radioamatöörit

Näin voit kuunnella Aalto-2:n radiolähetystä

Pe, 05/26/2017 - 20:01 Jari Mäkinen
Aalto-2 CW

Suomalaissatelliitti Aalto-2 aloitti toimintansa eilen kiertoradalla. Jos et usko, että se on parhaillaan avaruudessa, voit kuunnella sen kantoaaltoa itse.

Aalto-2 on käytännössä Maata kiertävä radiolähetin, jonka tunnus on ON01FI. 

Se lähettää koko ajan majakkasignaaliaan, niin sanottua CW-lähetystä (Continuous Wave) taajuudella 437,335 MHz. Tämä lähetys on morse-koodattuna merkit "AALTO2", jotka toistuvat minuutin välein. 

Jotta signaalin saisi kuuluviin, pitää satelliitin olla näkyvissä havaintopaikalta. Koska Aalto-2 lähetettiin matkaan Kansainväliseltä avaruusasemalta, sen rata on varsin lähellä avaruusasemaa, eikä se siksi tule kovin korkealle taivaalla Suomesta katsottuna. Parhaimmillaan eteläisestä Suomesta katsottuna Aalto-2 nousee vain noin 15° korkeuteen eteläisen horisontin yläpuolelle, eikä Keski-Suomen pohjoispuolella satelliittia – kuten ei avaruusasemaakaan – voi koskaan nähdä.

Vielä tällä hetkellä helpoin tapa selvittää satelliitin näkyminen (ja kuuluminen) on katsoa milloin avaruusasema on näkyvissä. Näin voi tehdä mm. Heavens-Above -sivustolla tai yleisemmin Euroopan avaruusjärjestön ISS-seurannassa (joka on myös alla).

Aalto-2 etääntyy kuitenkin vähitellen avaruusasemasta, joten pian sen sijainti tulee laskea varta vasten. Siihen tarvittavat ratakomponentit ovat tällä hetkellä seuraavat (siis lähes samat kuin Kansainvälisen avaruusaseman):

  • Aalto-2 (ON01FI)            
    1 25544U 98067A   17145.55443664  .00001584  00000-0  31400-4 0  9995
    2 25544  51.6416 151.1276 0005248 190.8247 317.2527 15.53926869 58237

Toistaiseksi kuitenkin avaruusaseman sijaintilaskurit internetissä kertovat tarpeeksi hyvin satelliitin sijainnin.

Parhaiten satelliitin radiosignaalin saa kuulumaan suunnattavalla antennilla, ja ellei käytössä ole tietokoneohjausta, niin suuntaamisessakin kannattaa käyttää apuna avaruusasemaa – jos vain on pimeää. Asema kun on selvästi kirkas, liikkuva tähtimäinen kohde taivaalla, jonka suuntaan antennia on helppo sojottaa.

Taajuus 437,335 MHz on lähetystaajuus, ja kun kyse on nopeasti avaruudessa liikkuvasta kohteesta, tulee ottaa huomioon myös satelliitin doppler-siirtymä, joka nostaa taajuutta kohti tultaessa ja laskee sitä satelliitin etääntyessä. Suomesta Aalto-2:ta kuunnellessa tämä ei kuitenkaan ole olennaista, koska satelliitti liikkuu havaitsijan suhteen hyvin sivusuunnassa, eikä siirtymä ole silloin suuri.

Aalto-2:n radiolähettimen teho on 1,2 W (dBm 30,8).

Otsikkokuvassa on ensimmäinen, Japanista viime yönä havaittu signaali ns. vesiputouksena visualisoituna. Tämän suomalaisittain merkittävän havainnon teki JA0CAW 25.5.2017 kello 15.54 Suomen aikaa.

Alla oleva video on nauhoitettu Aalto-2:n insinöörimallin kanssa, ja se lähetti signaaliaan tässä puolen minuutin välein. Lisäksi signaali on hyvin selvä, koska se tulee läheltä ja on voimakas.

