Euroopan avaruussääkeskus laajenee

Avaruussää vaikuttaa myös elämään täällä Maan pinnalla ja ennen kaikkea sillä on vaikutuksia avaruudessa oleviin satelliitteihin sekä niitä hyödyntävään tietoliikenteeseen. 

Pieniä myrskyjä tapahtuu säännöllisesti silloin tällöin, kun Auringossa tapahtunut ns. koronan massapurkaus sysää suuren määrän sähköisesti varattua kaasua kohti Maata, mutta toistaiseksi maapallo on hyvällä onnella säästynyt kaikkein voimakkaimmilta tällaisilta iskuilta. Tuorein jättipurkaus tapahtui vuonna 2012, mutta se meni Maan ohitse. 

Historiasta tiedetään tapauksia, missä aurinkomyrskyt ovat saaneet aikaan sähkökatkoksia, sekoittaneet voimakkaasti radioliikennettä ja rikkoneet satelliitteja. Hyvin voimakas häiriö – kuten vuoden 2012 purkaus Maahan osuessaan – voisi periaatteessa saada aikaan suuriakin ongelmia etenkin tietoliikenteessä ja sähkönjakelussa, ja siten halvaannuttaa koko yhteiskunnan toiminnan.

Erityisen haavoittuvia ovat pohjoiset maat, kuten Suomi, joskin näissä maissa on myös varauduttu parhaiten häiriöihin. 

Siksi Euroopan avaruusjärjestö on tarkkaillut jatkuvasti Auringon toimintaa ja sen mahdollisesti aiheuttamia vaaroja vuonna 2009 perustetulla verkostolla. Nyt sitä ollaan laajentamassa ja parantamassa uudella verkostolla, johon osallistuu tutkijoita 14 maasta ympäri Euroopan.

Tällä haavaa ESAn ympärillämme avaruudessa olevia mahdollisia vaaroja tarkkaileva keskus tuottaa lähes 60 erilaista "tuotetta", jotka yhdistävät mittauksia, havaintoja, ennusteita, hälytyksiä ja asiantuntijoiden tekemiä analyysejä eri tarkoituksia varten tehdyiksi tiedotteiksi. Tarkoituksena on uuden avaruussääverkoston avulla nostaa määrää yli 140 "tuotteeseen" ensi vuonna.

Tärkein tarvittava tieto on reaaliaikaiset havainnot Auringosta ja sen Maan lähiavaruuteen aikaansaamista häiriöistä. Nämä häiriöt ulottuvat toisinaan ilmakehään ja aivan Maan pinnalle saakka. Revontulet ovat näistä konkreettinen, tosin yleensä vaaraton esimerkki.

Havainnot kerätään maa-asemista (joista Sodankylä on yksi) sekä avaruudessa olevista satelliiteista yhteen ja toimitetaan asiantuntijaverkostoon kuuluville keskuksille, jotka toimivat eri ESAn jäsenmaissa jo olevissa avaruussäähän ja siihen liittyviin asioihin keskittyneissä tutkimuslaitoksissa.

Näin kansalliset ja koko Euroopan laajuiset resurssit saadaan toimimaan paremmin yhdessä ja muodostamaan kokonaisuuden, mitä erillisesti tehtynä olisi ollut vaikeaa ja kallista saada aikaan.

Yllä on kuvattuna revontulia Sodankylässä vuonna 2013. Kuvassa näkyy myös vihreä suora viiva, joka on Sodankylän geofysiikan observatoriosta lähtevä mittauslaser.

Verkosto on suomalaisessa johdossa

"Suunnitteilla oleva verkoston laajentaminen ja sen yhdistäminen ESAn Brysselissä, Belgiassa, sijaitsevaan avaruussääkoordinaatiokeskukseen, on usean vuoden tiiviin työn tulos", sanoo ESAn avaruussäätoimia johtava Juha-Pekka Luntama.

Aurinkoa havaitaan nykyisin mm. SOHO-observatoriolla sekä Proba-2 -piensatelliitilla, mutta lähivuosina tietoja saadaan myös lisää eri ESAn jäsenmaiden lähettämissä satelliiteissa olevilta mittalaitteilta. 

ESA suunnittelee myös laukaisevansa erityisen satelliitin, joka varoittaisi aurinkopurkauksista sekä muista vaarallisista avaruussääilmiöistä. Tästä ei toistaiseksi ole kuitenkaan päätöksiä.

Verkoston tavoitteena on tuottaa vuonna 2016 kaikkiaan yli 140 erityyppisiä tieteellisiä tietotuotteita ja myöhemmin operationaalisiksi tulevia sovelluksia, jotka kuuluvat 39 erilaiseen palvelukokonaisuuteen.

"Näiden palveluiden kehittäminen tuottaa mahdollisesti myös kaupallisia tuotteita, joita emme osanneet ajatellakaan vielä muutamia vuosia sitten", toteaa Luntama.

Satelliittioperaattorien, tietoliikenneyhtiöiden, kantaverkkojen ylläpitäjien, öljynporausteollisuuden, tutkimusretkikuntien ja erilaisten viranomaisten lisäksi myös turismi voisi käyttää näitä avaruussäätuotteita hyödykseen – aivan kuten Ilmatieteen laitoksen Lapin hotelleille tekemä revontuliennustepalvelu on jo osoittanut.


Juttuja samasta aiheesta