avoin julkinen data

Siitepölydataa neljältä vuosikymmeneltä

Ti, 06/07/2016 - 10:47 Toimitus
Paju kukkii


Turun yliopiston aerobiologian yksikkö on avannut siitepölydataa vuosilta 1974‒2013. Tutkimusdata on tiedeyhteisön vapaassa käytössä, ja sitä voi hyödyntää myös kaupallisesti.


Aerobiologian yksikön vuodesta 1974 asti keräämän siitepölydatan avaaminen on kansainvälisesti ainutlaatuista. Siitepölydata avataan nyt ensimmäistä kertaa vapaasti kaikkien käyttöön, aiemmin esimerkiksi Euroopan siitepölydatapankista sitä on luovutettu tapauskohtaisesti tutkimuksiin ja muihin tarkoituksiin, kaupallisiin tarkoituksiin vain maksua vastaan.

"Halusimme kokeilla erityyppistä lähestymistapaa", kertoo aerobiologian yksikön johtaja Annika Saarto ja jatkaa: "Näin voi syntyä uusia oivalluksia ja hyödyntämistapoja, joita ei tähän mennessä ole edes osattu ajatella".

Aerobiologian yksikkö on kerännyt siitepölydataa vuodesta 1974. Siitepölyhavaintoja kerätään yhdeksästä keräyspisteestä ympäri Suomen.

Nyt avattu data on kerätty Turun keräyspisteestä. Yksikön keräämiä aikasarjoja on käytetty muun muassa Ilmatieteen laitoksen, Turun yliopiston ja European Aeroallergy Network -verkoston yhteistyönä kehittämissä eri siitepölytyyppien leviämismalleissa.

Aiemmin tänä vuonna aerobiologian yksikkö ja Ilmatieteen laitos avasivat Tekesin rahoittamassa yhteishankkeessa Norkko-siitepölytiedotuspalvelun, joka tuottaa maailman tarkimpia siitepölyennusteita. 

Ensimmäisiä askelia tuoreen datapolitiikan toteuttamisessa

Siitepölydatan avaaminen toteuttaa käytännössä Turun yliopiston datapolitiikkaa, jonka tavoitteena on edistää tutkimusaineistojen vapaata saatavuutta ja hyödyntämistä. Yliopisto painottaa avointa tiedettä uudessa strategiassaan. 

Data avattiin sveitsiläisessä Zenodo-arkistossa, joka on myös opetus- ja kulttuuriministeriön tukeman Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen suosittelema. 

"Siitepölydata avattiin datapolitiikan pilottiprojektina", kertoo pilotin käynnistyksessä aktiivisesti mukana ollut lakimies Liisa Ewart Turun yliopiston tutkimuspalveluista.

"Datapolitiikan valmistellut projektiryhmä halusi pilotoida datan avaamista luotettavan, kansainvälisen ja arvostetun arkiston kanssa"

Siitepölydata on merkitty lisenssillä, jolla sitä voi vapaasi katsella, jakaa, muokata, levittää ja käyttää kaupallisesti, kunhan mainitsee datan tekijän nimen. 

"Dataan viitataan samalla tavalla kuin tutkimusjulkaisuihin. Tutkimusdatan avaaminen muiden käyttöön huomioidaankin yhä useammin tutkijan meriittinä", kertoo Turun ylipiston kirjaston palvelupäällikkö Jukka Rantasaari, joka oli mukana datapolitiikan valmistelleessa projektiryhmässä. 

 

Juttu on käytännössä suoraan lainattu Turun yliopiston tiedote.
Kuva: Marjatta / Flickr

Valtavasti suomalaista kulttuuridataa netissä

Pe, 02/05/2016 - 13:26 Toimitus
Kolmiloikkaaja Helsingin olympialaisissa 1952


Tänään alkoi kiinnostava kaksipäiväinen kulttuuriperintötiedon hackathon Hack4FI – Hack your heritage -tapahtuma, jossa etsitään avoimille aineistoille kokonaan uudenlaisia käyttötapoja. Pohjustukseksi tapahtumalle avattiin keskiviikkona arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistoja yhteen kokoavan Finna.fi-palvelun avoin rajapinta api.finna.fi.


