Ti, 05/06/2014 - 17:53 By Markus Hotakainen

Maan ulkopuolista älyä on etsitty jo kymmenien vuosien ajan. SETI-tutkimus eli Search for ExtraTerrestrial Intelligence oli alkuun CETI-kommunikointia (Communication with…), mutta kun hiljaisuus ei tuntunut millään rikkoutuvan, alettiin puhua vaatimattomammin etsinnästä. Ja se jatkuu yhä.  

Entä jos jotain todella löytyy? Eikä vain "jotain", vaan älyllisen sivilisaation varta vasten lähettämä viesti, joka saadaan mahdollisesti jopa tulkittua. Pitäisikö siihen vastata?

Neljännesvuosisata sitten tsekkitähtitieteilijä Zdenek Kopal tokaisi, että jos kosminen puhelin soi, "Älkää luojan tähden vastatko!" Stephen Hawking on joitakin vuosia sitten esittänyt samansuuntaisia ajatuksia. Hänen mielestään yhteydenottoyritykset ovat vaarallisia, sillä ne kertovat avaruuden muukalaisille olemassaolostamme ja saattavat houkutella ne valloitusretkelle.

Useimpien SETI-tutkijoiden mielestä maailmankaikkeuden mahdolliset muut älylliset sivilisaatiot olisivat kuitenkin teknisesti niin paljon meitä kehittyneempiä, että ne eivät tarvitsisi "orjia, ruokaa tai toisia planeettoja", kuten SETI-tutkimuskeskuksen entinen johtaja Jill Tarter asian on ilmaissut. "Jos muukalaiset tulisivat tänne, ne olisivat puhtaasti tutkimusmatkalla." Ei siis syytä huoleen.

 

 

Entä me itse? Olisimmeko me valmiita kohtaamaan avaruuden muukalaisia – olivatpa ne sitten ystävällisiä tai ilkeitä? Asiaa ei ole ihmeemmin selvitetty etenkään eettiseltä ja sosiologiselta kannalta, mutta neuropsykologi Gabriel de la Torre on nyt julkaissut tutkimuksen, jossa opiskelijoilta kyseltiin näkemyksiä avaruusasioista.

Professori de la Torre on ollut mukana esimerkiksi Mars 500 -projektissa, jossa kuusihenkinen miehistö sulkeutui noin puoleksitoista vuodeksi "avaruusalukseen", jossa simuloitiin miehitetyn Mars-lennon eri vaiheita reaaliajassa – mutta tukevasti maanpinnalla. Yksi kokeen tavoitteista oli tutkia pitkän lennon aiheuttamia psykologisia ongelmia.

Otanta ei ollut de la Torren tutkimuksessa kovin laaja, sillä mukana oli vain 116 opiskelijaa, mutta he olivat ainakin osittain erilaisista kulttuureista: Yhdysvalloista, Italiasta ja Espanjasta. Kyselyssä selvitettiin vastaajien tietoja tähtitieteestä, käsityksiä maailmankaikkeuden rakenteesta, uskonnollisia ajatuksia ja ennen kaikkea arvioita todennäköisyydestä, että saamme yhteyden Maan ulkopuoliseen älyyn. 

Tulosten mukaan sopii toivoa, että yhteyttä ei saada, sillä me emme ole siihen alkuunkaan valmiita. Suuren yleisön tietämys kosmisesta ympäristöstämme on kaikesta tieteellisestä ja teknisestä edistyksestä huolimatta varsin heiveröinen.

Tutkimuksen mukaan suuri osa ihmisistä suhtautuu asiaan vankan faktatiedon sijasta uskonnollisten käsitysten pohjalta. Esimerkiksi moraalikysymyksissä vaikuttavat vahvasti uskonnot ja niiden näkemykset. Kuten de la Torre kysyy: "Miksi meitä älykkäämpien olentojen pitäisi olla välttämättä 'hyviä'?"

Kyse on vain yhdestä, eikä edes kovin kattavasta tutkimuksesta, mutta sen tulokset saattavat silti antaa viitteitä vajavaisista valmiuksistamme kohdata vieras sivilisaatio. Ihmiskunta ei ole oikein perillä siitä, missä asustaa, ja millainen maailmankaikkeus sitä ympäröi.

"Tehty pilottitutkimus osoittaa, että suuren yleisön tiedot maailmankaikkeudestamme ja omasta asemastamme siinä ovat edelleen puutteelliset. Siksi olisi pyrittävä lisäämään kosmista tietämystä", de la Torre ehdottaa.

Kuvat Markus Hotakainen ja José Antonio Peñas / Sinc