Taide sekoittaa ajatukset

Työnjako vaikuttaa selvältä: kun tiede yrittää löytää ratkaisuja ongelmiin, taide luo uusia ongelmia. Tieteellä ja taiteella on nykyisin paljon yhteistä. Mutta on erojakin. Siinä missä tiede tutkii olemassaolevia asioita – vaikka emme niitä ensivilkaisulla havaitsisikaan – taiteessa kuvitellaan asioita. Tieteessä pyritään vastaamaan kysymyksiin. Taiteessa yritetään keksiä uusia kysymyksiä. Sekä tiede että taide tekevät näkyväksi asioita, joita emme havaitse tai tule ajatelleeksi. Taide esittää mahdollisuuksia ja kysyy: Entäpä jos maailma toimisikin tällä tavalla? Monien mielestä taiteen paras ominaisuus on, että se tekee asioista kihelmöivästi epäselviä ja sekoittaa kuvaa todellisuudesta. Jos meillä on jokin varma käsitys asioiden tilasta, voi olla melkein varma, että taide horjuttaa varmuutta. Taide, joka pystyy tuottamaan ohimenevää epävarmuuden ja epäilyn tunnetta, pystyy myös luomaan uusia kysymyksiä. Inhimillisen kehityksen kannalta juuri se on tärkeää. Viime vuosikymmeninä taiteilijat ovat heittäneet taltat ja pensselit kierrätykseen ja ryhtyneet soveltamaan tieteen ja teknologian menetelmiä: tutkimusta, soluviljelyä, DNA-manipulaatiota, kudosten kasvattamista, algoritmejä, kinetiikkaa, ohjelmointia, robotiikkaa. Näitä menetelmiä yhdistetään sellaisiin taiteellisiin toimintatapoihin kuin assosiointi sekä metaforien ja anekdoottien käyttäminen. Se ei ole uutta. Italialainen Piero Manzoni teki eräänlaisen proto-biotaideprojektin käyttäessään samaa strategiaa kuin viruksen tartuttamisessa: hän antoi taideteoksensa läpäistä katsojan kehon. Manzoni nimittäin painoi sormenjälkensä kovaksi keitettyihin kananmuniin ja yleisö saattoi kohdata teokset nielemällä koko näyttelyn 70 minuutissa. Tämä Taiteennälkäinen yleisö kuluttaa elinvoimaista taidetta -teos toteutettiin jo vuonna 1960.
Hans Haacke laittoi vuonna 1967 MIT:ssä näytteille Kondensaatiokuutio-nimisen veistoksensa; nimi kertoo, että kysymys oli kuutiosta, jonka sisällä höyrystynyt vesi tiivistyi pisaroiksi lasiin. Nämä varhaiset teokset kommentoivat enemmän taide- kuin tiedemaailman lakeja. Caroline A. Jones toteaa Haacken näyttelykatalogissa, että kysymys oli perinteisen akateemisen kaunotaidetradition (chiaroscuro, materiaalin käsittely, luonnostelu) muuntamisesta teknisten protokollien mukaiseksi toiminnaksi (struktuurianalyysi, materiaali-innovaatio, konepiirustus). Eli kysymys oli taiteen nykyaikaistamisesta. Kun taide ja sen menetelmät viitisenkymmentä vuotta sitten saatettiin ajan tasalle, taide onkin nykyään mutkattomassa vuoropuhelussa tieteen ja teknologian kanssa. Taiteessa esimerkiksi testataan tieteessä kehitettyjä prosesseja esittämällä kriittisiä kysymyksiä, joita tieteentekijät eivät välttämättä ehdi tai tule ajatelleeksi.
Paul Vanouse teki vuonna 2006 biomediateoksen (Latent Figure Protocol), jossa pET-11a-bakteerin DNAta manipuloidaan elektroforeesi-menetelmällä. Reaktiivista geeliä ja sähkövirtaa käyttämällä tutkijat voivat tehdä päätelmiä DNAn laadusta sen mukaan, miten kauas DNA-molekyylit geelissä liikkuvat. Vanouse halusi kuitenkin kyseenalaistaa prosessin objektiivisuuden käyttämällä entsyymejä, joiden avulla hän pystyi liikuttamaan DNA-fragmentteja haluamiinsa asemiin niin, että niistä muodostui kansainvälinen copyright-merkki. Taiteilija videoi kokeen ja videoperformanssi esitettiin galleriassa. Taiteilijoiden esittämät kysymykset liittyvätkin usein tieteen sovellusten eettisyyteen. Mutta taiteella on tieteen kannalta muitakin ulottuvuuksia. Tieteen menetelmien käyttäminen vaatii usein taiteilijoiden ja tutkijoiden yhteistyötä, mikä edellyttää molemminpuolista oppimista. Moni tieteentekijä on kuvannut yhteistyötä taiteilijoiden kanssa innostavaksi poikkeukseksi tutkimusarjen ankariin protokolliin. On totta, että nykytaiteessa ei ole paljon näkemistä. Tasokas taide ei kuvita tiedettä. Se ei kaunistele eikä markkinoi tiedettä tekemällä siitä havainnollista, värikästä ja houkuttelevan näköistä. Suurennettu mikroskooppikuva soluista voi olla dramaattinen ja aistikas sisustuselementti, mutta taiteena se ei ole yhtä kiinnostava kuin solusta kasvatettu nahkatakki.

Juttuja samasta aiheesta