Keltakuumehyttynen

Uusi paljastus zikaviruksesta: onko syynä epämuodostumiin hyttysmyrkky?


Uutisissa kerrotaan parhaillaan huolestuttavia uutisia zikaviruksen leviämisestä ja sen aiheuttamista vauvojen epänormaalin pienistä päistä ja aivoista. Nyt kuitenkin erääksi mahdollisuudeksi epämuodostumiin on tarjolla hyttysmyrkky, joka oli tarkoitettu muun muassa zikaa tartuttavien hyönteisten tappamiseen.


Uusien väitteiden mukaan kyseessä olisi aine nimeltä pyriproksyfeeni (C20H19NO3), jonka valmistaja on maatalouskemiajätti Monsanton alihankkija Sumimoto Chemical.

Huhujen perustana on viime viikolla julkaistu argentiinalaisen hyönteismyrkkyjä vastustavan ryhmän kirjoitus, missä Sciencealert -sivuston mukaan todetaan, että ”alueilla, missä on kaikkein eniten sairastuneita ihmisiä, on levitetty viimeisen 18 kuukauden aikana hyttysille epämuodostumia aiheuttavaa myrkkyä (pyriproksyfeeni) juomaveteen.”

Koska lausunto on peräisin myrkkyjä vastustavalta ryhmältä, tulee siihen suhtautua kriittisesti, mutta heidän väitteisiinsä kannattaa tutustua tarkemmin.

Ryhmän mukaan ”ei ole sattumaa”, että ihmisten epämuodostumatapaukset ovat ennen kaikkea Brasiliassa alueilla, missä pyriproksyfeeniä on käytetty, kun Colombiassa, missä on Brasilian jälkeen eniten viruksen tartuntoja, ei ole havaittu epämuodostumia.

Kyse ei ole vain nettihuhuista: jo viime kuussa The Washington Post huomautti, että kaikki aivojen ja kallojen epämuodostumatapaukset eivät olleet yhdistettävissä zikavirukseen. Näin todetaan myös THL:n blogissa.

Pyriproksyfeeniä on käytetty trooppisilla alueilla, erityisesti Brasiliassa, hyttysten määrän vähentämiseen, koska hyttyset välittävät zikan lisäksi monia muita sairauksia, kuten denque-kuumetta ja chikungunyaa. Ainetta lisätään muun muassa juomaveteen, koska näin se leviää tehokkaasti.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan pyriproksyfeeni on turvallista ja Monsanto on ennättänyt tuomitsemaan aineen vaarallisuuden jo kategorisesti.

Brasiliassa aineen käyttäminen on kuitenkin toistaiseksi keskeytetty, varmuuden vuoksi.

Raskaana olevan naisen maha

Kuva: Zika on erityisen vaarallinen raskaana oleville, riskialueilla liikkuville naisille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittaa harkitsemaan ei-välttämättömän matkan lykkäämistä epidemia-alueille, missä zikavirus leviää aktiivisesti. 

 

Brasilian viranomaiset ovat tähän mennessä varmistaneet 462 mikrokefaliatapausta, 41 tapauksessa zikavirusinfektio on varmistettu. Lähes 800 aiempaa mikrokefaliaepäilyä on osoittautunut vääräksi ja 3800 on vielä selvitysten alla.

Viranomaisten mukaan zikaviruksen ja vauvojen epämuodostumien välillä on varma yhteys, kun taas pyriproksyfeenin ja epämuodostumisen väliltä ei ole löydetty tieteellisesti yhteyttä. 

”Lisäksi on tärkeää huomata, että epämuodostumia on raportoitu myös alueilta, joilla ei ole käytetty pyriproksyfeeniä”, sanotaan brasilialaisten lausunnossa.

Koska ainetta käytetään myös muualla maailmassa, on myös omituista, että vastaavia tapauksia ei ole havaittu muualla. Esimerkiksi Euroopassa aine on ollut sallittu (joskaan ei juomavedessä) 1990-luvun lopulta alkaen ja sitä on tutkittu monin eri tutkimuksin.

Myös zikavirusinfektion mahdollista yhteyttä Guillain-Barrén oireyhtymään selvitetään edelleen. Yhteyden osoittaminen on kuitenkin hankalaa sillä kyseinen oireyhtymä on liitetty myös moneen alueella yleisesti esiintyvään infektiotautiin, kuten juuri dengue ja chikungunya.

Mistä zika on peräisin?

Zikavirus ei ole tutkijoille mikään uutuus. Se löydettiin ensimmäisen kerran Ugandasta 1950-luvulla ja se on ollut varsin harmiton tähän saakka. Keltakuumehyttysen (Aedes aegypti) välityksellä leviävä tauti aiheuttaa tyypillisesti kuumetta, lihaskipuja ja joskus silmätulehduksia, ja sitä voi pitää normaalia kausi-influenssaa vaarattomampana. 

Taudin itämisaika on 3–12 päivää.

Viruksen on kuitenkin havaittu olevan haitallisen raskaana oleville, sillä se saattaa aiheuttaa lapselle pienipäisyyttä ja kehitysvammaisuutta. 

Kartta zikaviruksen levinneisyydestä

Virus on levinnyt viime vuoden lopulla erityisesti Etelä- ja Keski-Amerikassa, mistä satunnaisia tautitapauksia on levinnyt myös Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Tautia tavataan myös osissa Afrikkaa ja Aasiassa.

Viime vuosina joillain eteläisen Amerikan alueilla jopa 75% väestöstä on havaittu viruksen kantajiksi, mutta epämuodostumien määrä ei ole ollut missään niin suuri kuin nyt alueilla Brasiliassa, missä on käytetty laajalti pyriproksyfeeniä.

Hyttysmyrkytysten on arveltu olevan tehokkain tapa hillitä zikan (ja muiden hyttysten levittämien tautien) leviämistä, kunnes virusta vastaan on ennätetty kehittää rokote. Tähän arvellaan kuluvan vielä 18 kuukautta. 

Työtä tehdään noin 15 lääketieteen laboratoriossa ympäri maailman. Tähän mennessä kaikkein lupaavimmat rokotteet on tehty Yhdysvaltain kansanterveyslaitoksessa ja intialaisessa Bharat Biotech -yhtiössä. 

Nyt kuitenkin rokotteen kehittämisen lisäksi täytyy tutkia aiempaa tarkemmin zikan ja pyriproksyfeenin välinen yhteys – ja kenties mikä muu mahdollisesti vaikuttaa asiaan, sillä tässäkään asiassa ei näytä olevan suoraviivaista selitystä.

Lue lisää zikaviruksesta THL:n blogissa ja THL:n zika-tietopaketista.


Juttuja samasta aiheesta