tutkasatelliitti

Iceyen uusimmat satelliitit aloittivat työnteon

To, 09/12/2019 - 00:39 Jari Mäkinen
Saaria indonesiassa ja kohde parin minuutin välein havaittuna

Suomalainen Iceye on lähettänyt jo neljä satelliittia avaruuteen – eikä mitään maitopurkin kokoisia nanosatelliitteja, vaan lähes satakiloisia laitteita.

Kaksi uusinta satelliittia laukaistiin Maata kiertämään heinäkuussa, ja nyt nämä ovat aloittaneet työnteon. Uusien satelliittien käyttöönotto kestää tyypillisesti pari kuukautta, kun niiden kaikki systeemit käynnistetään ja tarkistetaan, ja sen jälkeen niiden havaintolaitteet kalibroidaan.

Iceyen tapauksessa satelliitit tekevät tutkahavaintoja.

Yhtiön vallankumouksellinen idea oli tehdä pienikokoisia tutkasatelliitteja, jotka pystyvät tekemään kohtalaisen tarkkoja havaintoja Maan pinnasta, meristä ja kaikesta maapallon pinnalla olevasta myös yöllä ja pilvien läpi.

Tyypillisesti tutkasatelliitit ovat olleet suurempia ja niiden saamat tiedot ovat yksityiskohtaisempia, mutta piempiä satelliitteja voidaan lähettää avaruuteen enemmän, jolloin niillä saadaan joustavammin tarpeeksi tarkkoja havaintoja. Isolla satelliitilla saattaa kestää vuorokausia, ennen kuin se on radallaan sopivasti halutun paikan päällä, mutta useita pieniä satelliitteja käyttämällä saadaan parhaimmillaan kuva halutusta kohteesta hyvinkin nopeasti.

Tuoreimmat Iceyen julkaisemat kuvat demonstroivatkin tätä: otsikkokuvassa näkyy saaria Indonesiassa. Kaksi Iceyen satelliittia otti kuvan alueesta vain parin minuutin välein, jolloin esimerkiksi laivan liike on saatu hyvin näkyviin.

Laivaliikennettä harjoittavat yhtiöt ja tapahtumia merillä valvovat tahot ovatkin tärkeitä Iceyen asiakkaita. Kyseessä ei ole vain valvonta, vaan yhtiöt voivat käyttää kuvia osana operatiivista toimintaansa. 

Tutkakuvia voidaan käyttää myös moneen muuhun pelastustoimien koordinoinnista (kuten Bahamalla pyörremyrskyn jälkeen, kun tavallisilla kameroilla ei saatu vielä kuvia tuhoalueista paksujen pilvien vuoksi) arkisen tylsään rakennustoimien edistymisen tarkkailuun kaupunkialueilla.

Yhtiön asiakkaita ovat myös vakuutusyhtiöt ja energiateollisuus; kummallekin alalle edulliset ja nopeasti saatavat tarkat satelliittikuvat ovat rahanarvoisia.

Göteborgin satamaa Iceyen kuvaamana

Toinen Icyen eilen julkistama kuva esittää Göteborgin satamaa. Siinä näkee hyvin alusten sijainnit parin minuutin välein, kuten myös sen, miten tarkasti esimerkiksi rakennukset näkyvät.


 

Iceye rakentaa satelliittiverkostoa

Kaikkiaan Iceye on lähettänyt avaruuteen jo neljä satelliittia, joista kolme on nyt toimintakuntoisia ja niillä tehdään havaintoja. Ensimmäinen, tammikuussa 2018 avaruuteen lähetetty koesatelliitti ei ole enää toiminnassa.

Kaksi satelliittia lisää on parhaillaan valmistumassa ja ne yhtiö aikoo lähettää avaruuteen vielä tänä vuonna. Iceye on tehnyt varauksia useilta eri rakettiyhtiöiltä, muun muassa Uudesta-Seelannista laukaisuita tekevältä Rocket Labsilta; onkin mahdollista, että seuraavat suomalaissatelliitit lähetetään matkaan Electron-raketilla toiselta puolelta maapalloa.

Niiden jälkeen Iceyellä olisi avarudessa jo viiden satelliitin pieni parvi, jonka avulla havaintojen tekeminen onnistuu vielä nopeammin ja paremmin.

Iceye X-1 menossa uuniin

Iceyen satelliitit ovat suuren matkalaukun kokoisia, hieman alle satakiloisia laitteita. Kuvassa on ensimmäinen koesatelliitti X-1, joka on menossa uuniin: ennen laukaisua satelliitit lämmitetään, jotta niiden sisällä oleva vesihöyry ja muut ylimääräiset aineet kaasuuntuvat ja poistuvat.

Iceyen satelliitti nappasi supertarkan tutkakuvan

Pe, 08/09/2019 - 15:00 Jari Mäkinen
Port Harcourtin satamaa Iceyen tutkakuvassa

Tämä on tutkakuva Nigeriassa olevan Port Harcourtin satamasta. Siinä ei ole muuten mitään erityistä, paitsi että sen on ottanut ison matkalaukun kokoinen satelliitti ja kuvan tarkkuus on huima. Siinä näkyy vain hieman yli puoli metriä kooltaan olevia yksityiskohtia.

