d-vitamiini

Kemiallinen joulukalenteri 13/24: Lucia muistuttaa D-vitamiinista

Ti, 12/13/2016 - 06:57 Jarmo Korteniemi
Lucia-juhlaa ruotsalaisessa koulussa. Kuva: Claudia Gründer / Wikipedia

Lucian päivä kurottaa juurensa moneen juhlaan: Siinä muistetaan pakana-aikojen talvipäivänseisausta, Lussi(n)yön noitien ja yliluonnollisten olioiden mekastusta, sekä marttyyrinä vuonna 304 kuollutta sisilialaista Luciaa.

Päivän kuvaMutta ennen kaikkea Lucian päivä on nykyisin valon juhla. Valkoisiin pukeutuneet neidot kantavat kynttilöitä valaisten talven pimeintä aikaa.

Valo on myös syy siihen, miksi tämän päivän joulukalenteriluukun takaa paljastuu D-vitamiinipillereitä.

D-vitamiinia, tai sen D3-muotoa, syntyy ihossa auringonvalon vaikutuksesta. Pitkän, pimeän talven aikana useat ihmiset kärsivät D-vitamiinin puutoksesta. Arvioiden mukaan tämä koskee joka viidettä suomalaista.

D-vitamiinia saa ravinnosta, etenkin kaloista ja kalaöljyistä, sekä maitotuotteista ja levitteistä, joihin ainetta on erityisesti lisätty. Silti lisäravinteetkin ovat usein tarpeellisia, jotta tätä tärkeää vitamiinia saa riittävästi.

Puutos vaikuttaa fosforin ja kalsiumin aineenvaihduntaan. D-vitamiini pitää veren kalsium- ja fosfaattipitoisuudet sopivina parantamalla niiden imeytymistä. 

D3-vitamiinin puute aiheuttaa lapsilla riisitautia. Aikuisilla liian vähäinen D3-vitamiinin saanti pienentää luuston kalsiumpitoisuutta, jolloin seurauksena saattaa olla osteomalasia, eli luun pehmeneminen, ja pitkäaikainen puutos edesauttaa osteoporoosia.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on määritellyt suurimmaksi hyväksyttäväksi päiväsaanniksi aikuiselle 100 µg/vrk, eikä yliannostuksen vaaraa ole oikestaan kuin monia erilaisia lisäravinteita samanaikaisesti (yleensä aivan turhaan) nautittaessa.

Tosin D-vitamiinin status "vitamiinina" on hieman horjuva. Vitamiinit kun usein määritellään keholle tarpeellisena aineena, joka pitää saada ravinnosta, koska keho ei kykene sellaista tuottamaan. D-vitamiinia voidaan, ja siksi se pitää mainita vitamiinilistassa erikoistapauksena.

D-vitamiini

D-vitamiineja on useita eri muotoja, jotka oikeastaan ovat hormonien esiasteita. Tärkeimpiä ihmiselle ovat D2, eli ergokalsiferoli (C28H44O), ja D3, eli kolekalsiferoli (C27H44O).

Auringon valo on tärkein D-vitamiinin lähde: tuleva ultraviolettisäteily (UVB) muuttaa ihossa olevaa 7-dehydrokolesterolia D3-vitamiinin esiasteeksi. 

Lähempänä päivantasaajaa ihmiset saavat ikään kuin huomaamattaan tarvittavan annoksen D-vitamiinia, sillä 15 minuutin viettäminen auringossa kolmesti viikossa riittää D-vitamiinin saamiseksi. Suomen talvessa taas riittävää säteilyaltistusta ei useinkaan saa. Varsinkaan jos päivät istutaan sisällä ja pihalle tultaessa toppatakin raosta pilkistää vain nenänpää.

Samaa fotokemiallista perusmekanismia, eli fotonin energian nappausta kemian käyttöön, hyödynnetään monessa tutussa biologisessa tapahtumassa. Esimerkiksi näkökykymme perustuu sellaiseen, samoin lähes kaiken elämän perusta eli yhteyttäminen.