Yhä suurempi osa julkista tietoa on verkossa avoinna kaikkien katsottavaksi ja käytettäväksi.

Tämä on erinomainen asia, koska näin monet kirjastoissa ja arkistojen kätköissä muuten olevat kuvat, tekstit, nauhoitteet, filmit, videot ja kaikenlaiset muut dokumentit saadaan kätevästi saataville.

Olennaista näiden dokumenttien saatavuuden kannalta ei ole ainoastaan se, että ne ovat esimerkiksi katsottavissa nettisivuilla, vaan myös se, että niihin pääsee käsiksi muista palveluista. Tätä tehtävää systeemeissä hoitaa rajapinta, eli  API (Application programming interface, API). Sen avulla eri (yleensä netissä olevat) sovellukset sekä ohjelmat voivat tehdä pyyntöjä ja vaihtaa tietoja eli keskustella keskenään.  

Siksi jo aiemmin olemassa olleen Finna.fi -palvelun avoin rajapinta on tärkeä: api.finna.fi:n kautta kuka tahansa saa käyttöönsä 10,3 miljoonan aineiston kuvailutiedot.

Lisäksi Finnassa otettiin käyttöön uusi hakuominaisuus, jolla saa esiin yli 200 000 avoimesti lisensoitua kuvaa suomalaisesta kulttuuriperinnöstä. Kyseessä on kaikkien aikojen suurin suomalaisen kulttuuridatan avaus.

Kuka tahansa kulttuuriperinnöstä ja kuvista kiinnostunut hyötyy mahdollisuudesta rajata Finnan aineistoja oman käyttötarpeensa mukaan. Rajauksella saa esille niin kaupalliseen käyttöön kuin esimerkiksi opetuksen tarpeisiin käyttöoikeuksiltaan soveltuvat kuvalliset aineistot. Avoin rajapinta puolestaan tarjoaa mahdollisuuksia teknisemmin suuntautuneille Finnan käyttäjille, kuten sovelluskehittäjille, datavisualisointien laatijoille tai digitaalisia aineistoja hyödyntäville tutkijoille.

"Avoimen rajapinnan kautta Finnassa olevia aineistotietoja voidaan hyödyntää uusilla, kekseliäillä tavoilla", kertoo Finnan kehittämispäällikkö Erkki Tolonen Kansalliskirjaston lähettämässä tiedotteessa

"Nyt esimerkiksi Finnasta löytyviä muokattavia ja kaupalliseen käyttöön sopivia kuvia on jo paljon ja niitä saa tuotua helposti muihin sovelluksiin, olivatpa ne sitten pelejä, oppimisalustoja tai sukututkijoiden työvälineitä. Odotamme mielenkiinnolla erilaisia uusia näkökulmia Finnan aineistojen hyödyntämiselle."

Aineistoa leluista kirkkotaiteeseen

Finna on suomalaisten arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteistyön tulos. Sen aineistoihin kuuluu muun muassa valokuvia, taideteoksia, kirjoja, lehtiä, artikkeleita, esineitä, äänitteitä, nuotteja ja videoita. Mukana on myös suuri määrä kiinnostavia karttoja, kuten yllä oleva porvoolaisen Stensbölen kartanon ja sen alaissten torppien pellot vuodelta 1776.

Avoimesti lisensoitujen kuvien joukosta löytyy lukuisia kiinnostavia kokonaisuuksia, kuten valokuvia Helsingin olympialaisista, lapsuuden historiaa valottavia leikkikalukokoelmia, visuaalista materiaalia suomalaisista saunoista ja saunakulttuuristakirkkotaidetta ja runsaasti sotahistoriaan liittyvää kuva-aineistoa.

Finna on osa opetus- ja kulttuuriministeriön Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanketta. Finnan ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa Kansalliskirjasto yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Kuinka käyttöön?

Kuvallisia aineistoja voi käyttää erilaisten Creative Commons -lisenssien ehdoin. Palvelusta on saatavilla yli 200 000 avoimen kulttuurin lisenssein käyttöön annettavaa kuva-aineistoa, ja yhteensä Creative Commons -lisenssein merkittyjä kuvia on 300 000 kappaletta. 