Tarkalleen ottaen kuvan resoluutio on 0,55 metriä ja kuvaa on käsitelty. Kyseessä on joka tapauksessa ensimmäinen mikrosatelliitin ottama tutkakuva, missä on havaittavissa alle metrin olevia kohteita.

Suomalainen Iceye on kehittänyt pieniä tutkasatelliitteja vuodesta 2014 alkaen ja se laukaisi ensimmäisen satelliittinsa tammikuussa 2018. Sen jälkeen yhtiö on lähettänyt kolme satelliittia lisää, joista kaksi nyt heinäkuussa 2019. 

Tutkasatelliitti pystyy havaitsemaan Maan pintaa ja siinä olevia kohteita myös pilvien läpi ja yöllä. Iceyen kehittämällä tekniikalla voi pieni ja edullinen satelliittikin pystyä tekemään laadukkaita havaintoja – sellaisia, joihin on tarvittu aiemmin suurikokoinen satelliitti.

Koska satelliitit ovat edullisia, voidaan liitä lähettää avaruuteen enemmän. Yhtiön tarkoituksena onkin rakentaa satelliittiverkosto, jolloin niillä voisi tehdä havaintoja hyvinkin nopeasti halutulta alueelta. Vaikka elokuvissa Maan pinnalta saadaan havaintoja melkein mistä vain milloin vain, käytännössä havaintoja voidaan tehdä vain silloin, kun satelliitti lentää radallaan halutun paikan yli. Nyt ylilentoa voidaan joutua odottamaan pahimmillaan pari päivääkin, mutta vastaisuudessa satelliittien suurempi määrä pudottaa viiveen parhaimmillaan muutamaan kymmeneen minuuttiin.

Esimerkiksi onnettomuustilanteissa tästä on apua, koska ajantasaisia satelliittikuvia on saatavissa nopeasti. Ei ihme, että myös viranomaiset ovat kiinnostuneita Iceyen kuvista. Eikä ole ihme, että myös muut yhtiön ovat kehittämässä satelliittiparvia, jotka voivat tarkkailla maapalloa niin tutkan kuin näkyvän valon alueella toimivin kameroin.

Sentinel-2 vs. Iceye

Tänään julkistettu kuva verrattuna samaan aikaan otettuun Sentinel-2 -satelliitin ottamaan vakoluvaan. Kuvien tarkkuus on lähes yhtä hyvä. Sentinel-2:n massa on yli kymmenen kertaa suurempi kuin Iceyen satelliittien.


Nyt julkistetussa kuvassa satelliitin kykyjä pusketaan paremmiksi siten, että satelliitti kohdentaa normaalitoimintaan verrattuna suuremman energian pienemmälle alueelle pitemmäksi ajaksi. Näin tältä pieneltä alueelta saadaan enemmän tietoa, jolloin kuvan käsittely myöhemmin on helpompaa. 

Kuvaa oikealla tavalla käsiteltäessä siitä voidaan puristaa enemmän yksityiskohtia, ja siksi tässäkin kuvassa on päästy huikeaan 0,55 metrin resoluutioon. Periaatteessa kuvista voi siis havaita jopa laivan kannella olevan jääkaapin.

Monet Iceyen asiakkaat kaipaavat juuri merenkulkuun liittyviä tietoja. Kuvien avulla voidaan nyt esimerkiksi yksilöidä paremmin kuvissa näkyviä aluksia ja seurata niiden liikkeitä.

Iceye X-2 -satelliitti

Iceye X-2 -satelliitti

Suomalaissatelliitti lähetti huikean kuvan Baskimaan vuorista

To, 12/13/2018 - 00:24 Jari Mäkinen
Iceye X2:n kuva Espanjasta

Suomalaisen Iceye -yhtiön järjestyksessään jo toinen satelliitti, X2, laukaistiin avaruuteen 3, joulukuuta. Se lähetti melkein saman tien kuvia Maahan, mutta eräs ensimmäisistä kuvista huikein on tämä juuri julkistettu otos: Baskimaan vuoret yöllä.

Tutkasatelliitin etu näkyvän valon satelliitteihin verrattuna on se, että ne pystyvät toimimaan pilvien läpi ja muutenkin huonoissa olosuhteissa.

Niinpä ne voivat toimia myös yöllä ja nähdä pilvien läpi. Tätä kuvaa katsoessa kannattaakin ottaa huomioon se, että se on otettu yöllä – "tavallisissa" satelliittikuvissa näkyisi tässä vain mustaa.

Kuvassa on Espanjan Baskimaassa San Sebasianin eteläpuolella olevaa Aralarin ja Aizkorri-Aratzin luonnopuiston vuoristoa, jonka eteläpuolella on tunnettu Riojan viinialue.

Kiinnostavaa kuvassa on kuvan itsensä lisäksi se, että se otettiin Iceye X2 -satelliitilla vain neljä vuorokautta sen laukaisun jälkeen. Satelliitin käyttöönotto siis tapahtui varsin nopeasti, mikä on osoitus siitä, että suomalaisyhtiö hallitsee satelliittinsa ja sen tutkatekniikan jo varsin hyvin. Laukaisu tapahtui 3. joulukuuta SpaceX -yhtiön Falcon 9 -kantoraketin samalla laukaisulla, jolla matkaan lähetettiin myös Suomi 100 -satelliitti.

