amerikkalainen jalkapallo

Tällit näkyvät magneettikuvissa – urheilulaji vaikuttaa aivotoimintaan

Ma, 04/09/2018 - 18:05 By Markus Hotakainen

Kontakti- ja kypärälajeissa kuten jenkkifudiksessa, lätkässä ja vaikkapa lumilautailussa tulee kolhuja myös päähän. Se näkyy aivotoiminnassa, mutta nyt Indianan yliopistossa on tutkittu tarkemmin, millä tavalla.

Tutkimuksessa tarkasteltiin aivojen toimintaa urheilijoiden suorittaessa yksinkertaisia visuaalisia tehtäviä. Koehenkilöt oli jaettu kahteen ryhmään sen mukaan, millaista urheilulajia he harrastivat.

Mukana oli 21 amerikkalaisen jalkapallon pelaajaa ja 19 maastojuoksijaa. Jenkkifutaajien joukossa ei ollut vakavista aivotärähdyksistä kärsineitä, mutta jokainen lajin pelaaja saa uransa aikana päähänsä lukemattomia iskuja, jotka saattavat aiheuttaa lieviä aivotärähdyksiä.

Tutkimusta johtaneen Nicholas Portin mukaan tällaisia "mikrotärähdyksiä" koskevat tutkimustulokset ovat merkittäviä, sillä lievien aivovaurioiden pitkäaikaisvaikutuksia on alettu selvittää kunnolla vasta viime vuosina.

"Tutkimuksia on jatkettava, sillä näemme selviä eroja urheilijoissa, joiden lajeissa iskujen riski on suurempi", Port toteaa. "On ensiarvoisen tärkeää selvittää, onko näillä iskuilla todellista vaikutusta kognitiivisiin kykyihin – ja kuinka paljon on liikaa."

Koehenkilöiden aivoja tarkkailtiin toiminnallisella magneettikuvauksella eli fMRI-tekniikalla. Selvimmät erot näkyivät visuaalisen tiedon käsittelyyn eli näkökykyyn keskittyvillä aivojen alueilla. Jenkkifutareilla niiden aktiivisuus oli selvästi suurempi kuin maastojuoksijoilla.

"Keskityimme näihin aivojen alueisiin, koska lääkärit ja valmentajat ovat todenneet aivotärähdyksen saaneilla pelaajilla suuria vaikeuksia seurata katseellaan liikkuvaa kohdetta", Port selittää.

Tulosten perusteella näyttää siltä, että toistuvasti päähän kohdistuvat iskut aiheuttavat aivoissa muutoksia, joilla silmien liikkeitä ohjaavien vaurioituneiden osien tehtävät siirtyvät muille aivojen alueille.

Toinen selitys nyt tehdyille havainnoille on, että muutokset ovat seurausta kontaktilajeja harrastavien urheilijoiden käden ja silmän koordinaatioon liittyvästä ankarasta harjoittelusta.

Erojen syyn selvittäminen vaatisi vastaavaa tutkimusta, jossa olisi mukana ainoastaan amerikkalaisen jalkapallon pelaajia. Jatkossa on tarkoitus tutkia kypäriin asennettavilla kiihtyvyysmittareilla, kuinka kovia iskuja pelin aikana pelaajien päähän kohdistuu ja kuinka vakavia aivotärähdyksiä niistä on seurauksena.

Nicholas Port on mukana työryhmässä, jonka tehtävänä on laatia urheilulääkäreille ja -valmentajille ohjeistus aivotärähdysten tunnistamiseen ja hoitoon. Hän kehittää myös tekniikkaa, jolla pystyttäisiin kovan iskun saaneen pelaajan silmien liikkeistä päättelemään jo kentän laidalla, kuinka vakavasta vammasta on kyse.

Tutkimuksesta kerrottiin Indianan yliopiston uutissivuilla ja se on julkaistu NeuroImage: Clinical -tiedelehdessä.

Kuvat: Jacob Funk/Chicago Bears, Nicholas Port/Indiana University

Mitäs me käytettiin ennen kuin oli Riddell Revolution?

La, 02/01/2014 - 13:50 By Markus Hotakainen

Amerikkalaisen jalkapallon Super Bowl -viikonloppuun sopii hyvin uutinen Pittsburghin yliopistossa tehdystä kypärätutkimuksesta. Viisi vuotta kestäneessä selvityksessä oli mukana liki 2 000 Yhdysvaltain yliopistosarjan pelaajaa kahdeksasta eri joukkueesta.

Vertailussa olivat legendaarisen Riddellin kaksi mallia: klassinen VSR4 ja uudempi Revolution, jossa pehmusteiden paksuus on 40 prosenttia suurempi ja posken sekä leuan luuston suojaus oleellisesti parempi. Riddell Revolution ei ole aivan uusi kypärä, sillä se tuli markkinoille jo vuonna 2002. Nyt julkaistu tutkimus aloitettiin kuitenkin melko tuoreeltaan mallin julkistamisen jälkeen, sillä se tehtiin vuosina 2005–2010.

Kaikkiaan 1 833 pelaajan kypärään kiinnitettiin kiihtyvyysmittarit, jotka rekisteröivät päähän kohdistuneet iskut sekä harjoituksissa että otteluissa. Viiden vuoden aikana saatiin talteen tiedot yhteensä 1 281 244 iskusta, joista 64 aiheutti aivotärähdyksen.

Pelaajista valtaosa käytti uudempaa Revolution-mallia. Heiltä mitattiin 958 719 päähän osunutta iskua, joista 37 aiheutti aivotärähdyksen. VSR4-mallin käyttäjillä vastaavat lukemat olivat 322 725 iskua ja 27 aivotärähdystä. Revolution-mallia käyttäneillä pelaajilla oli siis selvästi pienempi todennäköisyys kolhia päänsä vakavasti.

Revolutionia käyttävistä 5,3 prosenttia sai aivotärähdyksen, kun VSR4-mallin käyttäjistä prosenttiosuus oli 7,6. Uudempaa mallia suosivien todennäköisyys saada aivotärähdys on tilastollisesti 46,1 prosenttia klassisen mallin todennäköisyydestä.

Kun yliopistosarjoissa on noin 1,5 miljoonaa pelaajaa, päävammojen väheneminen on jo varsin merkittävällä tasolla. Tutkijoiden mukaan uudemman kypärämallin ansiosta päähän kohdistuneet iskut aiheuttavat vuositasolla 18000–46000 aivotärähdystä vähemmän. Entisenä Vaahteraliigan pelaajana voin todeta, että lajissa saa kolhuja muutenkin ihan riittävästi. 

Tutkimus julkaistiin Journal of Neurosurgery -lehdessä 31. tammikuuta.