Luonnonvarakeskus lähestyy meitä huolestuttavalla uutisella: maailman vehnäsato vähenee tulevaisuudessa kuusi prosenttia jokaista maapallon keskilämpötilan kohonnutta astetta kohti.

Jos ilmaston lämpenemiseen ei sopeuduta ajoissa, yhden asteen nousu pienentää vehnäsatoja 42 miljoonaa tonnia. Tämä vastaa neljännestä maailman nykyisestä vehnän kaupasta.  Seurauksena venhän hinta nousee ja saattaa saada aikaan pulaa maailmanlaajuisesti. Suomalaisten pullansyöntiin tämä tuskin vaikuttaa, mutta koska maailmanlaajuisesti vehnällä on tärkeä asema ravitsemisessa, on satonäkymien heikentyminen huono uutinen.

Syynä tähänkin on ilmaston muuttuminen. Mikäli sopeutustoimiin ei ryhdytä, maailman kokonaisvehnäntuotannon odotetaan vähenevän keskimäärin kuusi prosenttia jokaista nousevaa lämpöastetta kohti. Maailmanlaajuisesti ilmaston lämpeneminen yhdellä asteella johtaa 42 miljoonan tonnin vehnäsadon vähennykseen. 

Tulos selviää kansainvälisen tutkimuskonsortion tekemästä tutkimuksesta, jossa Luonnonvarakeskus on vahvasti mukana. Tulokset julkaistiin tieteellisessä Nature Climate Change -lehdessä joulukuussa.

Menetyksiä ympäri maailman

Viljasatojen ennustetaan vähenevän suurimmassa osassa maailmaa lämpötilan nousun vuoksi. Suhteutettuna 701 miljoonan tonnin vehnäntuotantoon (2012) tämä tarkoittaa 42 miljoonan tonnin vähennystä jokaista kohonnutta lämpöastetta kohti. 

"Tämä vähennys tarkoittaa siis neljännestä maailmanlaajuisesta vehnän kaupasta, joka ylsi 147 miljoonaan tonniin vuonna 2013", kertoo Luonnonvarakeskuksen professori Reimund Rötter. "Lisäksi vehnäsadot tulevat todennäköisesti vähenemään enemmän kuin aiemmin on ajateltu, ja vähennyksiä on odotettavissa arvioitua aiemmin, jopa pienen lämpötilannousun jälkeen". 

"Kun tehdään päätöksiä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisesta, on siis ensisijaisen tärkeää ymmärtää, miten eri ilmastotekijät vaikuttavat yhtäältä toisiinsa ja toisaalta ruoantuotantoon". 

Vaihtelu heikentää viljan tarjonnan tasapainoa

Tutkijat testasivat 30 erilaista vehnän satomallia ja vertasivat niitä kenttäkokeisiin, joissa kasvukauden keskilämpötila vaihteli 15–26 °C välillä. Lämpötilan vaikutus sadon vähenemiseen vaihteli laajasti kenttäkokeiden olosuhteiden mukaan. Lisäksi vuosittainen vaihtelu kasvoi joillakin paikoilla; satovähennys oli suurempi lämpiminä vuosina ja pienempi viileämpinä vuosina. 

"Lisääntynyt satovaihtelu on taloudellisesti kriittinen tekijä, sillä se voi heikentää alueellista ja maailmanlaajuista vehnän tarjonnan tasapainoa sekä ruokaturvaa, mikä puolestaan vahvistaa markkinoiden hintavaihtelua, kuten viime vuosina on nähty", jatkaa Reimund Rötter.

Tuoreessa raportissaan Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) tuo esiin, että maailman keskilämpötila voi nousta jopa 5 °C tämän vuosisadan loppuun mennessä.

"Ajoissa aloitettu ja riittävä sopeutuminen, kuten paremmin lämpöä sietävien vehnän lajikkeiden viljely voi vähentää huomattavasti ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä". 

Ainutlaatuinen ja alueellisesti laaja tutkimus

Reimund Rötterin lisäksi Luonnonvarakeskuksen agroekosysteemimallintajat Fulu Tao ja Taru Palosuo osallistuivat yhteistutkimukseen Columbian yliopiston, NASAn ja Floridan yliopiston koordinoiman AgMip-projektin (The Agricultural Model Intercomparison and Improvement Project) kautta. 

Suomalaisten lisäksi maailmanlaajuiseen tutkimukseen osallistui tutkijoita Saksasta, Ranskasta, Tanskasta, Hollannista, Espanjasta, Yhdistyneistä Kuningaskunnista, Kolumbiasta, Meksikosta, Intiasta, Kiinasta, Australiasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista. 

Ainutlaatuisessa tutkimusjärjestelyssä tutkijat vertasivat vehnän kasvua simuloivien mallien tuloksia kokeellisiin tuloksiin, joissa oli mukana niin keinolämmityskokeita kuin kenttäkokeita useilla kasvupaikoilla. Tutkimuksen tulokset esitellään artikkelissa “Rising temperatures reduce global wheat production”, S. Asseng et al., Nature Climate Change, julkaistu verkossa 22. joulukuuta 2014.

Paraikaa on meneillään myös samaan tutkimukseen liittyvä, mutta yksityiskohtaisempi Euroopan laajuinen tutkimus vehnän ja muiden viljojen sopeutumismahdollisuuksista. Työtä vetää MACSUR-tietokeskittymä (Modelling European agriculture with climate change for food security).

Artikkelin DOI: 10.1038/NCLIMATE2470.

Juttu perustuu lähes suoraan Luonnovarakeskuksen lähettämään tiedotteeseen.

Otsikkokuva: flickr / Olli Sulopuisto (suora linkki kuvaan www.flickr.com/photos/ollisulopuisto/2168561794)


Jos ihmettelette Luonnonvarakeskusta (eli Lukea), niin se on 1.1.2015 toimintansa aloittanut maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos, joka muodostettiin yhdistämällä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto. Luke on VTT:n jälkeen Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos.


Juttuja samasta aiheesta