Kuvassa oleva alue on kooltaan noin 20 x 25 km ja sen pienimmät yksityiskohdat ovat kooltaan kolme metriä. Tulos on erittäin hyvä isokokoisen matkalaukun kokoiselle satelliitille. Satelliitin lähettämän tietopaketin koko oli kooltaan 2,4 gigatavua.

Nyt julkaistun kuvan lisäksi satelliitista on saatu alas jo muitakin kuvia. "Satelliitti kiertää maata noin 15 kertaa päivässä, ja kuvia otetaan runsaasti samalla kun optimoimme satelliitin tekemää kuvantamista avaruudessa ja prosessointia täällä Maan pinnalla", kertoo Iceyen Pekka Laurila.

"Kaikki sujuu mallillaan ja olemme tilanteeseen erittäin tyytyväisiä. Olemme jo nyt saaneet alustavan käsityksen siitä, että kuvien resoluutiota on saatu kasvatettua odotusten mukaisesti. Kuvanlaadun optimointi jatkuu yhä."

Iceye X2

"Satelliitin ensimmäiset vaiheet ovat sujuneet erittäin hyvin. Yhteys saatiin heti kättelyssä, ja siitä asti olemme edenneet hyvää tahtia. Tiimi on tehnyt loistavaa työtä ja aiemman satelliittimme, Iceye-X1:n, operointi on opettanut meille paljon."

Iceye aikoo lähettää uusia satelliitteja tästä eteenpäin tiheämpään tahtiin. Iceye-X1 laukaistiin avaruuteen tammikuussa ja Iceye-X2 nyt joulukuun alussa. Niitä seuraava satelliitti on tarkoitus viedä avaruuteen huomattavasti nopeammin; itse asiassa yhtiö aikoo laukaista kahdeksan satelliitti lisää ennen ensi vuoden loppua.

Se, milloin satelliitit lähtevät avaruuteen, riippuu kuitenkin satelliitteja laukaisevista yhtiöistä. "Ajankohdat selkenevät ja tuppaavat avaruusalalla mukautumaan tilanteen mukaan."

Iceye: miljoonakaupalla lisää rahaa, enemmän satelliitteja taivaalle

Pe, 05/25/2018 - 15:20 Jari Mäkinen
Helsingin ja Tallinnan välinen merialue Iceye X1:n kuvaamana

Suomalainen avaruusalan tulokas Iceye on saanut liki 30 miljoonaa euroa lisää rahoitusta ja aikoo laukaista yhdeksän satelliittia avaruuteen vuoden 2019 loppuun mennessä.

Iceye on suomalainen start-up -yritys, joka on kehittänyt maailman pienimmän tutkasatelliitin. Sen ensimmäinen, kokeellinen satelliitti Iceye X1 laukaistiin avaruuteen tämän vuoden alussa ja se on tuottanut paitsi upeita kuvia, niin myös todistanut tekniikan toiminnan sekä tällaisten tutkakuvien käyttökelpoisuuden.

Onnistuneen laukaisun ja toimivan satelliitin operoinnin lisäksi yhtiöllä on ollut jo tänä vuonna myötätuulta, koska se sopi Euroopan avaruusjärjestön kanssa maaliskuussa yhteistyöstä. Yhtiö validoi satelliittiensa lähettämää tietoa sopivaksi Copernicus-ohjelmaan ja saa sitä kautta paitsi tuloja, niin myös tukea teknisellä puolella.

"Sopimus osoittaa että ESAssa on otettu tosissaan myös New Space -puoli, mikä on tosi mahtavaa", totesi yhtiön toinen perustaja Pekka Laurila ESA-sopimuksesta maaliskuussa.

"Hienoa että Eurooppa edelleen pitää kiinni varsinkin SAR-puolella kärkipaikasta niin pienten kun isojenkin satelliittien puolella."

Nyt saatu lisärahoitus tulee kuitenkin Yhdysvalloista, sillä 34 miljoonan dollarin potti on pääosin peräisin Piilaaksossa päätoimistoaan pitäviltä True Ventures  ja Draper Network VC -sijoitusyhtiöiltä.  Nämä ovat tukeneet yhtiötä jo aikaisemminkin, kuten myös kaksi muuta nyt julkistettuun rahoituskierrokseen osallistuvaa Seraphim Capital ja Space Angels. Uusia rahoittajia ovat OTB, Tesi, Draper Esprit ja Promus Ventures. 

Tähän mennessä Iceye on saanut kasaan jo yli 45 miljoonaa euroa.

Nyt yhtiö pystyy takaamaan uusien satelliittien tekemisen ja niiden laukaisun avaruuteen, sekä voi kehittää edelleen satelliittien lähettämien tietojen käsittelyä sekä jakamista. 

Iceye aikoo laukaista vielä tänä vuonna avaruuteen kaksi satelliittia ja tähtäimessä on yhteensä yhdeksän uutta satelliittia ensi vuoden loppuun mennessä.

Otsikkokuvassa on Helsingin ja Tallinnan välinen merialue Iceye X1:n kuvaamana. Meriliikenne ja laivanvarustajat ovatkin satelliittien ottamien kuvien tärkein asiakasryhmä.

Iceyestä on tulossa kovaa vauhtia eräs Euroopan johtavista satelliittioperaattoreista ja se on jo nyt tutkasatelliittitekniikan edelläkävijä koko maailmassa. Suomi on saanut siitä uuden kiintotähden.

