Piirros heräävästä laskeutujasta

Mitä Philae-laskeutujalle on tapahtunut?

Komeetta Churyumov-Gerasimenkon pinnalla käkkivä pesukoneen kokoinen Philae-laskeutuja on vähän kuin kirjoittaja maanantaiaamuna: herää, mutta nukahtaa uudelleen, kunnes herää jälleen ja kenties ottaa vielä pienet torkut.

Nyt Philae on ollut jälleen pitkän aikaa hiljaa, ja lennonjohdossa huolestutaan – taas kerran.

Edellisen kerran laskeutujasta kuultiin 9. heinäkuuta, jolloin saadut tiedot olivat erittäin lupaavia: silloin näytti silta, että pätkittäin toiminut yhteys laskeutujan ja sen tietoja Maahan välittävän Rosetta-luotaimen välillä alkaisi toimia luotettavammin, laskeutujan olisi hyvässä kunnossa ja että sen aurinkopaneelit keräisivät sen verran runsaasti sähköä, että laskeutuja olisi päässyt tekemään tutkimustakin pian.

Nyt näin ei ole käynyt, sillä yhteyttä ei ole saatu uudelleen. Tämä on herättänyt huolestumista lennonjohdossa ja tutkijoissa, sillä Rosetta-luotain oli varta vasten siirretty sellaiselle radalle, mistä se voisi olla paremmin yhteydessä laskeutujaan.

Rosettan ratakorkeus oli jo matalimmillaan vain noin 153 km ja lentänyt suoraan laskeutumispaikan päältä.

Tämä tosin osoittautui liian matalaksi, sillä aktiivisuutensa lähes huipussa olevasta komeetasta irtaantuu runsaasti kaasua ja pölyä, jotka häiritsevät luotaimen navigointilaitteita; Rosetta suunnistaa ja määrittää asentonsa tähtien avulla, ja jos sen näkökentässä on kovasti muita kirkkaita pisteitä, se menee sekaisin. 

Aikaisemmin tämä sai aikaan luotaimen menon ns. turvatilaan, eli keskeyttämään kaikki toimintansa ja odottamaan ohjeita Maasta, mutta nyt tähtietsinten häiriöitä osattiin odottaa, ja ennen kuin tilanne tuli vakavammaksi, päätettiin ratakorkeutta nostaa noin 180 kilometrin tienoille.

Sieltä valitettavasti yhteydenpito laskeutujaan on jälleen heikompaa.

Lennonjohdon mukaan pelkkä suurempi etäisyys ei kuitenkaan selitä  Philaen hiljaisuutta. Aurinkopaneelien keräämän auringonvalon määrä on muuttunut laskeutujasta saatujen tietojen mukaan eri tavalla kuin teoreettiset mallit olisivat antaneet aiheen olettaa, joten voi olla, että Philae on siirtynyt komeetan pinnalla. Tai että pinta sen ympärillä muuttuisi.

Laskeutumisen jälkeen saatujen kuvien mukaan laskeutumispaikka on hyvin rosoinen ja epätasainen, minkä lisäksi Philae oli pinnalla varsin vinossa. Komeettaytimen ollessa aktiivinen sen pinnalla tapahtuu muutoksia ja sen sisältä purkautuu kaasua, ja voi hyvinkin olla niin, että laskeutumisalueella tapahtuu jotain juuri nyt.

Jos antennin suunta siirtyy olennaisesti, ei Rosetta välttämättä pysty ottamaan yhteyttä niin hyvin kuin aikaisemmin nykyiseltä radaltaan.

Myös Philaessa on havaittu yksi selvästi yhteydenpitoa haittaava vika: yksi sen kahdesta radiolähettimestä ei toimi kunnolla, minkä lisäksi jo aiemmin tiedettiin, että toinen vastaanottimista on rikkoontunut. Ohjelmointinsa mukaisesti laskeutuja vaihtaa automaattisesti laitteita ja siten se pystyisi aina välillä kuulemaan ja lähettämään viestejä.

Philae-laskeutujan kaksoiskappale

Philaen Maassa olevalla kaksoiskappaleella tehdään parhaillaan testejä, joiden avulla voitaisiin keksiä tapoja saada jälleen yhteys komeetan pinnalle. Mikäli se onnistuu, aikoo lennonjohto aktivoida ensinnä laskeutujan passiiviset laitteet, joissa ei ole liikkuvia osia. Suomalaistekoinen pinnan sähkönjohtavuutta mittaava laite on eräs näistä.

Koska virtaa näyttää laskeutujassa olevan niiden toimintaan riittävästi, on tarkoitus lähettää Philaeen käskyjä mittausten tekemiseen ”sokkona” ja toivoa, että laskeutuja kuulee ja tottelee. Sen jälkeen toivotaan, että yhteys saataisiin sen verran luotettavaksi, että mittaukset saataisiin muistiyksiköstä Rosetta-luotaimen kautta Maahan.

Sen jälkeen se mahdollisesti voisi jatkaa muitakin tutkimuksia, mutta tällä haavaa tärkeintä on saada yhteys toimimaan paremmin.

Philae näyttää kuitenkin olevan edelleen toimintakuntoinen, mutta sen yhteydenotot ovat olleet ”epäsäännöllisiä ja yllättäviin aikoihin”, kuten laskeutujan projektipäällikkö Stephan Ulamec sanoo ESAn blogitekstissä.

”Olemme jo useampaan kertaan pelänneet, että laskeutuja on vaiennut, mutta kerta toisensa jälkeen se on ottanut uudelleen yhteyttä.”

Itse komeetta on lähestymässä parhaillaan ratansa Aurinkoa lähintä pistettä ja siksi Rosetta tutkii sitä hyvin aktiivisesti. Lähimmillään Aurinkoa komeetta on elokuun puolivälissä. Siksi Rosetta ei voi keskittyä pelkästään yhteyden saamiseen Philaen kanssa, vaan se vuorottelee näitä sopivalla tavalla. 

Komeettaydin kuvattuna 7. heinäkuuta 2015

Kuva yllä: Komeettaydin kuvattuna 7. heinäkuuta 2015 (ESA/Rosetta/NAVCAM). Muuta kuvat: ESA ja DLR.


Juttuja samasta aiheesta