Lucia-neidon kynttiläkruunusta ei saa käytännössä lainkaan täydennystä synkkien päivien D-vitamiinivajausta täydentämään. Mutta valolla on luonnollisesti muutakin merkitystä: se piristää. Tämä tosin on ihan toinen asia, vaikkakin kaamosmasennuksen syynä oleva serotoniini-välittäjäaineen vajaus tekisi siitäkin sopivan kemialliseen joulukalenteriin – onhan serotoniini "oikealta" nimeltään 5-hydroksi-tryptamiini, eli C10H12N2O.

Napsitko turhaan D-vitamiinia?

Ma, 02/10/2014 - 16:25 Toimitus
D-vitamiinipillereitä

D-vitamiini on eräs ihmisen välttämättä tarvitsemista vitamiineista, mutta valitettavasti sitä ei saa Suomessa etenkään talviaikaan tarpeeksi ruoasta. Sen on väitetty lisäksi tuovan parannusta moniin vaivoihin. Niinpä sitä kannattaa nauttia lisäravinteena, joskin siitä, kuinka paljon D-vitamiinia pitäisi nappailla lisää, on olemassa monia näkemyksiä.

Oikea annoskoko nousi jälleen keskusteluun valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkistettua uudet ravitsemussuosituksensa. Päivitettyjen ravitsemussuositusten mukaan yli 75-vuotiaiden suositeltu päivittäinen D-vitamiiniannos on 20 mikrogrammaa, mutta lääkäreiden mielestä ikääntyneiden luuston terveys edellyttäisi peräti 100 mikrogramman päivittäistä lisäannosta.

Tutkimuksissa pitkäaikaisten suurten D-vitamiiniannosten terveysvaikutukset vielä epäselviä. Asiasta on saatu nyt lisätietoa Itä-Suomen yliopistossa tehtävästä suuresta kliinisestä tutkimuksesta – lajissaan ensimmäisestä.

”Isojen D-vitamiinilisäannosten pitkäaikaisen käytön hyödyistä ja haitoista ei ole vielä riittävästi näyttöä, koska näitä tutkimuksia ei ole tehty”, sanoo ravitsemustieteilijä Sari Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta. Voutilainen on siis ravitsemustieteilijä, ei lääkäri.

”Tuskin lääkärikunnassakaan on yksimielisyyttä suurten annosten vaikutuksista. Molempien ammattikuntien edustajat ovat yhtä kiinnostuneita tutkimustuloksista. Pidämme asian perusteellista selvittämistä tärkeänä ennen suositusten uutta muuttamista. Oman tutkimuksemme lisäksi on käynnissä muitakin suuria tutkimushankkeita, joiden tuloksia joudutaan odottamaan ainakin vuoteen 2017.”

Voutilainen tosin toteaa, että lyhyemmissä eli alle vuoden tutkimuksissa isoillakaan annoksilla (100 mikrogrammaa päivässä) ei ole havaittu haittavaikutuksia. Voutilaisen tutkimushankkeen tavoitteena onkin tutkia myös suurempien D-vitamiiniannosten terveysvaikutuksia.

Esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit, luuston hyvinvointi, syövät, masennus, metabolinen oireyhtymä ja aikuistyypin diabetes ovat sairauksia, joihin D-vitamiinin on väitetty auttavan.

”Kaikissa tutkimuksissa tällaisia vaikutuksia ei ole havaittu", väittää Voutilainen. "Väestötutkimuksissa on monia puutteita, eikä niiden perusteella ole helppo päätellä syys-seuraus -suhteita. Vielä ei varmuudella tiedetä, suojaako D-vitamiini todella kaikilta esitetyiltä sairauksilta, vai kertooko korkeampi veren D-vitamiinipitoisuus osittain ihmisten terveemmistä elintavoista ja ruokavaliosta. Kliinisessä tutkimuksessa pystytään kontrolloimaan muita vaikuttavia tekijöitä paremmin”.