Tässä se on: suomalaisen "vakoilusatelliitin" ensimmäinen kuva

Ke, 01/17/2018 - 19:42 Jari Mäkinen
Iceye X1:n ensimmäinen kuva

Suomalaisen Iceye-yhtiön 12. tammikuuta laukaistu koesatelliitti Iceye X1 on ollut nyt toiminnassa vajaan viikon. Sen käyttöönotto on edennyt niin rivakasti, että toissapäivänä otettu ensimmäinen tutkakuva on nyt julkistettu.

Kuva otettiin 15. tammikuuta klo 23.47 Suomen aikaa ja siinä näkyy palanen Alaskassa olevaa Noatakin kansallispuistoa.

Kuva on mustavalkoinen, koska tutkasatelliitin kuvat ovat itse asiassa takaisin Maan pinnasta heijastuneita mikroaaltoja, joista pystytään koostamaan paljain silmin näkyvä kuva.

Vaikka värejä ei tutkakuvassa siis näe, voidaan tutkakuvia ottaa myös pilvien läpi ja yöllä, koska satelliitti lähettää itse tarvitsemansa tutkasignaalin ja se kulkee pilvienkin läpi.

Tutkakuvaa pystytään käsittelemään monin eri tavoin, jolloin siitä saadaan puristettua irti paljon erilaista informaatiota alla olevasta Maan pinnasa, jäästä tai meristä. Tutka-aallot tunkeutuvat myös hieman pinnan alle, joten ne voivat "nähdä" enemmän kuin näkyvä valo.

Ensimmäinen kuva kokonaisuudessaan (otsikossa on suurennos). Kuvassa pohjoinen on jotakuinkin oikealla.

 

Yksi Iceye X1:n lähettämä tutkakuva on raakadatana kooltaan noin 1,2 GB ja se näyttää noin 80 x 40 km olevan alueen. Kunhan laitteistot on saatu täyteen iskuun, on teoreettisesti kuvien resoluutio on 10 x 10 metriä.

Kuvan ottamiseen menee noin kymmenen sekuntiaa. Se tapahtuu siten, että satelliitti ottaa vastaan ikään kuin yhden pitkän viirun tietoa alhaalta ja kun satelliitti kulkee eteenpäin radallaan hieman yli 7,5 km/s, pyyhkii keila maastoa ja lopputuloksena on yksi kuva.

Iceye käyttää yhteydenpitoon satelliittinsa kanssa Huippuvuorilla olevaa maa-asemaa, jolloin siihen voidaan olla yhteydessä kerran jokaisen kierroken ainaka. Yhteys satelliittiin saadaan siis 90 minuutin välein. Satelliitti käyttää yhteydenpitoon myös paljon esimerkiksi Aalto-1 -satelliittia nopeampaa yhteyttä, joten kuvat saadaan pikaisesti alas käsiteltäväksi; tämä on ymmärrettävää, koska tutkakuvien saaminen nopeasti on satelliitin tärkein tehtävä.

Iceyen rata

Yleensä Icye X1:n kaltaiset satelliitit ovat massaltaan tonneja, mutta suomalaissatelliitti painaa vain noin 70 kg. Se on siksi paljon edullisempi, mutta sen tuottamat kuvat ovat vain vähän huonompia kuin suurempien satelliittien.

Iceye aikoo lähettää yhtensä 18 satelliittia – ainakin näin aluksi – Maata kiertämään ja seuraava laukaisu on vuorossa ensi kesänä. Sekin on vielä virallisesti koesatelliitti, joka testaa yhtiön uutta ja edullista tutkatekniikkaa.

Nyt kuitenkin voi jo nähdä, että Iceye X1 toimii – ja hyvin.

Tästä Iceye X1 näyttää avaruudessa.

 

Huomenna se lähtee: näin suomalaissatelliitti Iceye X1 laukaistaan aamulla avaruuteen

To, 01/11/2018 - 20:34 Jari Mäkinen
Iceye X1

Huomenna aamulla on tärkeä hetki suomalaiselle avaruustoiminnalle, kun Iceye-yhtiön ensimmäinen satelliitti laukaistaan Intiasta avaruuteen. Kyseessä on suurikokoinen koesatelliitti, joka nostaa yhtiön ja Suomen aivan uudelle tasolle avaruustoiminnassa.

Suomalaissatelliitti laukaistaan huomenna perjantaina aamulla klo 5.59 Suomen aikaa Intiasta, Sriharikotan niemimaalla sijaitsevasta Satish Dhawanin avaruuskeskuksesta PSLV-C40 -kantoraketilla.

Iceye X1 on eräs laukaisun suurimmista satelliiteista, vaikkakaan ei lennon päähyötykuorma; aivan raketin nokassa on intialaisten oma kaukokartoitussatelliitti Cartosat-2, mutta sen Iceyen satelliitti on heti sen alapuolella kahden muun kookkaan satelliitin kanssa.

Kaikkiaan 710 kg massaltaan olevan Cartosatin lisäksi kyydissä on 30 muuta satelliittia, joiden yhteismassa on 613 kg.

PSLV (Polar Satellite Launch Vehicle) on jo valmiina lennolleen C40.

Raketin laukaisuvalmistelut ovat tätä kirjoitettaessa jo käynnissä ja lentoon lähtö tapahtuu aamulla klo 5.59 Suomen aikaa, eli 9.29  paikallisaikaa Intiassa.

