Mikroskoopin pisara-anturi perhosen (varjovelhosiipi, Troides aeacus) superhydrofobisella siivellä. Kuva: Matti Hokkanen / Aalto-yliopisto

Ennätystarkka kuva vettä hylkivistä pinnoista

Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämä mikroskopiatekniikka auttaa muun muassa itsepuhdistuvien pintojen kehittämisessä.

ESAn avaruuskiihdyttämön vertauskuvallinen avaus

Avaruuskiihdyttämön perustamisesta Suomeen sovittiin

Jo alkuvuodesta puhuttiin Suomeen perustettavasta ns. avaruuskiihdyttämöstä, eli avaruusalan uusien yritysten neuvolasta, ja nyt sellaisen perustamisen sopimus allekirjoitettiin tänään Slushin yhteydessä.

Perinteinen kuva murtui: silmän tappi- ja sauvasolut toimivat yhdessä

Kirkkaassa valossa näkemisen on yleisesti uskottu olevan tappisolujen ja hämärässä näkemisen sauvasolujen vastuulla. Miten sitten on mahdollista, että ihmiset, joilla ei ole toimivia tappisoluja, pystyvät kohtuullisen hyvin toimimaan näköaistin varassa päivänvalossakin?

Tällä viikolla Suorana labrasta on neurotiedettä Pariisista: Tommi Himberg

Viime viikolla Suorana labrasta vieraili Lyonissa kielitieteellisessä kokouksessa, mutta nyt ollaan koko viikko Pariisissa. Lääketieteelliseen tekniikkaan ja neurotieteisiin meidät vie Tommi Himberg, eli @tijh.

Suomi 100 -satelliitti myöhästymässä ensi vuoden alkuun

Suomen satavuotisjuhlien satelliitti, Suomi 100 -satelliitti on näillä näkymin viivästymässä vuoden 2018 alkupuolelle. Syitä on kaksi: siihen sovelletaan yllättäen tulossa olevaa uutta avaruuslakia ja intialaisten rakettilaukaisut ovat myöhässä.

Aalto-1 kiertää Maata jo tutuksi tulleella, turvallisella polaariradallaan kerran noin 94 minuutissa. Se lentää keskimäärin kaksi kertaa vuorokaudessa Suomen ylitse – läheltä hieman useammin.

PSLV C38

Näin Aalto-1 laukaistaan avaruuteen ylihuomenna

Tätä on odotettu: yli vuoden ajan laukaisuaan odottanut Aalto-1 on viimeinkin lähdössä matkaan. Sitä kuljettanut raketti on odottamassa Intiassa ja kaikki näyttää nyt olevan kunnossa. Vaikka Aalto-2:sta tuli ensimmäinen suomalaissatelliitti avaruudessa, nousee ensimmäisenä virallisesti suomalaiseen avaruusalusrekisteriin laitettava satelliitti matkaan nyt perjantaina aamulla.

Aalto-2 (keskellä) laukaisun jälkeen

Aalto-2 on hiljaa – se joko mököttää, sekoilee tai on hiipunut

Kuten jo eilen uutiset kertoivat, on Otaniemen opiskelijasatelliitti Aalto-2 nyt hiljaa. Samalla kun yhteyttä koetetaan palauttaa, keskitytään jo Aalto-1:n laukaisuun sekä siihen, että sen lento toiminta avaruudessa hieman pitempään.

Aalto-2 pääsi tänään onnistuneesti omille teilleen avaruusasemalta ja se aloitti toimintansa suunnitellusti. 

Otaniemessä, Aalto-yliopistolla satelliitin lähettämistä Kansainväliseltä avaruusasemalta seurattiin tiiviisti. Sen jälkeen huomio siirtyi Etelä-Afrikassa, Etelä-Koreassa ja Japanissa oleviin radioamatööreihin, jotka kuuntelevat pikkusatelliitteja. 

Aalto-2 ei pääsekään avaruuteen vielä tänään

Kansainvälisellä avaruusasemalla tehdään tänään tiistaina klo 15 alkaen ylimääräinen avaruuskävely, koska aseman ulkopuolella viime lauantaina rikkoontunut tietokone pitää vaihtaa uuteen. Tämän seurauksena tälle päivälle suunnitellut nanosatelliitien laukaisut on lykätty myöhemmäksi. Niinpä myös Aalto-2:n pääsy "oikeasti" avaruuteen viivästyy.

Sivut