Kuva: Rich Moore / Flickr

Kemiallinen joulukalenteri 25/24: Närästääkö? Kurkkaa bonusluukkuun!

Onko joulu jo muka ohi? Ei! Siksi joulukalenteri jatkaa vielä parin luukun verran. Jouluteemaan tavalla tai toisella liittyviä aiheita kun putkahtelee esiin myös aaton jälkeen...

Joulun aikana syödään hyvin ja yltäkylläisesti, usein liikaakin. Suuret ruokamäärät ja mahaa ärsyttävät nautintoaineet voivat laukaista ikävän ongelman: närästyksen. Korventava tunne jossain rintalastan takana lienee tuttu noin joka viidennelle länsimaalaiselle.


Juttu jatkuu mainoksen jälkeen

Vaiva voi korostua vatsan seudun puristuksen tai vaakatasoon menemisen myötä. Siksi kumartelu, makuulle meno sekä kiristävät vaatteet voivat tuntua erityisen epämukavalta. Närästys voi ilmetä etenkin öisin, jolloin oireita voi vähentää nostamalla makuuasentoa vaakatasosta  2–5º kulmaan.

Ongelma johtuu yksinkertaisesti mahansisällön noususta ruokatorveen. Suloisimmankin ihmisen pötsissä kun porisee hapan liuos, jonka pH on väkevimmillään 1:n luokkaa. Mahahappo koostuu suolahaposta, vedestä ja limasta, valkuaisaineita pilkkovaa pepsiinistä sekä muista entsyymeistä. Kun happoa pääsee ruokatorveen, se poltteleekin ruuan sijasta omia kudoksia. Yksinkertaista. Ruokatorvea ei ole suojattu mahan tavoin.

Närästysoireita saa vähennettyä varsin nopeasti neutraloimalla happamuutta, vaikkapa vain juomalla veteen liuotettua emäksistä ruokasoodaa. Soodan annostelu on kuitenkin vaikeaa, eikä sekään mikään ihmeaine ole. Jotkin apteekista saatavat närästyslääkkeet auttavat nekin neutraloimaan happamuutta (antasidit). Toiset taas estävät tai hidastavat suolahapon eritystä mahan limakalvoilla. Kolmas lääketyyppi suojaa limakalvoja hapon hyökkäyksiltä muodostamalla väliin suojakerroksen. Kaikki lääkkeet eivät kuitenkaan sovi kaikille, eivätkä edes toistensa kanssa käytettäviksi.

Nämä ratkaisut menevät kuitenkin piirun verran liian pitkälle, sillä mahan sisällön pitäisikin olla juuri korventavan hapanta. Ongelmahan on nesteen nousu yli äyräiden. Hoidetaan siis oireita, ei syitä. (Laimennettu mahahappo voi lisäksi pidemmän päälle altistaa ainakin ruuansulatusongelmille, allergioille ja muulle ikävälle.)

Perusongelmaa on yleensä helppo välttää. Syy on useimmiten aterian jättimäinen koko tai mahaa ärsyttävät ruuat, kuten happamat aineet, kahvi tai alkoholi. Suklaa ja muut rasvaiset ruuat taas heikentävät ruokatorven ja mahan välissä olevan sulkijalihaksen toimintaa. Homman pitäisi helpottua nauttimalla näitä aineita kohtuudella. Ja rauhalliseen tahtiin, niin maha ei ole aivan piripinnassa.

Myös elintavoilla on vaikutusta. Ylipaino kasvattaa vatsan painetta, jolloin sen sisältö pullahtaa helpommin väärään suuntaan. Ja tupakointikin lisää närästystä.

Pitkäaikainen, usein toistuva tai muuten erikoinen närästys voi olla merkki jostain vakavammasta asiasta. Tällöin kannattaa hakeutua juttusille lääkärin kanssa.

Lisätietoa: Terveyskirjasto , HyväTerveys , Terveys

Otsikkokuva: Närästys on englanniksi "heartburn", eli sydämen polttelu. Rich Moore / Flickr


Juttuja samasta aiheesta