ABB

Video näyttää mikä oikeasti kyydittää Linnanmäen vuoristorataa

Linnanmäen perinteikkään puisen vuoristoradan vauhdista on vastannut pitkään yhtä lailla perinteikäs moottori. Vanha Strömbergin 1930-luvulta peräisin oleva moottori alkoi tosin osoittaa viime vuosina siinä määrin ikääntymisen oireita, että se se päätettiin korvata uudella. 

Siispä hankinnasta järjestettiin nykyiseen tapaan tarjouskilpailu, ja lopulta uudeksi moottoriksi valittiin ABB:n IE4-moottori.

Moottorin vaihtamisen lisäksi samalla vaihdettiin koko koneisto vaihteineen ja kytkimineen, ja hiukan tarvittiin myös räätälintyötä, jotta klassikkolaitteeseen saatiin uusi kyydinvauhdittaja.

Matkustaja ei tosin huomaa muutosta, sillä tekniikka hoitaa asiansa eleettömästi. Junan maksimivauhti on yhä 60 kilometriä tunnissa. Linnanmäkeläiset sen sijaan saattavat havaita sen energialaskussaan ja siinä, ettei huoltomiestä enää tarvitse kutsua paikalle yhtä usein kuin aikanaan. Uudet moottorit ovat lähestulkoon huoltovapaita.

Radan pituus on kaikkiaan yksi kilometri ja junia on liikenteessä parhaimmillaan neljä kappaletta. Kesäisin radalla ajetaan noin 47 000 ajoa.

Moottori edustaa suomalaista huippuosaamista, mihin harvoin tulee kiinnittäneeksi huomiota. Se valmistettiin Vaasassa Suomen ABB:n pienjännitemoottoritehtaalla.

Tehtaanjohtaja Harri Mykkäsen mukaan moottoreiden valmistus on insinöörityötä parhaimmillaan, koska suuri osa moottorien asennuskohteistauniikkeja. Kuten Linnanmäkikin, ne vaativat räätälöintiä – ja siitäkös insinöörit pitävät!

“Kaikkiaan tehtaalla valmistetaan päivittäin 300 moottoria ja niitä toimitetaan ympäri maailmaa kaikille teollisuudenaloille.”

Kooltaan moottorit ovat hyvin eri tyyppisiä.

“Painoa niillä on kymmenestä kilosta viiteen tuhanteen ja tehoa 180 watista 1,3 megawattiin", selittää Mykkänen ja huomauttaa, että energiatehokkuus moottoreissa ei ole vain linnanmäkeläisten toivelistalla: sähkömoottoreiden pyörittämiseen kuluu Mykkäsen mukaan kaksi kolmasosaa teollisuuden käyttämästä sähköenergiasta.

Siksipä seuraavalla kerralla vuoristoradallakin ajaessa kannattaa luoda pieni ajatus sähkömoottoreille!

Video ja juttu on julkaistu yhteistyössä ABB:n kanssa.

Laitetaanko kolmet potkurilaitteet?

Pe, 11/22/2013 - 14:53 Toimitus
Maersk Edinburgh -alus Cuxhavenin luona (kuva flickr/cuxclipper)

VTT tiedottaa tuoreimmassa uutislehdessään uudenlaisista laivan potkureista, joilla saadaan aikaan huomattavia säästöjä. Yhden rahtilaivan polttoainesäästöt voivat nousta yli puoleen miljoonaan euroon vuodessa. Koska suuri osa maailman kaupasta kulkee rahtilaivoilla ja valtaosa tavaroistamme tulee meriteitse, voi säästö näkyä meidän jokaisen kukkarossa!

Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia hyötyjä saadaan yhdistämällä suomalaisen ABB:n kehittämä peräsinpodjärjestelmä ja espanjalaisen Sistemarin kärkilevypotkurit vastakkain pyöriviin CRP-potkureihin. Uusi potkurijärjestelmä osoittautui tutkimusprojektissa pienemmän polttoainekulutuksen ja päästöjen ansiosta lupaavaksi vaihtoehdoksi perinteisille potkureille. Niihin verrattuna uuden järjestelmän polttoaineenkulutus on noin 10% pienempi, ja jälkiasennettunakin laitteisto tuo 5 prosentin säästön. Rahana säästöt ovat siten yli puoli miljoonaa euroa vuodessa.

TRIPOD-projektin tavoitteena on ollut parantaa potkurin hyötysuhdetta yhdistämällä samaan järjestelmään kolmea jo yksittäin käytössä olevaa ratkaisua, joiden tiedetään olevan hyötysuhteeltaan korkeita. Tällaisia ovat mm. ruoripotkurijärjestelmä, kärkilevypotkuri sekä vastakkain pyörivät potkurit.

Sähköinen peräsinpodjärjestelmä mahdollistaa päämoottorin sijoittamisen vapaasti laivaan. Kehitetyssä potkurijärjestelmässä peräsinpod on sijoitettu pääpotkurin taakse. Lisäksi sähköisen peräsinpodin pyörimisnopeutta voi säätää. Tämä parantaa potkurin hyötysuhdetta ja pienentää potkurin aiheuttamaa melua ja värähtelyä.

Kärkilevypotkurin lavan kärkeä voidaan kuormittaa tavanomaista potkuria enemmän, mikä parantaa hyötysuhdetta tavanomaiseen potkuriin verrattuna.

Vastakkain pyörivissä potkureissa takimmainen potkuri hyödyntää etummaisen potkurin virtaukseen jättämää pyörimisenergiaa parantaen näin järjestelmän kokonaishyötysuhdetta.

Projektissa arvioitiin myös uuden potkurijärjestelmän toteuttamista taloudelliselta kannalta tarkasteltavana olleille referenssilaivoille. Jos järjestelmän investointikustannuksia saadaan laskettua, varustamot saattavat tulevaisuudessa olla kiinnostuneita valitsemaan tutkitun propulsiovaihtoehdon erityisesti uusiin suuriin konttilaivoihin.

Uuden potkurijärjestelmän suurin hankaluus on toistaiseksi niiden hinta. Investointi on toistaiseksi sen verran tyyris, että järjestelmän käyttöönotto edellyttää vielä kustannusten pudottamista.

Kolmivuotinen TRIPOD – “Triple Energy Saving by use of CRP, CLT and Podded Propulsion” -ohjelma toteutettiin EU:n seitsemännessä puiteohjelmassa. Siihen osallistuivat VTT ja ABB Suomesta, Sistemar, Cehipar ja Cintranaval-Defcar Espanjasta sekä A.P. Möller Maersk Tanskasta.

Teksti perustuu VTT:n tiedotteeseen.