intel

Superohuet kannettavat tulossa

To, 11/06/2014 - 10:46 By Jari Mäkinen
Lenovo Yoga 3 Pro

Huhujen mukaan jo nyt ohuesta Applen MacBook Air -tietokoneesta on tulossa ensi vuoden alussa – tai jo joulumarkkinoille – uusi, entistä ohuempi versio. Olennaista tässä tietokoneessa on se, että sen suoritin on sen verran vähän virtaa vaativa, että se ei lämpene siinä määrin, että sitä täytyisi jäähdyttää pienillä tuulettimilla. Näiden jättäminen pois tietokoneesta saa siitä heti ohuemman – vähän kuin tablettitietokoneen.

Applen käyttämä suoritin on Intel-yhtiön tekemä Core M, mistä on tulossa useita versioita. Ensimmäinen näistä ns. Broadwell-sarjan suorittimista on jo käytössäkin myynnissä olevassa tietokoneessa, joka tosin ei ole Applen: se on Lenovon Yoga 3 Pro.

Tietokoneesta on ilmestynyt muutamia arvioita, ja ne antavat varsin synkän kuvan suorittimen tehosta.

Itse tietokone on ohut, kevyt ja sen näyttö on erinomainen, mutta akun kesto ei vastaa odotuksia ja sen suorituskyky on heikko. Siihen tosin vaikuttanee myös se, että Lenovo on päätynyt käyttämään hyvin tarkkaa (ja siten paljon laskentatehoa vaativaa) 3800 × 1800 -pikselistä näyttöä ja samalla kellottamaan suorittimen grafiikkapuolta vain 100 MHz:n taajuuteen. Monissa muissa tietokoneissa kellotaajuus on 200 MHz.

Yoga 3 Pron saamat arviot ovat muutenkin varsin heikkoja, mutta suuri osa kritiikistä osuu muualle kuin prosessoriin. Akun kesto on esimerkiksi vaikuttaa se, miten suuren akun valmistaja on koneeseensa laittanut, ja koko tietokoneen suorituskykyyn vaikuttaa moni muukin asia kuin suoritin. Itse asiassa Lenovo ei ole vakuuttanut viime vuosina systeemisuunnittelullaan.

Näyttää myös siltä, että Lenovo on tietoisesti painottanut koneessaan keveyttä ja hyvää näyttöä; kone olisi siis tarkoituksellisesti kuin ”tietokonemainen tabletti”. Koneen näyttöhän voi kääntyä moneen suuntaan ja tässä mielessä laite on aivan erinomainen. Tästä tablettitietokoneajattelusta yksi merkki on myös se, että tietokoneessa suoritin on rajoitettu toimimaan 3,5 W:n teholla sen sijaan että se hyrräisi suunnitellulla 4,5 W:n teholla. Hetkellisesti Yoga voi tosin spurtata 12 W:n tehollakin.

Voi tosin myös olla, että Intelin uusi Core M/Broadwell-Y -suoritin ei ole niin hyvä kuin on annettu ymmärtää. Tämän 14 nm:n viivanleveyteen puristetun, uuden sukupolven suorittimen tekeminen on lähes vuoden myöhässä verrattuna alkuperäiseen aikatauluun ja kaikki testit, mitä itse suorittimelle on toistaiseksi tehty julkisesti, on tehty Intelin varmasti suotuisiksi järjestämissä olosuhteissa.

Todennäköisesti näistä syistä johtuen pitkään jo huhuttu Applen uusi superohut tietokone on myös myöhässä. Apple tosin ei ole julkisesti kertonut tapansa mukaan mitään koneesta, eikä se siten ole virallisesti myöhässä, mutta jo useita vuosia ulkoisesti muuttumattomalle MacBook Air -perheelle on odotettu jo jonkin aikaa pienempää seuraajaa.

Intel toimitti ensimmäiset Core M -suorittimet syyskuussa ja se käyttävät 800 MHz:n kellotaajuutta, joskin ne voivat venyä vähäksi aikaa myös 2 GHz:n turbotaajuuteen. Tehokkaampi versio käyttää 1,1 GHz:n taajuutta ja 2,6 GHz:n turbotaajuutta.

Todennäköisesti Applen uuteen tietokoneeseen suorittimiksi tulee neljä erilaista versiota, joita tehokkain tuntee koodinimen 5Y71 ja sen peruskellotaajuus on 1,2 GHz. Se voisi käyttää hetkellisesti 2,9 GHz:n taajuuttakin. Grafiikkaprosessorin taajuudet näissä versiossa olisivat välillä 100-300 MHz, joskin huippumallit voisivat käyttää myös jopa 900 MHz:n vauhtia turbomoodissaan.

Viimeisimmät huhut lupaavat uutta Airia ensi vuoden alussa, mutta saa nähdä. . .

Lataa langattomasti tötteröllä

To, 01/09/2014 - 13:07 By Toimitus
Kuva: Intel

Las Vegasissa, Yhdysvalloissa, on parhaillaan käynnissä perinteisesti vuoden teknologiamessut avaava CES, Consumer Electronics Show, missä suurin huomio on tänä vuonna kohdistunut älyautoihin ja uusiin, hyvin tarkkoihin ja kaareviin televisioihin.