Päivän kuva 9.10.2013: Jupiterin vieras käy Maan luona

Ti, 10/08/2013 - 22:49 Jari Mäkinen

Tänään klo 22:21 suhahtaa maapallon ohitse vieras planeettainvälisestä avaruudesta: NASAn Jupiteriin matkaava Juno-luotain käy nappaamassa kotiplaneetaltaan hieman lisää vauhtia ja jatkaa sen jälkeen lentoaan kohti jättiläisplaneettaa. Lähimmillään Juno on vain 559 kilometrin päässä Maan pinnasta, jolloin sen saattaa juuri ja juuri pystyä näkemään paljain silmin esimerkiksi Etelä-Afrikasta.

Mitään pelkoa luotaimen Maahan osumisesta ei ole, sillä se on turvallisesti ja tarkasti oikealla radallaan, ja nyt luonnonlait pitävät huolta siitä, että ohilento sujuu hyvin. NASAn pakkolomat eivät myöskään haittaa menoa, sillä kaikki luotaimen ohilennon aikana tehtävät toiminnat on ohjelmoitu sen tietokoneisiin jo hyvissä ajoin ennen kuin pakkolomista oli tietoakaan. Joka tapauksessa lennonjohto on myös paikalla valvomassa, että mitään yllättävää ei tapahdu.

Juno laukaistiin matkaan 5. elokuuta 2011, siis jo noin kaksi vuotta sitten, jolloin sen lähtönopeus ei riittänyt nousemiseen Aurinkokunnassa Jupiteriin saakka. Se oli tehty tarkoituksella hieman liian painavaksi, koska siten mukaan saatiin enemmän tutkimuslaitteita – lennon suunnittelijoilla oli nimittäin taskussaan valttikortti. Luotaimen rata vei sen ensin Marsin radan ulkopuolelle, mutta se kääntyikin sieltä takaisin alaspäin ja suuntasi Aurinkoa kiertävällä radalla paikkaan, missä se ohittaa tänään maapallon.

Käyttämällä tämänpäiväistä ohilentoa ns. painovoimalinkoamiseen on luotaimen nopeus ohilennon jälkeen hieman suurempi ja siten nyt se voi jatkaa kohti Jupiteria. Sinne se saapuu 4. heinäkuuta 2016, jolloin se asettuu kiertämään jättiläisplaneettaa ja alkaa tutkia sitä sekä sen kuita monilla instrumenteillaan.

Eräs Junon tutkimuslaitteista on ns. aaltoinstrumentti, mikä on noin 10 metrin aaltopituudella radioaaltoja kuunteleva vastaanotin. Ohilennon kunniaksi tutkijat laittavat laitteensa päälle kuuntelemaan Maata, ja he kehottavat kaikkia radioamatöörejä lähettämään viestejään Junolle morsekoodilla.

"Moikkaa Junoa" on maailmanlaajuinen kampanja, ja tarkempia tietoja siitä ja ohjeita lähetysten tekemiseen on kampanjan nettisivulla "Say 'Hi' to Juno" (www.jpl.nasa.gov/hijuno); sivu on monista NASAn sivustoista poiketen näkyvissä pakkolomista huolimatta.

Lähimmillään Maata luotain on siis tänään illalla klo 22:21:25 Suomen aikaa, jolloin sen etäisyys Maan pinnasta on 559 km ja nopeus Maan suhteen 10 389 km/s ja Auringon suhteen 14 903 km/s.

Alla on kartta Junon radasta Maan suhteen sekä ajankohdat, jolloin se on Maan varjossa. Suomesta sitä ei edes kannata koittaa nähdä paljain silmin taivaalta, sillä se on liian heikko, eteläisen pallonpuolen päällä ja kulkee tavallisiin satelliitteihin verrattuna hyvin nopeasti. Jos hyvin käy, saattaa tosin sen aurinkopaneeleista tuikahtavan Auringon välähdyksen nähdä. Kellonajat alla ovat tuntia Suomesta jäljessä (Keski-Euroopan aikaa).