Finna.fi:n kuvailutiedot ovat vapasti käytettävissä ns. yleismaailmallisella CC0 Public Domain -lausumalla

Sekä avoimen kuvailutiedon että aineistojen määrä tulee kasvamaan, sillä Finnaan liittyy jatkuvasti mukaan uusia arkistoja, kirjastoja ja museoita nykyisten yli sadan lisäksi. Jatkossa palvelussa voi rajata myös muuta avoimesti lisensoitua aineistoa kuten kirjoja.

Tarkemmat tiedot ja ohjeet rajapinnan käyttöönotosta ovat täällä.

-

Juttu perustuu Kansalliskirjaston tiedotteeseen. Otsikkokuva on tiedotteesta; siinä on kolmiloikkaaja Helsingin olympialaisissa vuonna 1952.

SPOT-satelliittikuvia saa pian ilmaiseksi

Pe, 03/07/2014 - 13:08 Jari Mäkinen
Tanskaa SPOT-4 -satelliitin kuvaaman

Vapaasti käytettäväksi tulevien julkishallinnollisten kuvien ja tietojen vyöry jatkuu: nyt erään maailman tunnetuimman Maan pintaa kuvaavan kaukokartoitussatelliitin, ranskalaisen SPOT-satelliitin kuvat tulevat vapaasti käytettäväksi. Ensimmäinen sadan tuhannen kuvan sarja tulee saataville vielä tämän vuoden aikana.

Ranskan kansallinen avaruustoimisto CNES, satelliittien alkuperäinen tilaaja ja tietojen omistaja, päätti asiasta tänään yhdessä SPOT-satellittien rakentajan ja niiden käytöstä vastaavan Spot Image -yhtiön omistajan Airbus Defense and Space -yhtiön (entinen EADS Astrium) kanssa. Kyseessä eivät tosin ole aivan uusimmat kuvat, vaan jo vanhentuneen ja toimintansa lopettaneen SPOT-4 -satelliitin ottamat vähintään viisi vuotta vanhat ja resuluutioltaan yli 10 metriä olevat kuvat.

Nämäkin tosin ovat erittäin hyviä ja tarkkoja, ja niiden avulla voidaan tehdä paljon tutkimusta – ja ne ovat myös yksinkertaisesti kauniita. Kun kuvat tulevat saataville, käyttäjät pääsevät käsiksi laajaan kuva-arkistoon yksinkertaisesti kirjautumalla palveluun sisään ja hyväksymällä käyttöehdot. Ainakin aluksi käyttö on rajattu tutkimukseen, mutta on mahdollista, että myöhemmin kuvien avulla voidaan luoda uusia palveluita samaan tapaan kuin monella muulla viime aikoina vapautetulla avoimella julkisella datalla.

Kuvien avulla voidaan tarkkailla muun muassa maankäyttöä, seurata urbanisoitumista sekä aavikoitumista, tehdä korkeuskarttoja, parantaa maatalouden tehokkuutta ja kartoittaa metsiä sekä ekosysteemejä. Joissain kuvissa nähdään myös hieman pinnan alle, jolloin esimerkiksi arkeologit ovat voineet löytää aiemmin näkymättömiä raunioita. Samoin merien ja jäätiköiden tarkkailuun satelliittikuvat ovat erittäin käyttökelpoisia, koska laajoilta asumattomilta alueilta on vaikeaa saada muuten tietoja.

Nyt tehty päätös on osa CNESin ja Spot Imagen hanketta, jolla ne osallistuvat maailmanlaajuiseen maapallosta tietoja yleishyödylliseen käyttöön jakavaan verkostoon. Siihen kuuluu myös jo aiemmin perustettu Planet Action -nettisivu, jonka kautta kaukokartoitustietoja mahdollisesti hyödyntäville ammattilaisille on ollut saatavilla satelliittikuvia, geograafista tietoa ja näiden käsittelyssä tarvittavia ohjelmistoja.

SPOT-satelliitit, joita on avaruudessa parhaillaan kaksi, ottavat noin puoli miljoonaa kuvaa vuodessa, eli noin 700 kuvaa vuorokaudessa. Monia näistä on myös Airbus Defence & Spacen kuva-arkistossa.

Otsikkokuvassa on Agger Tange Tanskassa SPOT-5:n kuvaamana vuonna 2002. Alla on SPOT-5 taiteilijan kuvaamana.