kanada

Suorana labrasta 10/2018: Anna-Maija Penttinen lähettää tiedeterveisiä Kanadasta

Ma, 03/05/2018 - 08:35 Jari Mäkinen
Anna-Maija Penttinen

Suorana labrasta lähtee jälleen ulkomaille! Anna-Maija Penttinen on tohtoritutkijana Montréalin yliopistossa ja lupaa tällä viikolla viestejä paitsi Parkinsonin taudin tutkimuksesta, niin myös elämästään Kanadassa.

Anna.-Maina väitteli tohtoriksi viime syksynä Helsingin yliopistosta. Hänen aiheenaan olivat elimistön omat proteiinit, hermokasvutekijät, ja se, miten ne voivat hidastaa Parkinsonin taudin etenemistä.

"Parkinsonin taudissa keskiaivojen dopamiinia tuottavat hermosolut tuhoutuvat toistaiseksi tuntemattomasta syystä", selittää Anna-Maija. 

"Tällä hetkellä taudin hoito on vain oireiden lievittämistä, mutta parannuskeinoa sairauteen ei ole."

Väittelynsä jälkeen Anna-Maija muutti Kanadaan, Montrealiin, jossa hän on tällä hetkellä tällä hetkellä tutkijatohtorina Université de Montréalissa.

"Tutkin täällä Parkinsonin taudin autoimmuunimekanismeja, eli yritän selvittää miksi dopamiinia tuottavat hermosolut tuhoutuvat ja miten kehon oma immuunijärjestelmä säätelee tätä prosessia."

Anna-Maija kertoo ajautuneensa neurotieteen pariin vähän vahingossa.

"Väitöskirjaa aloittaessani tiesin noin suurin piirtein missä päin kehoa aivot sijaitsevat, mutta ajattelin että nytpähän ainakin opin jotain uutta. Opin aika paljonkin. Ei minusta tutkijaakaan pitänyt tulla. On vain vaikea olla sanomatta ei, kun on mahdollisuus kokeilla tai tehdä jotain uutta. Sen vuoksi kai suostuin tekemään #suoranalabrastakin."

Alla kooste viikon twiiteistä:

Mammutit, sittenkin verenhimoisia petoja?

To, 06/11/2015 - 16:30 Jarmo Korteniemi
Kuva: petsadviser.com

Tutkijoita on jo pitkään askarruttanut niinsanottu "mammuttipulma". Se menee näin: Mammuteilla on selvät kasvinsyöjän hampaat, hyvin samankaltaiset kuin sukulaisillaan elefanteilla. Mutta, kun tutkitaan eläinten jäänteiden ainekoostumusta pitkään käytössä olleella ja toimivaksi todistetulla metodilla, otukset vaikuttavatkin selvästi syöneen lihaa. Mikä mättää?

Erilaista ravintoa syövillä eläimillä on luissaan (ja muissa tukikudoksissa) erilainen typen isotooppikoostumus. Mitä korkeammalla ravintoverkossa "jalostunutta" ruokaa otus syö, sitä enemmän sen ruhosta löytyy raskasta 15N -isotooppia: Kasvinsyöjissä sitä on vain 2 - 5 promillea, mutta pelkkää lihaa popsivilla jo 9 promillea.

Kun samaa määrityskeinoa käytetään villamammuttien ruokailutottumusten selvittämiseksi, raskaan typen arvo huitelee 8 promillen tietämillä. Ravinnon pitäisi olla selvästi lihapitoista.

Nyt kanadalaistutkijat vaikuttavat ratkaisseen pulman. Määrittäessään Yukonista löytyneiden jääkauden aikaisten eläinten luiden typpikoostumusta, he tutkivat tarkemmin myös niiden rakenneaineita, aminohappoja. Tutkimuksessa perehdyttiin susien, karhujen, kissaeläinten, majavien, hevosten, mastodonttien ja tietysti mammuttien koostumukseen.

Ratkaisu löytyi aminohaposta nimeltä fenyylialaniini: Villamammuteilla typen raskas isotooppi lymysi juuri siinä. Ainoastaan hevosista löytyi muutamia yksilöitä, joilla typpi-15:a oli samassa aminohapossa. Muilla eläimillä - niin kasvinsyöjillä kuin petoeläimilläkin - typpi-15 oli keskittynyt lähinnä muihin aineisiin, eritoten glutamiinihappoon.

Tämä tarkoittaa, että villamammutit - ja jotkut hevosista - popsivat voimakkaan fenyylialaniinista ruokaa. Ja toisaalta pedot eivät syöneet voimakkaan fenyylialaniinisia mammutteja - ainakaan paljoa. Muuten niidenkin fenyylialaniinista olisi löytynyt raskasta typpeä.

Tutkijat päättelivät, että mammuttien ja muiden kasvinsyöjien ruokavalion on täytynyt poiketa toisistaan selvästi. Mammutit todennäköisesti söivät lannalla runsaasti lannoitettuja kasveja, tai sitten popsivat huomattavasti kuivempaa ruokaa kuin muut kasvinsyöjät. Kumpikin johtaa 15N:n kertymiseen oikeaan aminohappoon. Mammuteilla oli arolla oma erikoistunut ekolokeronsa, jossa vierailivat ainoastaan hevoset. Ja nekin vain silloin tällöin.

Vastaus otsikon outoon kysymykseen on siis tyypillisesti "ei". Mutta asia ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertainen kuin miltä se aluksi kuulostaa.

Löytö julkaistiin tiedelehti Nature Scientific Reportsissa 9.6.2015.

Päivän kuva 27.4.2013: Kaunis spiraalimainen sääilmiö

La, 04/27/2013 - 12:43 admin

Yhdysvalloissa on parhaillaan omalaatuinen säätilanne, kun Kanadasta on valumassa etelään voimakas matalapaine. Kuvassa on tilanteen mallinnus ensi viikonlopulle - siis ei vielä ennuste, vaan hahmotelma mahdollisesta tilanteesta. Siinä spiraalimainen matalapaine makaa lähes koko itäisen Yhdysvaltain päällä ja saattaa tuoda kylmää sekä lunta USA:n koilliskulmaan ja Kanadan itäreunalle. On myös mahdollista, että keskilännessä saadaan jälleen varautua tornadoihin.

Kuva: www.theweatherspace.com

14.3.2013 - Valo osuu proteiiniin

To, 03/14/2013 - 01:17 admin

Kanadassa, Saskatoonissa sijaitsevassa Saskatchewan yliopistossa olevalla syktrotronilla tutkitaan muun muassa proteiininäytteitä. Näyte on goniometrin päässä, jotta sen asentoa voidaan säätää juuri halutulla tavalla, ja sitä viilennetään erittäin kylmällä ilmalla, jotta näyte pysyy viileänä erittäin voimakkaan röngensäteilyn osuessa siihen, jotta sen rakennetta päästään tutkimaan erittäin tarkasti.

Kuva: Canadian Light Source