”Pääasiassa tutkimme D-vitamiinilisän vaikutusta monien kansantautien syntyyn. D-vitamiinilla voi olla vaikutuksia sydän- ja verisuonitauteihin tai aikuistyypin diabetekseen. D-vitamiini on paitsi vitamiini, myös hormonin kaltainen yhdiste, joka liittyy terveyteen monella tavalla. D-vitamiinin alhaiset pitoisuudet elimistössä voivat kertoa sairaudesta, tai D-vitamiinilisillä voidaan ehkäistä sairauksia. Tämä kaikki on vielä vain arvelua, sillä tutkimustuloksia ei ole tarpeeksi”.

”On todettu, että hyvin suuret D-vitamiiniannokset voivat aiheuttaa muun muassa hyperkalsemiaa eli veren liiallista kalsiumpitoisuutta. Tähän on kuitenkin tarvittu erittäin suuria annoksia, yleensä yli 1000 mikrogramman päiväannosta yli kolmen kuukauden ajan, tai hyvin suuren kerta-annoksen nauttimista.”

Millaisia määriä ja lisiä tutkija suosittelee?

Useiden suomalaisten tutkimusten mukaan veren D-vitamiinipitoisuus (kalsidioli) laskee nopeasti kesän jälkeen ja alkaa nousta vasta huhti-toukokuussa. Auringosta saa ihon muodostamana helposti 100 mikrogrammaa D-vitamiinia vuorokaudessa ja ruokalusikallisesta kalanmaksaöljyäkin 30 mikrogrammaa.

”Suurimman osan vuodesta tasot ovat meillä Suomessa matalat ja 20 mikrogrammaa päivässä on aivan turvallinen ympäri vuoden. Jos siltä tuntuu, niin jopa 50 mikrogrammaa päivässä voi syödä välillä. Turvallisen saannin yläraja on 100 mikrogrammaa vuorokaudessa, joten noilla annoksilla ei haittavaikutuksia pitäisi esiintyä.”

Ravinnosta on vaikeaa saada tarvittavaa määrää D-vitamiinia ja kaikissa ikäryhmissä vitamiinin pitoisuudet ovat jatkuvasti turhan alhaisia. Millaisella ruualla asiaa voisi auttaa? ”Tilannetta voi parantaa syömällä erityisesti kotimaista kalaa. Sitä ei kuitenkaan voi syödä millään niin paljon, että saisi riittävästi D-vitamiinia. Tämän vuoksi olisi hyvä nauttia myös D-vitamiinilla täydennettyjä elintarvikkeita, kuten maitotuotteita, tai käyttää D-vitamiinia sisältäviä ravintolisiä.”

Arvo Ylppö suositteli aikanaan kalanmaksaöljyä lapsille päivittäisenä lisäravinteena.

”Ylppö torjui ohjeillaan riisitautia ja sivutuotteena saatiin D-vitamiinia paljon nykyistä suurempia määriä”, summa Voutilainen. "Ja se oli hyvä juttu".

Ravinnon lisäksi D-vitamiinia saadaan Auringon valosta, koska UVB-säteily muuttaa ihossa olevaa 7-dehydrokolesterolia D3-vitamiinin esiasteeksi. Kesällä auringonvalo on Suomessa merkittävin D-vitamiinin lähde, mutta talvella valoa ei ole riittävästi D-vitamiinin tarpeen tyydyttämiseksi.

Niinpä kannattaa hakeutua apteekkiin ja nauttia D-vitamiinia muodossa tai toisessa – mutta kohtuudella, kunnes toisin todistetaan.

Artikkeli perustuu Suomen Akatemian tiedotteeseen Pitkäaikaisten suurten D-vitamiiniannosten terveysvaikutukset vielä epäselviä.