Regulus

Kuningas ja kolme kiertolaista

Ti, 10/06/2015 - 07:35 Markus Hotakainen
Venus, Mars, Jupiter ja Regulus

Päivän kuva

Eilen kerroimme Venuksen, Marsin ja Jupiterin syksyisestä tanssista aamutaivaalla. Puoli seitsemän aikoihin taivas on vielä sen verran tumma, että ne kaikki näkyvät hyvin – tosin planeetat jäävät helposti puiden taakse, ellei hakeudu avoimelle paikalle.

Kolmen planeetan vaeltelua seuraa sivusta Leijonan tähdistön kirkkain tähti Regulus. Sen nimi juontuu latinasta ja tarkoittaa "Pientä kuningasta", mikä sopii hyvin eläinten kuningasta kuvastavalle tähdistölle. Monissa muissakin kulttuureissa tähti on liitetty monarkiaan ja esimerkiksi babylonialaisten antama nimi oli Sharru eli "Kuningas".

 

Kuninkaan ja kolme kiertolaisen etäisyydet ovat hyvin erilaiset. Lähimpänä on Venus, joka on tällä hetkellä 81 miljoonan kilometrin päässä Maasta. Marsilla on etäisyyttä 353 miljoonaa kilometriä ja Jupiterilla 933 miljoonaa kilometriä. Mars ja Jupiter ovat siis kaukana Auringon tuolla puolen, Venus puolestaan Maan ja Auringon välissä.

Regulus sen sijaan on huimasti kauempana. Kuningastähden etäisyys on 77 valovuotta eli lähes 5 000 000 kertaa suurempi kuin Maan ja Auringon välimatka. Myös kokonsa puolesta se päihittää niin planeetat kuin Auringonkin: tähti on sekä massaltaan että läpimitaltaan yli kolme kertaa suurempi kuin Aurinko.

Regulus pyörii vinhasti. Kun Auringon pyörähdysaika akselinsa ympäri on melkein kuukausi, Reguluksella se on alle 16 tuntia. Nopea pyöriminen on litistänyt tähden niin, että sen läpimitta päiväntasaajan tasossa on kolmanneksen suurempi kuin pyörimisakselin suunnassa. Jos pyörähdysaika olisi vain pari tuntia lyhyempi, vetovoima ei pystyisi pitämään tähteä kasassa vaan se hajoaisi.

J-01 / Joulun tähti?

Su, 12/22/2013 - 15:16 Markus Hotakainen

Itämaan tietäjiä yli kaksituhatta vuotta sitten opastanut Betlehemin tähti on edelleen arvoitus. Ilmiön selitykseksi on tarjottu esimerkiksi supernovaa, kirkasta komeettaa tai Venus-planeettaa. Vankin ehdokas ei kuitenkaan ole yksittäinen taivaankappale, vaan kahden planeetan ja yhden tähden kohtaamisten sarja vuosina 3 ja 2 eKr.

Elokuun 12. päivä vuonna 3 eKr. Jupiter ja Venus olivat aamutaivaalla hyvin lähellä toisiaan; niiden välinen etäisyys oli vain vähän yli kymmenesosa Kuun näennäisestä halkaisijasta. Seuraavaksi Jupiter ohitti noin kuukautta myöhemmin eli syyskuun 14. päivä Leijonan tähdistön kirkkaimman tähden, Reguluksen. Tällä kertaa taivaankappaleiden välinen etäisyys oli puolet Kuun halkaisijasta.

Tuolloin Jupiter oli lähellä oppositiotaan, joten se teki taivaalla suuren silmukan. Jättiläisplaneetan näennäinen liike kääntyi vastakkaiseksi joulukuun alussa ja se palasi Reguluksen läheisyyteen seuraavan vuoden puolella helmikuun 17. päivänä. Nyt tähdellä ja planeetalla oli välimatkaa noin tuplasti Kuun näennäisen halkaisijan verran.

Jupiter muutti suuntaansa uudestaan keväämmällä, huhtikuun alkupuolella, ja toukokuun 8. päivä se kulki jälleen Reguluksen ohi. Jupiterin kulkureitin muodostama silmukka oli kuin Reguluksen eli ”Kuningastähden” yläpuolelle piirtynyt kruunu.

Kohtaamisten sarja huipentui kesäkuun 17. päivänä vuonna 2 eKr. Jupiter ja Venus olivat silloin iltataivaalla niin lähekkäin – noin asteen sadasosan päässä toisistaan – että ne näyttivät sulautuvan yhdeksi kirkkaaksi ”tähdeksi”. Kun kohtaaminen tapahtui kaiken lisäksi Leijonan tähdistössä, jota pidettiin noihin aikoihin merkittävänä kuviona, se saattoi varmistaa lopullisesti taivaallisen tapahtumasarjan tulkinnan erityisenä ennusmerkkinä.

Kuvassa Venus ja Jupiter kohtaavat iltataivaalla maaliskuussa 2012.