Lepakot ovat tavallinen näky kesäillassa. Ne lentävät nopeasti ja taitavasti, eikä niiden menoa voi kuin ihmetellä. 

Vaikka lepakon siipi ei olekaan yhtä hienostunut kuin monien lintujen siivet ovat, pystyvät lepakot lentämään jopa paremmin kuin linnut, kun kyse on nopeista lentosuunnan ja -nopeuden vaihteluista.

Tuntuu siltä, että lepakko voikin muuttaa lentosuuntaansa lähes koska tahansa. Tästä on hyötyä, kun se äkkää hyönteisen ilmassa tai on lentämässä kattoparrua päin. 

Tällä videolla näytetään miten lepakko lentää – ja mikä on sen temppuilukyvyn salaisuus.

Brown-yliopiston tutkijat laittoivat lepakon tuulitunneliin, missä se joutui lentämään ilmavirtaa vastaan, ja samalla tutkijat kuvasivat lepakon lentoa. Videolla lentoa on vielä hidastettu, jotta siipien liike näkyisi paremmin.

Siivet eivät ole hyviä liitämisestä, mutta temppuilussa kyllä. Video näyttää hyvin sen, miten siiven luusto, rustot ja siipijalkojen välissä oleva joustava iho tekevät lentämisestä helpon näköistä. Tietoa on tarkoitus käyttää lennokkien tekemiseen, eli voi olla, että pian autonomisten lentolaitteiden ja erilaisten nekikopterien rinnalle tulevat robottilepakot.

Vaikka käytössämme on nyt supertietokoneet ja huippuunsa hiotut aerodynaamiset mallit, on edelleen yksinkertainen eläinten toiminnan seuraaminen toimiva tapa tutkimuksessa!

Video: K. Breuer, Brown University

Muuten: vaikka lepakot käyttävätkin tehokkaasti kaikuluotausta ympäristönsä hahmottamiseen ja saaliinsa paikantamiseen, on niillä myös hyvä näkökyky. Ne ovat värisokeita, koska pimeässä ei värien näkemisestä ole juurikaan hyötyä, mutta sen sijaan monet lepakkolajit näkevät hyvin ultraviolettivalon alueella.


Juttuja samasta aiheesta