JUNO ja Jupiter

Juno on säteilynkestävä avaruusluotain

Kaikki aikaisemmat Jupiteria tutkineet ja sen seuduillekin lähetetyt luotaimet ovat käyttäneen voimanlähteenään ydinparistoa, mutta nyt Juno luottaa aurinkopaneeleihin: se on merkki siitä, että paneelit ovat tulleet paremmiksi ja elektroniikka vie vähemmän virtaa kuin ennen vanhaan. Juno on monessa muussakin suhteessa jännä avaruuslaite.

Juno lähestyy Jupiteria
JUICE ja Jupiterin jääkuut
Mitä kiinnostavaa Jupiterissa vielä on?

Jos Junoa voisi katsella sen vierestä avaruudessa, tekisi se varmasti vaikutuksen. Sen runko on noin 3,5 metriä korkea ja saman verran leveä, ja sen kolme pitkää aurinkopaneelia ovat kukin lähes kolme metriä leveitä ja yhdeksän metriä pitkiä. Luotaimen aurinkopaneelien kärkiväli on siis noin 20 metriä, eli luotain mahtuisi nipin napin tenniskentälle – vain komeettaa tutkivassa Rosetta-luotaimessa on isommat aurinkopaneelit.

Luotaimen massa laukaisun aikaan oli tarkalleen 3625 kiloa.

Juno laukaistiin matkaan Cape Canaveralista Atlas V -kantoraketilla elokuun 5. päivänä vuonna 2011 ja se lensi Jupiteriin pitkää planeettainvälistä reittiä pitkin.

Matkallaan se poikkesi Maan luokse lokakuussa 2013, jolloin se nappasi kotiplaneetaltaan hieman lisää vauhtia, jolla se pääsi nousemaan aurinkokunnassa aina Jupiteriin saakka. Lähimmillään Juno oli Maata vain 559 kilometrin etäisyydellä.

Junon tutkimuslaitteet

Junossa on kaikkiaan yhdeksän erillistä tutkimuslaitetta tai kameraa:

  • Magneettikenttämittari (MAG)
  • Kuudella aallonpituudella toimiva mikroaaltoradiometri, joka tutkii Jupiterin kaasukehää (MWR)
  • Varattuja ja energeettisiä hiukkasia mittaavat laitteet (JADE ja JEDI)
  • Plasma-aaltotutkimuslaite (Waves)
  • Ultraviolettivalon alueella toimiva kamera ja spektrometri (UVS)
  • Infrapuna-alueella toimiva  kamera ja spektrometri (JIRAM)
  • Luotaimen radiolaitteiston avulla voidaan lisäksi mitata luotaimen sijaintia ja sijainnin muutoksia hyvin tarkasti ja tämän avulla voidaan laskea painovoimakentässä olevia vaihteluita.
  • Laajakulmakamera (JunoCam)

Tutkimuslaitteiden käyttäminen aurinkopaneeleista saatavalla sähköllä vaatii "vain" kuuden tunnin ajan päivänpaistetta, joka Jupiterin etäisyydellä on noin 25% siitä kuinka paljon Auringosta saadaan energiaa Maan luona.

Luotaimen rata on siksi suunniteltu sellaiseksi, että se on mahdollisimman vähän Jupiterin varjossa. Rata kulkee varsin tarkasti planeetan napojen kautta, koska silloin luotain pystyy myös tekemään havaintoja koko Jupiterin pinnasta sekä tutkimaan myös monia kuita ohilennoilla. 

Rata on omiaan myös pitämään Junon mahdollisimman paljon poissa Jupiterin ympärillä olevista hyvin voimakkaan säteilyn alueista. Silti luotain joutuu varsin voimakkaan säteilypommituksen kohteeksi, ja sen vuoksi sen tietokoneet ja herkin elektroniikka on pakattu erityiseen, hyvin tehokkaasti suojattuun kammioon luotaimen rungon sisälle.

Alla olevalla videolla on Junon kaunis Maan ohilento kuvina musiikin säestämänä...

 

Juttuja samasta aiheesta