Triaskausi

Dinosaurukset kulkivat 166 miljoonassa vuodessa katastrofista katastrofiin

Ti, 04/17/2018 - 11:48 Markus Hotakainen

Vallitsevan käsityksen mukaan dinosaurukset katosivat, kun Maahan osui 66 miljoonaa vuotta sitten iso asteroidi. Tai ainakin se oli viimeinen naula jättiläisten arkkuun.

Tuoreen tutkimuksen mukaan myös dinosaurusten valtakauden alkua siivitti katastrofi, 232 miljoonaa vuotta sitten sattunut joukkotuho. Triaskauden loppupuolella, Carnia- ja Noricum-vaiheiden rajalla ilmasto näyttää muuttuneen hyvin rajusti.

Syypää on tutkijoiden mukaan todennäköisesti voimakas vulkanismi, joka tuolloin käynnistyi nykyisen Kanadan länsiosien ja Alaskan alueella. Tulivuoret syytivät ilmaan savua, tuhkaa ja erilaisia kaasuja, jotka saivat ilmaston lämpenemään ja muuttumaan aiempaa huomattavasti kosteammaksi.

Suuri osa silloisista eläinlajeista ei pystynyt sopeutumaan nopeisiin muutoksiin, mutta dinosauruksille kosteat olot tarjosivat tilaisuuden ottaa Maan herruus haltuunsa. Dinosauruksia oli esiintynyt jo triaskauden alusta lähtien, mutta ne olivat harvinaisia ensimmäisten 13 miljoonan vuoden ajan.

Tutkijat ovat nyt tarkastelleet Italian Dolomiiteilta löytyneitä dinosaurusten kivettyneitä jalanjälkiä. Carnia-vaiheen mullistuksia edeltävältä ajalta jälkiä ei ole ollenkaan, sitten niitä on paljon. Ajallinen raja on hyvin selvä.

Tulkintaa tukevat Argentiinasta ja Brasiliasta tehdyt fossiililöydöt, joiden perusteella dinosaurukset yleistyivät siellä samaan aikaan lähes räjähdysmäisesti.

"Olimme tutkineet Dolomiittien jalanjälkiä jo jonkin aikaa ja oli hämmästyttävää, miten selvä muutos on tapahtunut 'ei dinosauruksista' 'pelkkiin dinosauruksiin'”, tutkimusta johtanut Massimo Bernardi toteaa.

Carnia-vaiheen lopulla tapahtuneen ilmastonmuutoksen on aiemminkin arveltu aiheuttaneen merkittäviä muutoksia maapallon elämässä. Vuonna 2015 saatiin kerrostumien ajoitukset sekä hapen ja hiilen runsauksia koskevat mittaukset linkitettyä toisiinsa.

"Olemme löytäneet Dolomiiteilta todisteita ilmastonmuutoksesta. Lämpenemistä ja ilmaston rajua vaihtelua tapahtui neljään otteeseen suunnilleen miljoonan vuoden aikana. Sen on täytynyt aiheuttaa toistuvia sukupuuttoaaltoja", arvioi Piero Gianolla.

"Joukkotuho ei ainoastaan raivannut tietä dinosaurusten valtakaudelle, silloin saivat alkunsa myös monet nykyiset lajiryhmät, kuten liskot, krokotiilit, kilpikonnat ja nisäkkäät", Mike Benton lisää.

Tutkimuksesta kerrottiin Bristolin yliopiston uutissivuilla ja se on julkaistu Nature Communications -tiedelehdessä.

Kuva: Davide Bonadonna

Jättimäinen ichthyosaurus oli kaikkien aikojen suurimpia eläimiä

Ti, 04/10/2018 - 13:01 Markus Hotakainen

Aivan äskettäin tämä "kalalisko" ei elänyt, sillä pari vuotta sitten löytynyt leukaluu kuului 205 miljoonaa vuotta sitten meressä asustaneelle yksilölle.

Somersetin Lilstockista keväällä 2016 löytyneen leukaluun perusteella muinaisella matelijalla saattoi olla pituutta jopa 26 metriä. Siitä on vielä matkaa suurimpien sinivalaiden 33 metriin, mutta melkoinen otus ichthyosauruskin on ollut.

Fossiilien keräilijä Paul de la Salle löysi rannalta ensin kappaleen leukaluun takaosaa, mutta paikan tarkempi tutkimus paljasti lisää luunkappaleita. Yhdessä ne muodostavat noin metrin mittaisen palasen muinaisen hirmuliskon leukaluusta.

de la Salle hälytti apuun paleontologit Dean Lomaxin ja Judy Massaren, jotka vertailivat luunpalasia aiemmin löydettyihin ichthyosaurusten fossiileihin, myös Kanadasta esiin kaivettuun shastasaurukseen Shonisaurus sikanniensis, jolla on ollut pituutta 21 metriä. Lilstockin luulöydön perusteella sikäläinen yksilö on ollut noin 25 prosenttia kookkaampi.

"Lilstockin ichthyosaurus oli vähintään 20–25 metriä pitkä. Arvio ei tietenkään ole täysin varma, koska lajien välillä on eroavaisuuksia", Lomax muistuttaa.

Uusi löytö saattaa ratkaista myös lähes 170 vuotta vanhan arvoituksen. Vuonna 1850 Aust Cliffistä, Gloucestershirestä löytyi suuria luita, joiden todettiin olevan 208 miljoonan vuoden takaa myöhäiseltä triaskaudelta. Aikoinaan niiden määritettiin kuuluneen erilaisille, osin tuntemattomille dinosauruslajeille.

Kun vanhoja löytöjä verrattiin Lilstockin leukaluuhun, kävi ilmi, että myös Aust Cliffin luut saattavat olla jättimäisen ichthyosauruksen leukaperistä.

"Jos näin on, vertailu Lilstockin luuhun viittaa vielä suurempaan eläimeen. Jotta asiasta saataisiin varmuus, meidän pitäisi löytää Brittein saarilta kokonainen triaskauden jättiläis-ichthyosauruksen fossiili – mikä on helpommin sanottu kuin tehty", Lomax arvelee.

Jättimäisestä kalaliskosta kerrottiin Manchesterin yliopiston uutissivuilla ja tutkimus on ilmestynyt PLOS One -tiedejulkaisussa.

Kuvat: Nobumichi Tamura, Dean Lomax, Nobumichi Tamura & Scott Hartman,