Pian jo nyt suuret kotien kuvaruudut muuttuvat entistäkin kookkaammiksi ja täyttävät melkein kokonaisen seinän; OLED-näyttöpinnat ovat jo niin ohuita ja taipuvia, että ne muistuttavat melkein tapettia...

Eilen messuilla esiteltiin myös kiinnostava matkapuhelimien, tablettien ja muiden pienten elektroniikkalaitteiden langaton latauslaite. Intelin suunnittelema vempele on ikään kuin kulho, mihin laitteet voisi heittää päivän päätteeksi ja mistä ne on helppo aamulla ottaa käyttöön ladattuina.

Intelin toimitusjohtaja Brian Krzanich esitteli pehmeän, muobista tehdyn kulhomaisen lataustötterön esityksessään, missä hän koitti selittää miten yhtiö koittaa laajentaa mikroprosessoriliiketoimintaansa kaikkeen ympärillämme olevaan tekemällä esineistä älykkäitä. Kyseiset esineet ovat hänen mielessään luonnolisesti Intelin valmistamia tai yhtiön tekniikalla varustettuja, ja niitä voisi ladata tällä kulholla.

Monien muiden langattomien latauslaitteiden tapaan magneettiresonanssiin perustuva kulho on noin 30 cm halkaisijaltaan ja se pystyy lataamaan samanaikaisesti useita sisällään olevia laitteita ilman, että niitä on mitenkään aseteltu tiettyihin kohtiin kulhossa – ne siis voisi oikeasti vain nakata sisään. Hintatietoja ja myyntiintuloaikaa ei kerrottu esityksessä, mutta kyseessä on tuotantoon aikanaan tuleva laite, eikä vain suunnittelukonsepti.

Prosessorit menevät vieraisiin

Ke, 10/30/2013 - 13:11 By Toimitus
ARM-prosessori

Tietokoneidemme aivoina toimivien mikroprosessorien kaksi suurinta nimeä, Inter ja ARM, ovat olleet jo vuosia toistensa pahimmat kilpailijat, mutta nyt Forbes-lehden mukaan ne ovat aloittamassa yhteistyötä. Välissä on Altera-niminen yhtiö, joka on Intelin läheinen kumppani, mutta joka alkaa pian valmistaa ARM:n 64-bittistä suoritinta.

ARM ei ole itse valmistanut suorittimiaan sitten 1980-luvun, vaan se suunnittelee virtapihejä prosessorejaan ja myy lisenssejä esimerkiksi Applelle, Nvidialle, Qualcommille, Samsungille ja Texas Instrumentsille, jotka sitten valmistavat prosessorit itse tai valmistuttavat ne alihankintana.

Vuonna 2010 ARM-arkkitehtuuria käyttäviä suorittimia valmistettiin 6,1 miljardia kappaletta ja noin 95% älypuhelimista ja tableteista käyttää niitä. Intel puolestaan ei ole onnistunut tekemään mobiililaitteisiin hyviä prosessoreja, vaikka onkin pätevä pöytäkoneiden suorittimien valmistaja.

Intel puolestaan on kehittänyt valmistustekniikkaansa ja se aloittaa ensi vuoden alussa 14 nanometrin tekniikalla valmistettavien Broadwell-suorittimien massatuotannon. Samalla kilpailijat ovat pääsemässä "vasta" alkuun 20 nanometrin suorittimien tuotannossa. Voisi siis sanoa, että siinä missä ARM hallitsee prosessorien suunnittelun, on Inter hionut niiden valmistamisen huippuunsa.

Ensimmäinen yhtiöiden yhteistuotanto on neljästä Cortex-A53-ytimestä koostuva Stratix 10 -siru, joita Intelin valmistuskumppani Altera alkaa tehdä ensi vuonna. Onkin mahdollista, että Intel alkaa toimia laajemminkin prosessorien pelkkänä valmistajana, mikä olisi paha isku esimerkiksi taiwanilaiselle TSMC-sopimusvalmistajalle. Esimerkiksi Apple on suunnitellut siirtävänsä iPhoneja ja iPadeja pyörittävien ARM-arkkitehtuuriin perustuvien A-sarjan prosessoreidensa tuotantoa TSMC:lle pois pahimmalta kilpailijaltaan Samsungilta, mutta sekin saattaa olla hyvin kiinnostunut yhteistyöstä Intelin kanssa – etenkin kun Applen tietokoneet käyttävät jo Intelin suorittimia.

On mahdollista, että A-suorittimien tehon kasvaessa Apple alkaisi pian käyttää niitä myös kevyimpien kannettavien tietokoneidensa suorittimina. Näin pitkään jatkunut pöytäkoneiden katoaminen ja kannettavien tietokoneiden lisääntyminen jatkuu siten, että kannettavien ja tablettien raja tulee hämärtymään samaan tapaan kuin tablettien ja älypuhemilien raja on jo nyt hyvin häilyvä.