Taivaalle nouseva PSLV suuntaa jotakuinkin kohti etelää, juuri sopivasti meren päällä Intian ja Sri Lankan välistä yhä korkeammalle kiitäen.

Matkallaan raketti pudottaa tehtävänsä tehneitä apuraketteja ja rakettivaiheita pois, kunnes lopulta 16 minuutin ja 36,8 sekunnin kuluttua laukaisusta (jos kaikki sujuu hyvin), on raketin ylin vaihe satelliitit mukanaan kiertoradalla noin 510 kilometrin korkeudessa.

Ensinnä irtoaa Cartosat-2 ja sen jälkeen ovat vuorossa pienemmät suuret satelliitit: Iceye X1:n vuoro on kolmantena, kun lentoon lähdöstä on kulunut 17 min 49,02 sekuntia.

PSLV_n lentoprofiili
PSLV-C40:n nokkakartion sisusta ja lentoprofiili. 
Iceye X1 on "välitastanteella" oleva sinertävä laatikko vasemmalla.

Virallisesti papereissa satelliitin nimi on POC-1, eli "Proof of Concept 1", sillä Iceyelle kyseessä on testisatelliitti. Tämä koettaa ensimmäistä kertaa avaruudessa yhtiön kehittämää tekniikkaa, joka tuo nyt vain isommissa ja kalliissa tutkasatelliiteissa olevan tekniikan myös pienemmissä satelliiteissa käytettäväksi.

Pieni on tosin tässä suhteellista, sillä satelliitti on kohtalaisen kokoinen: lähes satakiloisen satelliitin tutka-antenni on yli kolme metriä halkaisijaltaan, kun se on avattuna avaruudessa, ja sen laatikkomaisen rungon koko on noin 80 cm x 60 cm x 50 cm.

Verrattuna noin 10 x 10 x 30 cm kooltaan olevaan Aalto-1 -satelliittiin tämä on jo jättiläinen, mutta toisaalta esimerkiksi Euroopan avaruusjärjestön Sentinel 1 -tutkasatelliittiin verrattuna kyse on kohtalaisen pienestä laitteesta. Sentinel 1:n runko on noin 3,9 m × 2,6 m × 2,5 m.

Yksi syy siihen miksi muun muassa Sentinel 1 on varsin kookas on se, että sen tutka toimii lähes koko ajan, ja siksi se tarvitsee paljon sähkövirtaa ja sen tutkalaitteiston tuottama lämpö pitää jotenkin saada häivytettyä avaruuteen. Iceyen ideana on käyttää tutkaa vain lyhyitä aikoja kerrallaan, jolloin lämmönhallinta on helpompaa.

Toinen ero on siinä, että Iceye on rakentanut satelliittinsa edullisemmista osista. Ne ovat riskialttiimpia, eikä niiden säteilysuojaus ole niin hyvällä tasolla kuin esimerkiksi Sentinelien, mutta toisaalta edullisemman hinnan ansiosta satelliitteja voidaan tehdä tarpeen mukaan lisää edullisesti.

Nyt yhtiöllä on suunnitelmissa 18 satelliitin lähettäminen avaruuteen, ja seuraava näistä lähtee jo nyt keväällä. Se on tarkoitus laukaista Yhdysvalloista Falcon 9 -kantoraketilla.

Iceye ei suinkaan ole yksin kehittämässä piensatelliittien tutkatekniikkaa: samalla kyydillä avaruuteen oli lähtemässä samankaltainen brittisatelliitti NovaSAR-S, mutta se pääsee lopulta avaruuteen vasta myöhemmin tänä vuonna.

Näin ollen suomalaiset voivat sanoa olevansa eittämättä tällä saralla edelläkävijöitä. Ja lisäksi Iceyellä on kehitteillä massiivinen tietojärjestelmä, joka käsittelee ja toimittaa kuvia asiakkaille.

Katso Aalto-1:n laukaisu tästä: lukuun ottamatta satelliitin vapautusta avaruuteen, tapahtuu se hyvin samaan tapaan!

Video: Tällainen on 12. tammikuuta laukaistava suomalainen vakoilusatelliitti

Suomalainen satelliittiyhtiö Iceye saa ensimmäisen satelliittinsa avaruuteen nyt 12. tammikuuta. Kyseessä on uudenlainen tutkasatelliitti, joka pystyy näkemään myös pilvien läpi ja pimeässä.


Iceye X1 ei tietenkään ole varsinainen vakoilusatelliitti, mutta aikanaan se olisi luokiteltu sellaiseksi. Se kun pystyy tekemään varsin tarkkoja havaintoja Maan pinnasta ja seuraamaan auton kokoisten kohteiden liikkumista missä päin tahansa maailmaa.

Useat kaupalliset yritykset tekevät nykyisin tällaisia tarkkoja havaintoja ja myyvät kuviaan asiakkaille, jotka kaipaavat tietoja vaikkapa maankäytön suunnitteluun, luonnonvarojen valvontaan, pelastustoimien organisointiin, tutkimukseen tai merenkulun helpottamiseen – sovelluksia niin sanotulle kaukokartoitusdatalle on vaikka kuinka muuallakin kuin sotilaallisen tiedustelun alalla.

