Lokakuun ensimmäisenä viikkona vietetään ympäri maailman YK:n alaisuudessa Kansainvälistä avaruusviikkoa.

Tämä ajankohta on valittu siksi, että maailman ensimmäinen satelliitti, Sputnik 1, laukaistiin lokakuun 4. päivänä 1957, ja kymmentä vuotta myöhemmin 10. lokakuuta vuonna 1967 allekirjoitettiin kansainvälinen YK:n sopimus avaruuden rauhanomaisesta käytöstä. Tänä vuonna tästä merkkitapauksesta tulee kuluneeksi siis 60 vuotta.

Vuonna 2018 tärkein avaruusviikon aikana Suomessa oleva tapahtuma on Aalto in Space -näyttely, joka esittelee monipuolisesti Aalto-yliopistossa tehtävää avaruustutkimusta ja -tekniikkaa.

Lista kaikista tilaisuuksista niin Suomessa kuin muuallakin on Kansainvälisen Avaruusviikon nettisivuilla.

Dipolin näyttely avautui 21. syyskuuta ja on avoinna 19. lokakuuta 2018 saakka.

Dipolin ala-aulassa sijaitseva Dipoli Gallery (Otakaari 24, 02150 Espoo) on avoinna maanantaista perjantaihin klo 7.45 – 21.45 ja lauantaisin klo 9.30 – 21.45.

Otaniemessä suunniteltiin avaruuslaitteita jo 1960-luvulla ja otettiin vastaan ensimmäiset satelliittitelevisiolähetykset 1970-luvulla. Aalto in Space -näyttely keskittyy kuitenkin nykypäivään ja tulevaisuuteen. Suomessa on jo parin vuoden ajan ollut meneillään nanosatelliittibuumi, eikä meno näytä ainakaan hidastuvan.

"Tuoren satelliittimme, Suomi 100 -satelliitti, toimitettiin laukaisupaikalle vietäväksi eilen keskiviikkona", iloitsee professori Esa Kallio.

"Aallon satelliittiohjelma on taustalla myös kahdessa muussa vielä tänä vuonna laukaistavassa kaupallisessa suomalaissatelliitissa, Iceye X-2:ssa ja Reaktor Space Labin Hello Worldissä."

Otaniemessä rakennetaan parhaillaan myös kahta uutta nanosatelliittia: opiskelijaprojektina syntyvää Aalto-3:ta ja Suomen Akatemian huippuyksikössä tehtävää, avaruussäätä tutkivaa FORESAIL-1:tä. Näistä satelliiteista – ja jo laukaistuista Aalto-1:stä ja Aalto-2:sta – on näyttelyssä esillä luonnollisen kokoiset ja näköiset mallikappaleet. Esillä on myös aitoja tutkimuslaitteita, avaruusasemalle menevä säteilymittari ja opiskelijoiden tekemä raketti.

Lisäksi kävijät pääsevät virtuaalimatkalle avaruuteen ainutlaatuisen, Aallossa alun perin tutkimuskäyttöön kehitetyn simulaation avulla. Virtuaalilaseilla voi tarkastella satelliitin silmin esimerkiksi revontulia ja magnetosfääriä, aivan kuin leijuisi 500 kilometrin korkeudessa. Laseja pääsee testamaan arkipäivisin klo 12-13.

Nanosatelliitit ja kaukokartoitus ovat tärkeässä roolissa avaruustekniikan kehittämisessä, mutta suuri osa Aallossa tehtävästä alan tutkimuksesta on keskittynyt avaruussään, Auringon, aurinkokunnassa olevan sähköisesti varatun kaasun ja kaukaisten mustien aukkojen havainnointiin. Tätä tutkimusta tehdään niin avaruudessa olevilla tutkimuslaitteilla kuin Maan päältä, esimerkiksi Metsähovin radiotutkimusasemalla. Näyttelyssä pääsee tutustumaan muun muassa plasman salaisuuksiin ja kuulemaan aurinkokuntamme suurimman planeetan Jupiterin ääniä.

Avaruus inspiroi myös taiteilijoita. Karoliina Paatoksen Terrella Cubica näyttää, miten revontulet syntyvät maapallon napojen ympärille.

"Aalto in Space on mainio tapa juhlistaa vaikka Kansainvälistä avaruusviikkoa, jota vietetään lokakuun alussa Sputnikin laukaisun kunniaksi”, vinkkaa näyttelyn tuottaja Jari Mäkinen.