Sellainen oli komeettarekan matka

Avaruusrekan matka on onnellisesti takana ja sen kolmiviikkoisen keikan sulattaminen on sekin jo saatu loppuun: kyseessä oli huikea keikka, mikä kuului ja näkyi netin kautta koko maailmassa. Sähköposteissa, twitterissä ja Facebookissa rekkaa pyydettiin jatkamaan Suomen jälkeen niin Brittein saarille, Italiaan, Espanjaan kuin Atlantin toiselle puolelle Yhdysvaltoihinkin, mutta valitettavasti rahat riittivät vain nipin napin neljään Pohjolan maahan. Miten matka siis meni? Rekan rakennus saatiin valmiiksi vappuaattona Kourassa Joensuun luona, missä auton tallit sijaitsevat (itse asiassa vanhassa sahassa). Kanssani rekkaa oli rakentamassa matkalla toisena rekkamiehenä toiminut Tuukka Perhoniemi, ja Kourassa vappuna auton näki myös kuljettajamme Kari Rajamäki, joka itse asiassa on ainoa, joka kulki rekan mukana koko pitkän kiertueen – Tuukan kanssa jätimme Tanskan ja Ruotsin väliin, sillä siellä rekkamiehenä toimi ESAn Rosita Suenson. Kari on sahannut Eurooppaa ristiin rastiin ties millaisilla rekoilla, mutta koskaan aikaisemmin hänellä ei ollut kuormanaan vain komeetan näköiseksi naamioitua styrox-palaa, satelliittimallia ja neljää televisiota (ja vähän muuta kamaa). Hän suhtautui matkaan ja omituiseen kuormaansa kuitenkin huumorilla ja jo kiertueen puolivälissä hän oli kuullut selityksen niin monta kertaa, että innostui toimimaan myös satunnaisesti oppaana. Mutta matka alkoi Vaasan Kauppatorilta, missä ensin etsittiin sähköä ja sitten hiilidioksidijäätä. Nämä paljastuivat myöhemmin myös suurimmiksi ongelmiksi matkan varrella, kunnes opimme pian varmistamaan nämä ei ainoastaan etukäteen, vaan useampaan kertaan etukäteen. Vaasan viileydessä rekka sai tulikasteensa ja ilahdutti useampaa sataa kävijää. Vaastasta jatkettiin Ouluun. Siellä pysähdyspaikka oli jälleen tiedekeskus Tietomaa, jonka olivat juuri vallanneet dinosaurukset uudessa näyttelyssä. Niinpä dinojen lisäksi noin 1500 vierasta oppi jotain saurukset aikanaan sukupuuttoon sysänneestä kosmisesta törmäyksestä ja aurinkokunnan pienkappaleiden tutkimuksesta. Matkan ensimmäisen, lyhyeksi jääneen Suomen-osuuden jälkeen oli vuorossa Norja. Puolitoista vuorokautta kestäneen ajon jälkeen auto oli kaksi vuorokautta Trondheimissa yliopiston pihalla, missä opiskelijoiden lisäksi paikalliset kiinnostuneet kävivät paikalla. Siellä mukana oli myös Rosetta-lennon synnyttämiseen osallistunut ja sen ensimmäisenä tieteellisenä johtajana toiminut Gerhard Schwehm. Oslossa rekka oli myös yliopistokampuksen keskellä, ja suurin osa kävijöistä oli opiskelijoita. Kahden päivän aikana yliopistolla pidettiin myös esityksiä avaruudesta ja erityisesti Rosetta-lennosta, jotka olivat rekan tapaan avoimia myös yleisölle. Seuraavaksi rekka ajoi Ruotsiin, missä ensin se oli Borlängen vasta-avatun Framtidsmuseetin pihalla päivän ja liittyi sen jälkeen kahdeksi päiväksi Göteborgin vuosittaisen tiedefestivaalin ohjelmaan. Keskeinen paikka kuuluisassa tiedetapahtumassa teki näistä päivistä paitsi kiertueen vilkkaimmat, niin myös kenties sen kohokohdan. Kiertueen kolmas vaihe alkoi lauttamatkalla Tanskaan. Ensin auto oli kaksi päivää Århusissa Steno-museolla ja sitten päivän Kööpenhaminassa Tanskan teknillisen yliopiston pihalla. Sääli, että näinä päivinä sää oli erittäin huono ja vettä satoi lähes koko ajan. Tämä toki antoi hyvän syyn muistuttaa vieraita siitä, että käytännössä kaikki vesi planeetallamme on komeetoista peräisin. Siinä missä Suomessa rekka haluttiin pysäköidä mahdollisimman keskeisille julkisille paikoille ja Tanskassa sekä Norjassa yliopistojen ja museoiden yhteyteen, olivat Ruotsissa pääkohteena tiedetapahtuman ohella koulut. Niinpä Linköpingissä ja Södertäljessä, viimeisessä Ruotsin etapissa, pysäkkinä oli koulu.
Kiertueen viimeinen osa alkoi 18. toukokuuta Turusta, Kauppatorilta. Auringonpaiste ja myötätuuli puskivat auton ykköstietä Helsinkiin, missä Rosetta-rekka majaili kaksi vuorokautta Kampin keskuksen edessä Narinkkatorilla. Siellä mukaan liittyi myös ESAn Mark McCoughrean, joka oli Yliopiston Porthaniassa pidetyn komeettaillan pääpuhuja. Matka jatkui Lahteen ja Tampereelle, ja etenkin päivä jälkimmäisessä oli ikimuistoinen: Laukontorin yleisö vyöryi sisään rekkaan jo ennen ovien virallista avaamista ja aurinkoisen komea kevätsää teki tunnelmasta leppoisan sekä kesäisen. Sama säteilevä sää suosi niin Jyväskylässä Are-aukiolla kuin viimeisessä pysähdyspaikassa Seinäjoen Kauppatorilla. Seinäjoella sää oli jopa niin lämmin, että kannoimme satelliittimallit pihalle autosta, jolloin näyttely levittäytyi nyt laajalle alueelle rekan ympärille. Lopuksi matkan aikana jo kovasti kärsinyt komeetan pintamalli tuhottiin siten, että lasten annettiin pomppia sen päällä sydämensä kyllyydestä – näin he osaltaan myös auttoivat näyttelyn purkamisessa. Seinäjoelta tuli myös paras koko kiertueen aikana kuulemani kommentti: ”Mä olen asunut täällä on 50 vuotta ja tällä torilla ei koskaan ole ollut mitään näin kiinnostavaa! Kiitos kun tulitte!” Otsikkokuvassa Oulussa rekkaan omatekemän komeettalaskeutujan tuoneet Luukas, Aarne ja Nooa. Toisessa kuvassa rekka on Jyväskylässä, missä Jyväskylän Sirius liittyi mukaan näyttämään Aurinkoa sekä kertomaan toiminnastaan. Myös Turussa Turun Ursa oli mukana.

Juttuja samasta aiheesta