Uudet, pienet ja näppärät pikkusatelliitit ovat tehneet havaintojen teosta paljon aiempaa helpompaa ja edullisempaa. Tähän saakka kuitenkin nämä pikkusatelliitit ovat olleet optisia, eli niissä on ollut vain erilaisia valoa havaitsevia kameroita. Ne eivät siis näe yöllä tai pilvien läpi.

Tutkasatelliitti sen sijaan näkee, tosin tähän saakka tutkalla varustetut satelliitit ovat olleet suuria ja kalliita. Iceye tuo tämän tekniikan nyt pikkusatelliittikategoriaan, sillä suomalaisyhtiön kehittämä tekniikka mahtuu pieneen tilaan ja vaatii vähän tehoa.

Ei ihme, että Iceye on kerännyt suuren potin kansainvälistä sijoittajarahaa ja suunnittelee jo kokonaista laivuetta tutkasatelliitteja. Satelliittiensa avulla Iceye voi tarjota tuoreen tutkakuvan mistä päin tahansa maapalloa parin tunnin varoitusajalla – usein jopa nopeammin.

Nyt laukaistava X1 on koesatelliitti, joka testaa tutkalaitteistoa ensimmäistä kertaa avaruudessa. Maan päällä, koelaitteissa ja lentokoneissa Iceyen tutkaa on koeteltu jo kovasti, mutta nyt ovat kyseessä todelliset olosuhteet ja oikea käyttö avaruudessa.

ICYE X1

Kyseessä on jo aivan kunnollisen kokoinen laite, sillä sen tutka-antennin kärkiväli on 3,2 metriä ja massaa sillä on lähes sata kiloa. Satelliitin sivuilla on aurinkopaneeleita.

Antenni on laukaisun aikaan taitettuna satelliitin sivuille ja avatuu vasta avaruudessa.

Tutka toimii mikroaaltojen aallonpituudella ja on tyypiltään ns. synteettisen apertuurin tutka. Tämä tarkoittaa sitä, että satelliitti käyttää hyväkseen liikettään kiertoradalla siten, että matemaattisesti tutka-antenni vaikuttaa paljon todellista suuremmalta.

Iceye on testannut tutkatekniikkaansa muun muassa asentamalla laitteiston lentokoneeseen. Yllä on Espoosta otettu testikuva, joka näyttää hyvin millaisia tutkakuvat ovat: kuin tarkkoja mustavalkokuvia.

Oikeasti kuvissa on hieman enemmän tietoa kuin tavallisissa valokuvissa, koska mikroaallot paljastavat myös sen, mitä on hieman pinnan alla.

Intialaisraketilla avaruuteen

Iceye X1 laukaistaan avaruuteen Intiasta PSLV-kantoraketilla, kuten varsin monet nano- ja mikrosatelliitit nykyisin. Kyseessä on samanlainen raketti, jolla Aalto-1 lähetettin kiertoradalle viime juhannuksena ja jolla Suomi 100 -satelliitti laukaistaan myöhemmin talvella.

Kyydissä tällä PSLV-C40 -lennolla on 31 satelliittia ja sen päähyötykuorma on intialaisten oma Cartosat-2 -kaukokartoitussatelliitti.

PSLV:n lento C34 nousee matkaan.

Laukaisu on ensimmäinen raketin lento sitten viime elokuun, jolloin lento meni pieleen ja raketin toimintahäiriön selvittämisen ajaksi lennot keskeytettiin. Tuolloin nokkakartio ei avautunut, jolloin satelliitit eivät päässeet ulos, vaan koko ylin vaihe putosi alas ilmakehään ja tuhoutui siinä.

Lentoa suunniteltiin jo viime joulukuuksi, mutta siirrettiin ensin tammikuun 10. päivään ja nyt se on tarkoitus tehdä 12. tammikuuta. Siis ensi perjantaina.

PSLV-C40:n laukaisupaikka on Andhra Pradeshin laukaisukeskus Sriharikotan niemimaalla noin 100 kilometriä pohjoiseen Chennain kaupungista Intian itäosassa.

Viime elokuun epäonnesta huolimatta intialaisraketti on osoittautunut hyvin luotettavaksi, joten todennäköisyys laukaisun onnistumiselle nyt perjantaina on varsin suuri.

Seuraavaksi X2 ja paljon satelliitteja lisää

X1 on nimensä mukaisesti vain ensimmäinen Iceyen satelliitti. Toinen koesatelliitti, yllättäen nimeltään Iceye X2 on jo valmiina ja se on tarkoitus lähettää avaruuteen myöhemmin keväällä Falcon 9 -raketilla.

Seuraavat satelliitit lähetetään näillä näkymin kokonaan uudenlaisella, pienten satelliittien laukaisuun tarkoitetulla Vector-kantoraketilla. Iceye ja Vector Space Systems tekivät vuonna 2016 sopimuksen peräti 21 satelliitin laukaisemisesta taivaalle Vector-R -raketeilla Alaskassa olevalta Kodiaksaarelta.

Vector ei ole tehnyt vielä yhtään täysin onnistunutta lentoa, mutta se on eräs lupaavimmista uuden sukupolven pikkuraketeista.

Juttuun on lisätty lisätietoja sitten ensimmäisen julkaisun.

