Luotaimella pienenpieni mahdollisuus tehdä outoa historiaa Marsissa

Kuva: MER / Cornell / JPL / NASA

Schiaparelli-luotain saattaa kohta tehdä historiaa Marsissa. Siihen se kuitenkin tarvitsee erittäin paljon oikein hyvää - tai huonoa - tuuria.

Schiaparelli on pian toivottavasti ensimmäinen eurooppalainen toimiva laskeutuja Marsissa. Sen lisäksi laite voi aikaansaada muutakin historiallista. Se kuitenkin riippuu laitteen mukana olevan tuurin määrästä:

Hyvällä tuurilla laskeutuminen (tai siis laitteen viipotus kaasukehässä) saadaan kuvattua. Aiemmin tässä on toki onnistuttu Marsin kiertoradalta, mutta nyt voitaisiin tehdä ensimmäinen havainto pinnalta!

Huimalla tuurilla Schiaparelli saattaa itse onnistua kuvaamaan ihmisen (aiheuttamia) jälkiä punaisen planeetan pinnalla. Laskeutumisen aikana toteutettuna tämäkin havainto olisi ensimmäinen laatuaan.

Aivan käsittämättömän mahtavalla (tai karmealla) mäihällä laite saattaa vielä lopuksi kolahtaa yli 12 vuotta marsilaistomussa lojuneeseen romuun. Tämä olisi varsinainen ... saavutus.

Lähinaapuri rapakon takaa

Nämä mahdollisuudet "saavutuksiin" juontavat juurensa tammikuuhun 2004. Tuolloin Meridiani Planumille laskeutui NASAn Opportunity-kulkija. Nyt sen jälkiä sekä laskeutumisjärjestelmän osasia löytyy aivan Schiaparellin laskeutumisellipsin itäpäästä.

Alueelta löytyy Opportunityn lämpökilpi ja laskuvarjo, sekä pieneen Eagle-kraatteriin päätynyt mönkijän kuljetusalusta ilmatyynyineen.

Todennäköisyys osien tai jälkien havaitsemiselle on kuitenkin erittäin pieni. Taivaalta otetut kuvat kattavat vain 1-2 prosenttia ellipsin alasta. Schiaparellin ilmalennon on mentävä varsin pitkäksi, jotta tämä onnistuu.

Tarkalleen Opportunityn jättämiin romuihin osuminen taas lähentelisi jo ihmettä. Tomuisessa tuulessa vuosia lepattanut laskuvarjo on osista suurin, mutta siltikin vain kymmenisen metriä leveä. Neula heinäsuovassa ei olisi mitään tuollaiseen verrattuna.

Itse Opportunity-mönkijä on ehtinyt vuosien varrella huristella jo 20 kilometrin päähän eteläkaakkoon. Schiaparelli ei siis voi vahingossakaan laskeutua aivan sen lähelle. Opportunityn kamerat kuitenkin käännetään kuvaamaan laskeutumista. Jos hyvin käy, kuvissa saattaa näkyä jotain – vaikkapa Schiaparellin laskuvarjo tai vain taivaalle piirtyvä viiru. Tämä on mahdollisuuksista todennäköisin.

Ylin: Schiaparellin laskeutumisellipsi (punaiset - kumpikin ESAlta, mutta eri lähteistä) peittää
Opportunity-kulkijan laskeutumisalueen (tähti) sekä pitkän pätkän sen jättämiä jälkiä (sin. viiva).
Alin: Schiaparelli tulee olemaan varsin lähellä kolmea muutakin luotainta sekä Marsin suuria
kanjoneita. Niiden luo on kuitenkin matkaa muutama tuhat kilometriä.

Historiallista mutta turhaa

Vain kerran aiemmin on avaruusalus onnistunut laskeutumaan toisen lähelle. Silloin kyse kuitenkin oli suunnitelmasta: Miehitetty Apollo 12 -lento ohjattiin tarkoituksella runsaan sadan metrin päähän Surveyor 3 -laskeutujasta. Astronautit noutivat siitä osia, joista selvitettiin kuinka Kuun pinnan olosuhteille altistuminen vaikuttaa laitteisiin.

Schiaparellia taas ei ole voitu merkittävästi ohjata pitkiin aikoihin. Sen laskeutumispaikka on ollut aina Maasta laukaisusta lähtien yhtä selvillä kuin nytkin. (Lisäys klo 12.30: Ratakorjauksilla sen liikkeitä on hienosäädetty, mutta ellipsiä ei niillä tarkemmaksi saada.) Tarkka paikka määräytyy vasta kun mitään ei ole tehtävissä: Kaasukehän tiheyseroista ja tuulesta eri korkeuksilla, luotaimen tarkasta tulokulmasta, sekä monista muista yksityiskohdsta, joita ei etukäteen voi tarkasti ennustaa.

Vaikka Schiaparelli tömähtäisi nyt lähelle Opportunityn seutuja, ei siitä olisi kenellekään mitään hyötyä. Laite nimittäin ottaa kuvia ainoastaan laskeutumisen aikana. Pinnalle päästyään se ei enää näe ympäristöään, sillä kameraa ei voida suunnata sivulle. Mitään kohdetta ei voida katsella tai tutkia, oli se sitten miten mielenkiintoinen tai kuinka lähellä tahansa.

Eikä Opportunityäkään varmasti ohjasteta moikkaamaan uutta naapuria. Viivasuoraan ja maksiminopeudella (n. 5 cm/s) yötä päivää ajaen Opportunity saattaisi ehkä ehtiä Schiaparellin luo viidessä päivässä, eli juuri ennen kuin tämän paristot tyhjenevät. Matkaan ei kuitenkaan ole mitään syytä, ja niinpä mönkijä voi jatkaa mielenkiintoisia tieteellisiä tutkimuksiaan rauhassa.

 

Mitä Schiaparelli sitten Marsissa tekee, ja millaiselle alueelle se päätyy? Lue lisää ⇒ toisesta artikkelista!

Alla: Kaikki ihmiskunnan Marsin pinnalle lähettämät laitteet kartalla. Schiaparelli on merkitty mustalla rastilla.

Otsikkokuva: Opportunity-kulkijan lämpökilpi Marsin pinnalla (MER / Cornell / JPL / NASA). Muut kuvat: Jarmo Korteniemi