Viimeinen kuva Merkuriuksesta

Päivitys perjantaina aamulla:

MESSENGER-luotain törmäsi Merkuriuksen pintaan odotetusti – ja täysin hallitusti suunnitelman mukaan – eilen torstaina illalla klo 22:26 Suomen aikaa. Törmäys tapahtui Maasta katsottuna piilossa planeetan kääntöpuolella, joten lennonjohto julisti luotaimen lennon virallisesti päättyneeksi vasta 22:40, jolloin se olisi tullut jälleen kuuluviin, mikäli se ei olisikana törmännyt pintaan, vaan jatkanut lentoaan kiertoradalla Merkuriuksen ympärillä. 

Viimeinen kuva luotaimelta saatiin ennen kuin se siirtyi radallaan Merkuriuksen taakse klo 18:15 Suomen aikaa; Deep Space Networkin Madridissa, Espanjassa, sijaitsevan antennin kautta saatu kuva on yllä ja sen tarkkuus on 2,1 metriä pikseliltä. 

Alla on alkuperäinen juttumme keskiviikolta.

Merkuriusta kiertävä MESSENGER-luotain hiljenee huomenna. Se ohjattiin kuudella ratamuutoksella syöksymään hallitusti kohti planeettaansa ja arvioiden mukaan se syöksyy sen pintaan huomenna torstaina 30.4.

Laskelmien mukaan luotain törmää 14 076 kilometrin tuntinopeudella ja se synnyttää Merkuriuksen rokonarpiseen pintaan 16 metriä halkaisijaltaan oleva kraatterin.

Luotaimen tutkimusmatka Aurinkoa lähimmän planeetan ympärillä vuodesta 2011 alkaen, jolloin sen toivottiin toimivan yhden Maan vuoden ajan. Sen jälkeen lentoa pidennetty kaksi kertaa, koska luotain toimi hyvin ja sen lentoa pystyttiin pidentämään myös ratamuutoksissa tarvittavan polttoaineen loppumisen jälkeen kikalla: polttoainetankkien paineistamiseen käytettyä heliumia oli vielä jäljellä, joten sen avulla pystyttiin ohjaamaan myös alusta suihkuttamalla sitä rakettimoottoreista. Ohjausteho on tällöin vain murto-osa normaalista, mutta silti parempi kuin ei mitään.

Noin 500 kiloa laukaisun aikaan painaneesta luotaimesta yli puolet oli polttoainetta.

Viimeinen kuudesta ratamuutoksesta tehtiin 25.4. ja sen avulla rataa nostettiin sen verran ylemmäs, että luotain pysyi kiertoradallaan vielä viiden päivän ajan.

Viimeisten kierrosten aikana luotaimella on lennetty hyvin lähellä Merkuriuksen pintaa – niin lähellä kuin on mahdollista turvamarginaalejakin rikkoen. Koska MESSENGER on joka tapauksessa tuhoutumassa, voitiin sillä ottaa riskejä. 

Sen rata oli lähimmillään vain kahdeksan kilometrin korkeudessa ja siitä pystyttiin tekemään erittäin tarkkoja havaintoja Merkuriuksen pinnasta. Alla on eräs näistä: se otettiin viime sunnuntaina 26.4. ja sen resoluutio on 6,7 metriä/pikseli; kuvan leveys etualalla on siis vain noin seitsemän kilometriä – siis vain hieman vähemmän kuin luotaimen korkeus oli Merkuriuksen pinnasta!

Yhtiö lennonjohtona

MESSENGER on ollut paitsi tieteellisesti erittäin jännittävä lento, niin myös operationaalisesti omalaatuinen.

Kyseessä on virallisesti NASAn planeettatutkimuslento, mutta sen lennonjohto on ollut Johns Hopkins -yliopistossa, Marylandin osavaltiossa. Yliopiston sovelletun fysiikan laboratorio (Applied Physics Laboratory, APL) vastasi luotaimen tieteellisestä sisällöstä ja rakensi myös pääosan sen tutkimuslaitteista.

Lennonjohto on ollut sen sijaan ulkoistettuna KinetX Aerospace -yhtiöön, joka on ollut näin ollen ensimmäinen yksityinen planeettainvälistä lentoa ohjannut kaupallinen yhtiö. Yhtiö vastaa myös NASAn yhteydenpitoa luotaimeen hoitavan Deep Space Networkin signaalikäsittelystä, mutta laajensi nyt toimintaansa myös avaruusaluksen hallintaan.

Koska vuonna 2004 matkaan laukaisu MESSENGER lensi ensin seitsemän vuoden ajan avaruudessa ja sitten yli kolme vuotta Merkuriuksen ympärillä erittäin vaativissa ja kuumissa olosuhteissa, ei lento ollut kaikkein helpoin tapa opetella planeettalennon johtamista. Kaikki on sujunut kuitenkin paljon paremmin kuin uskallettiin toivoa.

Lentonsa aikana MESSENGER on lähettänyt yli 30 teratavua tietoa ja 91 730 kuvaa Maahan. Se on ennättänyt kiertämään Merkuriuksen yli 3300 kertaa.

MESSENGER osui Merkuriuksen pinnalla todennäköisesti tähän paikaan (kuva yllä). Kyseessä on itäpuoli Shakespeare-tasangosta, joka on suuri törmäyskraatteri. Värit kuvaavat alueen korkeuseroja: punainen on korkeampaa ja sininen on matalampaa. 

Kuvat: NASA ja Johns Hopkins University Applied Physics Laboratory/Carnegie Institution of Washington


Juttuja samasta aiheesta