Suomalainen satelliittialan supertähti päätti Slushin upeaan julkistukseen

Pe, 12/01/2017 - 23:54 Jari Mäkinen

Suomalainen Iceye on kertonut aikaisemmin laukaisevansa ensimmäisen satelliittinsa avaruuteen puolen vuoden sisällä, mutta nyt yhtiö ilmoitti Slushin aivan lopussa olleessa esityksessään yllättäen, että satelliitti on jo laukaisupaikalla ja lähtee avaruuteen ihan kohta. Kaksi seuraavaakin satelliittia on jo tekeillä.

Tämän vuoden Slush päättyi avaruusteemaan, sillä päälavan viimeisessä esityksessä kerrottiin tulevaisuuden mahdollisuuksista avaruusalalla, uudenlaisista Vector-kantoraketeista sekä suomalaisen, huipputahtiin kansainvälistä rahoitusta keränneen Iceyen tulevista tekemisistä.

Aivan viimeisenä siis lavalle nousi Rafal Modrzewski, toinen Iceyen perustajista, ja latasi täyslaidallisen.

"Aiomme laukaista vuoteen 2020 mennessä 18 satelliittia, jotka pystyvät kuvaamaan tutkallaan minkä tahansa paikan maapallon pinnalta kolmen tunnin kuluessa siitä, kun meille on tullut pyyntö", sanoi Modrzewski.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että teoriassa Iceye pystyisi kuvaamaan hyvin tarkasti säästä ja vuorokaudenajasta riippumatta koko maapallon pinnan kerran kolmessa tunnissa. Käytännössä satelliitit eivät ole koko ajan keräämässä tietoja, mutta niiden avulla yhtiö voi joka tapauksessa reagoida ennen näkemättömän nopeasti asiakkaiden pyyntöihin.

Ei mikään ihme, että Iceye katsoo olevansa ohjelmistoyritys ainakin yhtä paljon kuin avaruusyhtiö; tietomäärän kerääminen, hallinta ja käsittely ovat jopa vaikeampaa kuin satelliittien tekeminen.

Tosin yhtiön pohjana on kuitenkin uudenlainen tutkalaite, paljon aikaisempia edullisempi, hyvin tarkka synteettisen apertuurin tutka. Satelliitin alaosassa oleva suuri paneeli ei olekaan aurinkopaneeli, vaan 3,2 metriä leveä tutka-antenni.

Aiemmin vastaavat tutkalaitteistot ovat olleet liki sata kertaa kalliimpia. Iceye ei tosin pääse parhaimpien taivaalla olevien tutkien erotuskykyyn, mutta ei ole tarvekaan. Auton kokoisten yksityiskohtien erottaminen kuvasta riittää moniin tarkoituksiin erinomaisesti.

Laukaisu tammikuussa

Yhtiö on siis tähän mennessä hieman huijannut kertomalla ensimmäisen satelliittinsa pääsevän taivaalle kuuden kuukauden sisällä, kenties ensi keväänä.

Nyt kuitenkin Modrzewski paljasti, että satelliitti on jo toimitettu laukaisupaikalle Intiaan ja sitä ollaan asentamassa lähiviikkoina PSLV-kantoraketin nokkaan. Tällä hetkellä laukaisu on vielä virallisesti suunnitteilla joulukuun 2017 loppuun, mutta se tulee erittäin todennäköisesti viivästymään tammikuun alkuun.

Vähän aikaa näytti siltä, että samalla raketilla oltaisiin lähetetty matkaan myös Suomi 100 -satelliitti, mutta se joutui jäämään alun perin sille suunnitellulle, tätä seuraavalle lennolle. Intialaisten laukaisut ovat muutamia kuukausia myöhässä elokuussa olleen teknisen ongelman vuoksi, miksi esimerkiksi Suomen satavuotissatelliitti ei pääsekään maatkaan juhlavuoden kuluessa.

Seuraavan satelliittinsa Iceye laukaisee avaruuteen amerikkalaisella Falcon 9 -kantoraketilla ja suurin osa lopuista satelliiteista lähetetään uudella Vector-kantoraketilla, kunhan se saadaan toimintakuntoon. 

"Tuntuu todella hyvältä", totesi yhtiön toinen perustaja Pekka Laurila ennen esitystä.

"Aikaa ideastamme siihen, että olemme laukaisemassa ensimmäistä satelliittiamme taivaalle, on kulunut vain nelisen vuotta. Tämä on mennyt nopeasti ja yhtiömme on myös kasvanut uskomattoman nopeasti: vähän aika sitten olimme kaksin, ja nyt meitä on yli 50."

Yhtiö onkin muuttamassa pian uusiin, suurempiin tiloihin Otaniemessä. Näihin voidaan tehdä myös kunnolliset tilat satelliittien valmistamiseen, sillä 18 satelliitin tekeminen omassa puhdastilassa tekee Iceyestä jopa maailman tasolla suuren satelliittitehtailijan.

Laurila ei aio olla katsomassa ensimmäisen satelliittinsa laukaisua Intiassa paikan päällä, sillä "on paljon upeampaa olla valvomossamme ja olla ottamassa vastaan ensimmäistä signaalia siitä. Raketteja tulee ja menee, mutta ensimmäisiä signaaleita ei."

Suomalainen Iceye sai massiivisen lisärahoituksen satelliittikonstellaatiolleen

Ke, 08/23/2017 - 19:43 Jari Mäkinen
Iceyen satelliitti

Suomalainen uudenlaisten tutkasatelliittien parvea avaruuteen suunnitteleva Iceye on saanut tuntuvan lisärahoituksen hankkeelleen. Ensimmäiset satelliitit ovat jo valmistumassa ja tarkoitus on laukaista jopa kolme satelliittia vuoden kuluessa. Lisärahoituksen turvin Iceye voi kehittää satelliittiaan paremmaksi sekä laukaista niitä enemmän avaruuteen.

