paperikuitujen kimppuun

Ke, 02/08/2017 - 18:50 Toimitus

Konenäöstä on avuksi paperikuitujen automaattisessa käsittelyssä. Mikrorobotiikkalaitteiston avulla voidaan nopeuttaa haastavien kuitutason mittausten tekoa ja lisätä niiden toistettavuutta. Näin kertoo tuore väitöstutkimus.

Paperiteollisuutta on nimitetty auringonlaskun alaksi jo kauan, mutta edelleen viime vuonna paperi ja kartonki kattoivat 13,7 % Suomen viennistä ja olivat tuoteryhmien kiistaton ykkönen.

Paperin ominaisuuksien tutkimukseen kannattaa siis edelleen panostaa. Yksi tällainen tutkimus on nyt perjantaina tarkastettava, Tampereen teknillisen yliopiston biolääketieteen tekniikan tiedekunnassa tutkijana työskentelevän Juha Hirvosen väitöskirja Computer Vision Measurements for Automated Microrobotic Paper Fiber Studies.

Se tarjoaa kiinnostavan, uuden näkökulman paperimassaan ja sen tekemiseen.

Paperi koostuu toisiinsa sitoutuneista paperikuiduista. Yksittäisten kuitujen ja niiden muodostamien sidosten perusominaisuudet, kuten taipuisuus ja vetolujuus, määrittävät suuren osan valmiin paperin ominaisuuksista.

"Kuitutason mittausten tekeminen on kuitenkin hidasta ja haastavaa, sillä se edellyttää mikroskooppisten kuitujen käsittelyä ja kiinnittämistä mittalaitteistoon", kertoo Hirvonen.

Paperikuitututkimuksen avuksi tulee mikrorobotiikka. Mikrorobotiikka tarkoittaa pienen mittakaavan robotiikkaa, jossa toimilaitteet kykenevät käsittelemään kokoluokaltaan alle millimetrin osia. Sillä on lukuisia sovelluksia pienikokoisten laitteiden kokoonpanossa, nanomateriaalien käsittelyssä ja solututkimuksessa.

Nyt TTY:n mikro- ja nanosysteemitekniikan tutkimusryhmä, johon Hirvonen kuuluu, on osoittanut mikrorobotiikan käyttökelpoisuuden myös paperikuitututkimuksessa.

Tyypilliseen mikrorobotiikkajärjestelmään kuuluu osien käsittelyyn suunnattuja laitteita, kuten motorisoituja pinsettejä muistuttavia tarraimia, sekä motorisoitu näytetaso, jolla osat tuodaan toimilaitteiden toiminta-alueelle.

Lisäksi on yksi tai useampi mikroskooppiin liitetty kamera, joka välittää videokuvaa toimenpiteestä.

"Ryhmän kehittämän laitteiston avulla on pystytty mittaamaan yksittäisten kuitujen taipuisuutta sekä yksittäisten kuitusidosten sidoslujuutta. Mittausten tekeminen on tosin edelleen haastavaa, ja yksittäiset kokeet vievät kokeneeltakin käyttäjältä useita tunteja."

Laitteiston automatisointi onkin osoittautunut välttämättömäksi. Pieniin teollisesti valmistettuihin osiin verrattuna luonnonkuidut ovat kuitenkin hankalia käsitellä. Siinä missä teollisesti valmistettujen osien muoto ja mitat ovat työskentelyn avuksi tiedossa etukäteen, luonnonkuitujen muoto ja mitat vaihtelevat suuresti ja ennalta arvaamattomasti.  

Hirvosen kehittämien konenäkömenetelmien avulla voidaan selvittää automaattisesti kuitujen 2D- tai 3D-geometria ja laskea niistä sopivat tarraamiskohdat.

"Menetelmien avulla voitiin käsitellä automaattisesti yksittäisiä paperikuituja sekä rikottiin ensimmäisenä maailmassa automaattisesti kahden paperikuidun muodostamia sidoksia."

Juttu on Tampereen teknillisen yliopiston tiedote hieman editoituna.

Video: Miltä näyttää, kun robotit ottavat vallan?

Robotit tulevat koko ajan kyvykkäämmiksi ja viisaammiksi, ja tulevaisuudessa ne tekevät suurimman osan työstä. 

Tällaiset tulevaisuudenkuvat herättävät luonnollisesti myös paljon kysymyksiä ja pelkoja, ja tämä video on yksi tuollainen hieman negatiivinen näkymä tulevaisuudesta. Vaikka monet tieteistarinoissa olevat kauhukuvat ovat suorastaan typeriä, on kysymys älykkäistä koneista ja niiden suhteesta ihmisiin hyvin tärkeä – kenties yksi merkittävimmistä lähiaikojen kysymyksistä, etenkin kun siihen liitetään koko se ongelmatiikka, mikä liittyy yhteiskuntien muuttumiseen ja ihmisen asemaan.

Tämä Raw TV -yhtiön The History Channelille tekemä lyhytelokuva on kiinnostava paitsi tarinaltaan, niin myös koska se on varsin realistinen kuvaus siitä, millainen tulevaisuuden tehdas on. Tai itse asiassa monet autotehtaat ovat varsin pitkälle jo tällaisia, videossa tilannetta on vain viety hieman pitemmälle.

Video on tehty vuonna 2015 ja sen tuotannosta on vastannut (eli perinteisesti sanottuna sen on ohjannut) Ben Kracun. Pääosissa ovat Richard Brake ihmisenä ja Georgina Sutcliffe ANA-tietokonesysteemin äänenä.

