C/2013 A1

Siding Spring suihkuaa

To, 03/27/2014 - 23:20 Markus Hotakainen

Hubble-avaruusteleskooppi on kuvannut C/2013 A1 eli Siding Spring -komeettaa, joka on kovaa vauhtia lähestymässä Marsia. Ensi syksynä, 19. lokakuuta, komeetta hujahtaa 135 000 kilometrin etäisyydeltä punaisen planeetan ohi, jolloin on odotettavissa melkoinen meteorimyrsky – siis Marsissa. Etäisyys on alle puolet Maan ja Kuun välisestä etäisyydestä.

11. maaliskuussa otetussa kuvassa komeetta on noin 568 miljoonan kilometrin etäisyydellä Maasta. Komeetan ydin on niin pieni, että se ei erotu, mutta sitä ympäröivällä kaasu- ja pölypilvellä on läpimittaa jo 20 000 kilometriä. Oikeanpuoleisessa kuvassa Hubblen otosta on käsitelty siten, että sen ytimestä puhaltavat suihkut on saatu näkyviin. Niiden suunnista tutkijat arvelevat saavansa määritettyä ytimen pyörimisakselin asennon.

Aiemmin tänä vuonna, 21. tammikuuta, Maa kulki komeetan ratatason läpi ja silloin pystyttiin tutkimaan ytimestä irtoavan pölyn nopeutta. Tulosten toivotaan antavan viitteitä siitä, millaisen pölyhiukkaspommituksen voidaan odottaa kohdistuvan Marsin kaasukehään ja etenkin planeettaa kiertävillä radoilla oleviin luotaimiin.

Komeetta on nyt suunnilleen Jupiterin etäisyydellä Auringosta. Perihelissään eli lähimpänä Aurinkoa se on 25. lokakuuta eli vain muutama päivä Marsin ohituksen jälkeen. Siten perihelietäisyys jää melko suureksi: se on yli 200 miljoonaa kilometriä. Paljain silmin komeetta ei tule näkymään Maasta, mutta Marsin pinnalta katsottuna se olisi melkoinen ilmestys. Uudelleen Siding Spring palaa Aurinkokunnan sisäosiin noin miljoonan vuoden kuluttua.

Meteorimyrsky Marsissa

Su, 12/08/2013 - 22:48 Markus Hotakainen

Ensi vuonna 19. lokakuuta komeetta C/2013 A1 eli Siding Spring sujahtaa naapuriplaneettamme Marsin ohitse lähempää kuin yksikään komeetta on ohittanut Maan historiallisena aikana. Komeetan löytyessä ehdittiin jo hetki kuvitella, että komeetta törmäisi planeettaan, mutta niin ei käy (törmäysuhasta kerrottiin helmikuussa myös Tiedetuubissa).

Komeetan ja Marsin välinen etäisyys on arvioiden mukaan pienimmillään noin 130 000 kilometriä eli kolmasosa Maan ja Kuun välimatkasta. Etäisyys on niin pieni, että punainen planeetta on hetken aikaa kokonaan komeetan koman ympäröimä.

Vaikka Siding Spring ei törmääkään Marsiin, siitä irronneita pölyhiukkasia ja kivensiruja päätyy planeetan kaasukehään. Bill Cooken johtama tutkijaryhmä on arvioinut, että komeetan lähiohituksen aikana Marsin kaasukehään iskeytyy noin 0,15 hiukkasta neliömetrille, mikä vastaa jopa 10 000-kertaista pienten kivensirujen määrää verrattuna Maan lähiavaruuteen. 

Tieto on ilouutinen kaikille marsilaisille – jos sellaisia olisi – sillä luvassa on näyttävä ilotulitus. Huolimatta siitä, että Marsin kaasukehän tiheys on vain murto-osa Maan vastaavasta, se riittää käräyttämään siihen syöksyvät avaruuden pölyhiukkaset taivaalla näkyviksi tulijuoviksi eli meteoreiksi: sellaisia on onnistuttu kuvaamaan mönkijöiden kameroilla. 

Yllä olevan kuvan on ottanut Spirit-kulkija 18. marraskuuta 2005. Se on yhdistelmä yhdeksästä minuutin mittaisesta valokuvasta. Tähtien piirtämien viirujen lisäksi kuvassa näkyy sinne tänne suuntautuvia lyhyempiä juovia, jotka ovat kosmisen säteilyn aiheuttamia, mutta pitkät juovat ovat meteoreja. Taivaan eteläinen napa on merkitty ristillä. 

Hurjimpien arvioiden mukaan meteorien määrä saattaa kasvaa jopa miljooniin tunnissa. Mönkijöiden kameroiden lisäksi meteoreja tarkkaillaan Marsia kiertävien luotainten radioantenneilla: meteorien hetkeksi kuumentamat ja ionisoimat kaasuvanat "näkyvät" radioalueella. Kun kuvien ja radiomittausten antamat tiedot yhdistetään, saadaan luotettava käsitys meteorimyrskyn voimakkuudesta. 

Marsin kiertoradalla olevien luotainten kannalta tieto kosmisesta ilotulituksesta ei kuitenkaan ole ollenkaan hyvä uutinen. Kymmenien kilometrien sekuntinopeudella liikkuvat kivensirut voivat pienestä koostaan huolimatta saada aikaan suurta vahinkoa. Tällä hetkellä Marsia kiertävien Mars Expressin, Mars Odysseyn ja Mars Reconnaissance Orbiterin lisäksi komeettaohituksen aikaan perille ovat saapuneet myös MAVEN ja Intian Mangalayan.   

Luotaimet ovat lujatekoisia, mutta niitä ei ole suojattu varta vasten ohikiitävän komeetan pommitusta vastaan. Parhaillaan laaditaankin arvioita riskien suuruudesta ja toimenpiteistä, joilla vahingot voitaisiin rajata mahdollisimman vähäisiksi.

Meteorimyrskystä kerrottiin New Scientist -lehden sivuilla 6. joulukuuta ja alkuperäinen tutkimus ilmestyi Icarus-lehdessä 1. joulukuuta.