Iceyen satelliitit eivät ole pienenpieniä mikrosatelliitteja, vaan hieman suurempia, noin satakiloisia ja kooltaan matkalaukun kokoisia laitteita.

Niiden olennaisin osa on yhtiön kehittämä edistyksellinen ns. synteettisen apertuurin tutka, joka pystyy kuvaamaan alla olevaa maastoa hyvin tarkasti myös pilvien läpi. Näin satelliitit ovat tehokkaampia kuin monet nyt avaruudessa olevat ja suunnitellut näkyvän valon alueella toimivat kaukokartoitussatelliitit.

Mullistavaa satelliiteissa on myös se, että ne tehdään edullisesti suurelta osin vapaasti saatavilla olevista komponenteista. Näin yksittäisten satelliittien hinta on paljon edullisempi kuin perinteisesti avaruuslaitteiden hinta on ollut.

Yhtiön ajatuksena on myydä asiakkailleen kuvia maapallosta nopeasti ja kätevästi, lähes reaaliajassa. Kun avaruudessa on useita satelliitteja, jokin niistä lentää halutun kohdan ylitse parhaassa tapauksessa muutaman tunnin sisällä siitä, kun pyyntö kuvien ottamisesta on saatu. 

Yksinkertaisimmillaan kuvia voisi ostaa jopa nettisivulta: asiakas voisi valita haluamansa kohdan maapallolta ja ostaa siitä kuvia. Käyttökohteet voisivat olla kaikenlaisia oman kesämökin kuvaamisesta aina onnettomuustilanteiden kartoittamiseen hyvin nopealla aikataululla.

Iceyen satelliitit tuottavat tutkakuvia. Tässä lentokoneeseen asennetulla koelaitteistolla otettu kuva.

Iceye on saanut jo tarpeeksi rahoitusta kuuden satelliitin tekemiseen ja niiden lähettäminen avaruuteen alkaa näillä näkymin jo tänä vuonna. Vuoden sisällä avaruudessa pitäisi olla jo kolme Iceyen satelliittia. Mitä enemmän satelliitteja on avaruudessa, sitä nopeammin tietoja saadaan.

Nyt julkistettu 11 miljoonan euron (13 miljoonaa dollaria) rahoitus auttaa osaltaan kehittämään tekniikkaan eteenpäin ja lähettämään useampia satelliitteja. Yhtiö on saanut aiemmin "vain" 4,8 miljoonaa euroa ja yhteensä yhtiö on kerännyt nyt 15,8 miljoonaa euroa (18,7 miljoonaa dollaria) vuodesta 2015 alkaen.

Mukana rahoittajien joukossa on start-up -yrityksiä tukevia riskirahoittajia sekä mm. Tekes ja Euroopan unionin Horizon 2020 -tutkimusrahoitusohjelma.

Jo aiemmin Iceye on sopinut amerikkalaisen Vector Space Systems -yhtiön kanssa aiesopimuksen 21 satelliitin laukaisemisesta yhtiön kehittämillä uusilla raketeilla

Täysikokoinen Iceyen satelliitin mallikappale kiertää Suomea Avaruusrekassa syys-lokakuussa.

Tutkarinkulat paljastavat tulivuoren laavavaraston

Ti, 11/24/2015 - 06:29 Jari Mäkinen

Päivän kuvaPäivän kuvana on Havaijilla olevasta Kilauean tulivuoresta tehty interferogrammi. Se näyttää kuinka maan pinta on noussut tulivuoren kalderan vieressä noin 10 cm viime keväästä alkaen.

Kuva on saatu aikaan yhdistämällä satelliittien tekemiä tarkkoja tutkahavaintoja alueesta toukokuun 22. päivästä marraskuun neljänteen päivään saakka, ja merkitsemällä väreillä kuvissa tapahtuneet muutokset.

Jokainen eri väririnkula vastaa noin 1,5 cm:n (noin puolta satelliitin käyttämän tutkan aallonpituudesta) muutosta. Kun rinkuloita laskee vähän kuin puun vuosirenkaita, nähdään heti, että muutosta on ollut noin 10 cm.

Kilauean kaldera (keskuskraatteri) näkyy kuvassa oikealla ylhäällä rinkuloiden keskeltä katsottuna alueella, missä sijaitsevat myös Jaggar -tulivuorimuseo ja sen yleisökeskus sekä Volcano house -majatalo.

Viime keväänä kalderan alla oleva laava alkoi nostaa aluetta ylöspäin ja lopulta pinnalle pursusi laavaa näyttävinä virtoina.

Sen jälkeen kalderan alue alkoi vajota alaspäin, mutta maasto eteläpuolella alkoi nousta ylöspäin; laava on selvästi virtaamassa maan alla paikasta toiseen tulivuoren sisällä.

Havaijin tulivuoriobservatorion mukaan Kīlauealla on voimassa varoitus aktiivisuudesta ja sen ilmaliikenteelle aiheuttava vaarataso on ns. oranssi, eli sitä pidetään silmällä mahdollisesti haittaa aiheuttavan purkauksen varalta.