Aina välillä eteen tulee yllättäviä asioita, jotka ovatkin yhtä yllättäen aivan loogisia.

Kuten matkapuhelimista, tietokoneista ja monista muista nykyajan laitteista löytyvä Bluetooth-yhteys ja sen logo. 

Ei, 900-luvun lopussa elänyt viikinkikuningas Harald Sinihammas ei suinkaan kehittänyt tätä lähietäisyyksillä käytettävää langatonta tiedonsiirtotekniikkaa, mutta ruotsalainen Sven Mattisson teki niin. Hän meni työhön aikanaan Nokian pahana kilpailijana tunnettuun Ericsson Mobile Communications -yhtiöön vuonna 1995, ja hänet ohjattiin samaan työryhmään hollantilaisen Jaap Haartsenin kanssa.

Yhdessä he kehittivät lyhyen kantaman radioyhteystekniikan, joka vaati hyvin vähän virtaa. Tarkoituksena oli saada kännykät vaihtamaan tietoa keskenään ilman, että niiden välille täytyi laittaa johtoa. 

"Varsin pian tajusimme, että Ericssonin ei kannata kehittää tätä vain itselleen, koska tästä olisi hyötyä koko alalle", kertoo Mattisson Ericssonin historiasivuilla.

Alun perin tekniikan nimi oli MC Links, eli Multi-Communicator Links, mutta kesällä 1997 kohtalo puuttui peliin. 


Juttu jatkuu mainoksen jälkeen

Mattisson ja Intel-yhtiön teknologiakehitysjohtaja Jim Kardach olivat oluella Torontossa, Kanadassa. Eräs illan aiheista oli viikinkilaivat, merikelpoisuudestaan tunnetut pitkäveneet, koska Mattisson oli vienyt mukanaan Kardachille niistä kertovan kirjan.

Eräs tunnetuimmista pitkäveneillä retkiä tehnyt viikinkikuningas oli Harald Sinihammas, eli tanskaksi Harald Blåtand, muinaisnorjaksi Haraldr blátönn ja nykynorjaksi Harald Blåtann. Englanniksi hänen nimensä on vähemmän yllättäen Bluetooth.

Kaksikko muisti lisäksi, että Sinihammas yhdisti Norjan, Tanskan ja Ruotsin samaan tapaan kuin heidän tekniikkansa yhdistää laitteita – tai siis vähän samaan tapaan – joten vähitellen tylsä MC Links muuttui Bluetoothiksi.

Kardach keksi vielä tehdä tekniikalle Jellingin riimukivissä olevasta Sinihampaan riimukirjoitusnimestä logon yhdistämällä H:n ja B:n.

Kun siis seuraavan kerran katsot kännykkääsi ja näet siinä Bluetooth-merkin, katsot riimukirjoitusta ja Harald Sinihampaan nimikirjaimia. Ne ovat myös osaltaan hyvä esimerkki siitä, että insinöörienkin kannattaa lukea historiaa!

Yllä oleva video kertoo hieman tarkemmin Sinihampaasta ja viikingeistä (englanniksi)


Juttuja samasta aiheesta