Ihmiset alkoivat innovoida jo varhain – koska oli pakko

Varhaisten ihmisten kehitys oli riippuvaista ympäristöoloista. Runsaat 300 000 vuotta sitten niissä tapahtui muutoksia, jotka pakottivat esivanhempamme ideoimaan uusia asioita.

Itäisestä Afrikasta on kaivettu esiin kymmeniätuhansia vuosia aiempia löytöjä vanhempia merkkejä nykyihmisen varhaisesta elämästä. Kansainvälinen tutkijaryhmä on esimerkiksi selvittänyt, että väriaineilla ja työkaluihin soveltuvilla kivilajeilla käytiin kauppaa jo yli 300 000 vuotta sitten.

Eteläisen Kenian Olorgesailien alueelta on löytynyt merkkejä ihmisasutuksesta yli miljoonan vuoden ajalta. Satojatuhansia vuosia noudatetut käytännöt muuttuivat melko nopeasti ja tutkijat arvelevat, että syynä olivat olosuhteiden pikaiset muutokset.

Reilut 300 000 vuotta sitten itäinen Afrikka ei ollut erityisen suotuisaa aluetta. Voimakkaat maanjäristykset muovasivat maankamaraa ja ilmasto vaihteli kosteasta kuivaan. Selviytyäkseen ankarissa ja alati muuttuvissa olosuhteissa esivanhempiemme oli kehitettävä uusia taitoja ja uutta tekniikkaa sekä luotava sosiaalisia verkostoja, jotka edellyttivät kommunikaatiokykyä.

"Parempia henkisiä kykyjä ja monimuotoisempaa sosiaalista elämää edellyttävien mutkikkaiden käytöstapojen omaksuminen saattoi olla keskeinen tekijä, joka erotti nykyihmisen muista varhaisista ihmisistä", toteaa Rick Potts, joka johtaa ihmisen alkuperää selvittävää Luonnonhistoriallisen museon Human Origins -hanketta.

Vanhimmat merkit ihmisten touhuista Olorgesailien alueella ovat 1,2 miljoonan vuoden takaa. Satojentuhansien vuosien ajan sikäläiset ihmiset valmistivat ja käyttivät kivestä muokattuja käsikirveitä.


Juttu jatkuu mainoksen jälkeen

Kuluvan vuosituhannen alussa seudulta löytyi pienempiä ja taidokkaammin muokattuja työkaluja kuten kaapimia, keihäänkärkiä ja naskaleita. Niiden ajoitus paljasti kiviesineiden olevan yllättävän vanhoja, jopa 320 000 vuoden takaa.

Tuoreet löydöt poikkesivat aiemmin tunnetuista käsikirveistä myös materiaaliltaan. Kookkaammat käsikirveet oli naputeltu paikallisista kivistä, mutta keihäänkärjet ovat obsidiaania, tuliperäistä kiveä, jota Olorgesailien seuduilla ei esiinny.

Sitä on melko lähellä, vain 25–90 kilometrin etäisyydellä, mutta eri suunnissa ja eri esiintymissä. Tästä tutkijat ovat päätelleet, että tuolloiset ihmisryhmät harjoittivat keskenään vaihtokauppaa.

Asuinpaikoilta löytyi myös väriaineita, esimerkiksi okraa. Tutkijat eivät ole varmoja, mihin tarkoitukseen niitä on käytetty, mutta joitakin aavistuksia siitä on.

"Samaan tapaan kuin värejä käytetään nykyisin vaatteissa tai lipuissa ilmaisemaan omaa identiteettiä, entisaikojen ihmiset ovat ehkä viestittäneet väriaineiden avulla kuulumistaan eri ryhmittymiin ja mahdollisesti pitäneet yllä siteitä etäämpänä asuviin lajitovereihinsa", Potts arvioi.

Tutkijat selvittivät syitä uudenlaisten käytöstapojen ilmaantumiseen yhdistämällä eri tavoin hankittuja tietoja muinaisista olosuhteista ja asuinseuduista. Näyttää siltä, että noihin aikoihin sekä maisemassa että ilmastossa tapahtui muutoksia, jotka saivat aikaan epävarmuutta elämisen kannalta tärkeiden resurssien löytymisessä.

Epävakaiden aikojen arvellaan alkaneen noin 360 000 vuotta sitten, jolloin myös alueen vulkaaninen aktiivisuus kasvoi. Aiemmin on oltu siinä käsityksessä, että ihmisen kehitys oli tasaisen verkkaista, mutta uusien tutkimustulosten perusteella olosuhteissa tapahtuneet merkittävät muutokset pakottivat kehittämään melko nopeasti uusia tapoja selviytyä uudenlaisessa ympäristössä.

Löydöistä kerrottiin Smithsonian Instituten uutissivuilla ja tutkimus on julkaistu Science-tiedelehdessä (maksullinen).

Kuvat: Human Origins Program/Smithsonian Institute



Juttuja samasta aiheesta