Hyvää lyhytelokuvahetkeä!

Video: Tällainen on SpotMini, kotitalousapurobotti (ja lemmikki)

Boston Dynamics on eräs edistyksellisimpiä robotteja tekevä yhtiö maailmassa, ja he ovat tuottaneet viime aikoina monia videoita, joissa he esittelevät tekemisiään.

Sellaisia olivat viime joulun aikaan poroina huumorihengessä toimineet robotit, ja tässä tulee nyt SpotMini: noin 25 kg massaltaan oleva pienikokoinen, sähkökäyttöinen nelijalkainen robotti, joka pystyy toimimaan yhdellä latauksella 90 minuuttia.

Akkujen kestävyys riippuu toki siitä, mitä robotti tekee ja missä olosuhteissa.

Robotti voidaan varustaa käsivarrella, joka tosin näyttää oikeastaan dinosauruksen kaulalta ja päältä, ja siinä on koko joukko sensoreita, joiden avulla robotti tietää koko ajan missä se on, mitä se tekee ja mitä sille tapahtuu. Viimeisin on olennaista siksi, että robotti huomaa kaaduttuaan paitsi että se on kaatunut, niin se voi myös hahmottaa missä asennossa se on ja kuinka se voisi päästä kätevimmin taas jaloilleen.

SpotMini pystyy toimimaan pitkälti autonomisesti ja voi tehdä monia sille opetettuja tehtäviä. 

Valitettavasti laite ei ole vielä kaupan, mihin tärkein syy lienee se, että laite on paitsi kokeellinen, niin myös vielä varsin kallis. Osasyy lienee myös se, että näiden robottien kehittämisessä on käytetty paljon puolustuksellista tietämystä, sillä yhtiö kehittää ennen kaikkea sotarobotteja Pentagonin tilauksesta. 

Robotit kaipaavat tylsän tavallisia arkiääniä

Ke, 08/24/2016 - 09:48 Toimitus
Arkisia ääniä tallentamassa

Äänen havaitseminen ei ole vaikeaa roboteille, mutta äänen sisällön ymmärtäminen on. Siksi tamperelaistutkijat ovat keränneet tietokannan arkisista äänistä ja avasivat sen myös muiden tutkijoiden käyttöön.

Tampereen teknillisen yliopiston Audiotutkimusryhmä on tallentanut jokapäiväisiä ääniä tietokantaa varten Tampereella ja Helsingissä. Ääniä kerättiin kaikenlaisissa tavallisissa ympäristöissä, kuten puistoissa, kaduilla, kodeissa, toimistoissa, kaupoissa sekä ravintoloissa.

Mukana on esimerkiksi ohi ajavien autojen ääniä, kävelevien tai puhuvien ihmisten ääniä, lintujen laulua sekä lasten ääniä.

Tietokanta auttaa kehittämään automaattista äänten tunnistusta, mikä puolestaan auttaa tekemään kuulevia laitteita, kuten kännyköitä, itseohjautuvia autoja ja robotteja.

"Kuulevat laitteet ymmärtävät, mitä niiden kuulemat äänet tarkoittavat, ja osaavat esittää siihen perustuvaa tietoa käyttäjälle", selittää tutkijatohtori Annamaria Mesaros TTY:n signaalinkäsittelyn laitokselta.

"Käyttökohteita voi keksiä laajasti, esimerkiksi kuulovammaisten hälytysjärjestelmät kotiympäristössä sekä vaikkapa melulähteiden tai syrjäisten lintupopulaatioiden monitorointi."

Julkaistu tietokanta on suurin arkisten äänten tietokanta, sillä siinä on miltei kymmenen tuntia ääntä. Tietokanta on avoin kaikille tutkijoille, jotka haluavat käyttää sitä työssään.

"Tietokanta tulee olemaan tärkeä tutkimusyhteisölle", jatkaa Mesaros. 

"Näin suurta kokoelmaa ei ole aiemmin ollut saatavilla, sillä aineiston kerääminen ja nimikoiminen vaativat paljon aikaa ja työtä."

"Osa tietokannan äänityksistä on annotoitu eli nimikoitu erityisen tarkasti niin, että yksittäiset äänilähteet sekä niiden tapahtumahetket äänitteistä on tunnistettu Tämän tyyppiset yksityiskohtaiset annotaatiot mahdollistavat tarkkojen automaattisten tunnistusmetodien kehityksen."

Käynnissä kansainvälinen kilpailu

Tietokannan julkaisun myötä TTY tukee datan avointa saatavuutta ja edistää yhteistyötä muiden alalla tutkimusta tekevien instituutioiden kanssa.

Audiotutkimusryhmä järjestää lisäksi kansainvälisen kilpailun, jolla se tukee alan huipputekniikan kehitystä ja uusia innovaatioita. Kilpailuun liittyvä työpaja järjestetään Budapestissä syyskuun alussa. Kilpailu ja työpaja järjestetään yhteistyössä brittiläisten Queen Mary University of Londonin ja University of Surreyn sekä ranskalaisen Institut de Recherche en Communications et Cybernétique de Nantes -instituutin kanssa.

Parhaan äänten tunnistusmenetelmän palkinnosta kilpailee yli 150 osallistujaa 79 kansainvälisestä yliopistosta ja yrityksestä.

"Jännittävää nähdä, millaisia tunnistusmenetelmiä keräämämme tietokanta on poikinut", Mesaros toteaa.

Artikkeli perustuu Tampereen teknillisen yliopiston tiedotteeseen.