Suomalaisretkikunta matkalla Etelämantereelle

Tutkimusasema Aboa

Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboa sijaitsee Kuningatar Maudin maalla noin 130 kilometrin päässä rannikolta ja noin 5000 kilometrin päässä Etelä-Afrikan Kapkaupungista. Tutkimusasema on rakennettu vuonna 1988.

Aboa on rakennettu Vestfjellan-vuoristoon Basen-nimiselle nunatakille eli jäätiköstä esiin työntyvän vuoren huipulle Ruotsin Wasa-tutkimusaseman läheisyyteen. Aboa ja Wasa muodostavat yhdessä Nordenskiöld Base Camp -tukikohdan. Asemat tekevät yhteistyötä logistiikassa ja tutkimuksessa.

Tutkimusaseman suunnittelusta ja rakentamisesta vastasi Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus ja hankkeen rahoitti kauppa- ja teollisuusministeriö. Tällä hetkellä aseman muodostavat 250 neliömetrin suuruinen päärakennus, kolme asuinkonttia, kaksi tutkimuskonttia, generaattori-verstasrakennus ja kaksi ajoneuvohallia. Asemalle on asennettu aurinkopaneeli- ja tuulimyllyjärjestelmät tuottamaan energiaa ympärivuotisille automaattisille mittauslaitteistoille. Aseman ylläpitoon ja lähialueilla liikkumiseen käytetään telakuorma-autoa, traktoria ja moottorikelkkoja.

Tutkimusasemaa laajennettiin etelän kesän 2002-2003 aikana. Laajennuksen jälkeen Aboa tarjoaa hyvät työ- ja asuintilat 12 hengen retkikunnille. Tilapäisesti asemalle mahtuu majoittumaan 18 henkilöä. Aboalla työskennellään vain antarktisen kesän eli pohjoisen talven aikana. Olosuhteet ovat silloin parhaimmat tutkimukselle, koska lämpötila pysyy yleensä -15°C:n yläpuolella.

Suomalaisten omat retkikunnat Etelämantereelle

Oman tutkimusaseman rakentamisen jälkeen on Suomesta tehty tutkimusmatkoja Etelämantereelle säännöllisesti. Tätä ennen suomalaisia tutkijoita osallistui Etelämantereen tutkimukseen muiden maiden järjestämien tutkimusohjelmien mukana.

Ensimmäinen suomalainen tutkimusretki tehtiin etelän kesän 1989/90 aikana. Etelämanner-tutkimus monipuolistui ja laajeni koko 1990-luvun ajan. Kun tutkimushankkeiden rahoitusvastuu siirtyi opetusministeriölle 1998, rahoitti Suomen Akatemia Etelämantereen tutkimushankkeita ensimmäisen kerran kaudella 1999 - 2001. Kolmivuotinen rahoitus on lisännyt hankkeiden jatkuvuutta. Nyt hankkeita muokataan vuorovaikutteisesti suunnitteluvaiheesta lähtien ja otetaan huomioon myös logistiset puitteet.

Tutkimustyö keskittyy pääasiassa Kuningatar Maudin maalle, aseman lähiympäristöön ja maastoretkillä myös kauempana sijaitseville alueille. Osa tutkimusretkistä on suuntautunut mannerta ympäröiville merialueille, pääasiassa Weddellin merelle. Etelämantereella toteutettava tutkimustyö on luonnollinen jatke Suomen kylmien alueiden tutkimukselle. Tutkimukset ovat liittyneet mm. meri- ja rakennetekniikkaan, merentutkimuksen eri haaroihin, ilmatieteisiin, geologiaan ja geofysiikkaan.

Suomi tekee yhteistyötä Etelämanner-tutkimuksessa ja logistiikassa muiden valtioiden kanssa. Muutamat suomalaiset hankkeet ovat olleet osana laajempaa kansainvälistä ohjelmaa ja suomalaisia tutkijoita on työskennellyt myös muiden valtioiden tutkimusasemilla. Suomen ja Argentiinan ilmatieteen laitokset aloittivat yhteistyön otsonikatoilmiön tutkimiseksi vuonna 1987 ja siihen sisältyy jatkuvia otsonimittauksia Argentiinan Etelämanner-asema Marambiolla.

Lisätietoa Suomen Etelämanner-tutkimuksesta on osoitteessa www.antarctica.fi

Kuvat: FINNARP