Kiikari, jolla voi katsoa merta

Meri, missä Lentävä hollantilainen makaa

Kolmas Kapkaupungin museoita esittelevä juttu kertoo lähialueista.

Kaupungista etelään ajettaessa tulee varsin pian eteen Hyväntoivonniemi, joka sinällään on geologisessa ja yksinkertaisesti maisemallisessa mielessä eräs uskomattomimmista paikoista missä kirjoittaja on vieraillut. Alue on myös luonnonpuisto, missä on runsaasti harvinaisia eläimiä ja kasveja.

Niemen nokassa olevan majakan tasanteelta voi katsoa alas merialueelle, missä Atlantti yhdistyy Intian valtamereen. Tarkkaan ottaen Etelä-Afrikan eteläisin kärki on hieman idempänä (Cape Agulhas noin 150 kilometrin päässä), mutta Hyväntoivonniemi on erinomainen paikka katsoa etelään ja ajatella, että Etelämantereen ja jalkojen alla olevan maan välissä on vain yksi meri.

Ei ihme, että monet Etelämantereen huoltolinjat kulkevat Kapkaupungin kautta. Monet Etelämantereelle sen kesäaikaan suuntaavat laivat ja lentokoneet lähtevät matkaan Etelä-Afrikasta, ja niistä näkee välillä vilauksia niin Waterfrontin luona olevassa satamassa kuin lentokentälläkin.

Hyväntoivonniemellä on myös pieni museo (niin pieni, ettei sitä edes mainita Hyväntoivonniemen virallisilla nettisivuilla, mutta museo on siellä), joka kertoo myrskyisän ja etenkin aikanaan hyvin vaarallisen merialueen historiasta.

Museossa voi tutustua silmien edessä olevan meren nielaisemiin laivoihin, joista yksi oli legendaksi noussut Lentävä hollantilainen, eli tarinan mukaan kapteeni Hendrick van der Deckerin alus, joka joutuu kiertämään Kapin eteläpuolella olevia myrskyäviä meriä tuomiopäivään saakka. Nyt alus näyttäytyy merenkulkijoille aavelaivana, joka vie näkijänsä mukanaan.

Toisen tarinan mukaan kyseessä oli toinen hollantilaiskippari Bernard Fokke, joka pystyi purjehtimaan hyvin nopeasti Alankomaista sen Jaavalle, koska hänellä oli sopimus pirun kanssa … hän pystyi purjehtimaan koko ajan sopivassa myötäisessä myrskytuulessa.

Joka tapauksessa hollantilaislaiva oli jäänyt Kapkaupungin edustalle myrskyn suojaan monien muiden laivojen tapaan, mutta sen kapteeni päätti lähteä rohkeasti matkaan ja haaksirikkoutui pian lähtönsä jälkeen huonossa säässä Hyväntoivonniemen luona.

Legendasta on monta eri versiota ja usein Hyväntoivonniemen sijaan paikaksi kerrotaan Etelä-Amerikan eteläkärki Kap Horn

Näkymä Hyväntoivonniemen päästä etelään
Näkymä Hyväntoivonniemen päästä pohjoiseen

Kuvat: Näkymä Hyväntoivonniemen päästä etelään (yllä) ja pohjoiseen (alla).

 

Kap Hornia ja Afrikan eteläosia yhdistää kuitenkin se, että merialue niiden eteläpuolella on hyvin myrskyisä. Se on ainoa seutu koko maapallolla, missä manneralue ei ole haittaamassa merivirtaa ja tuulta, joten meri Etelämantereen ympärillä on oikeastaan aina myrskyisä ja tuulinen.

Etelä-Afrikan luona merestä tekee lisäksi arvaamattoman se, että siellä lämmin Agulhasin merivirta kohtaa kylmän Benguela-virran ja saa aikaan suuria vaihteluita lämpötilassa sekä meren virtaussuunnassa.

Hyväntoivonniemi oli purjelaiva-aikaan myös miellyttävä lepopaikka siksi, että se oli suojaisa ennen myrskyäviä meriä, ja lisäksi sen jälkeen Euroopasta lähteneet sailorit tiesivät pääsevänsä itään päin kohti määränpäitään.

Ensimmäisenä europpalaisena paikalla oli portugalilainen Bartolomeu Dias 1488, joka nimesi niemen Myrskyjen niemeksi (Cabo das Tormentas). Portugalin kuningas Juhana II muutti nimen pian Hyväntoivonniemeksi (Cabo da Boa Esperança), koska halusi sen toivottavan hyvää onnea kaikille Intian suuntaan matkaaville laivoille.

Diasista ja portugalilaisista Etelä-Afrikassa kertoo laajasti Mossel Bayssa oleva Dias Museum, mutta sinne on matkaa Kapkaupungista liki 400 km, joten siitä ei tässä yhteysessä sen enempää.

Portugalilaisten jälkeen suurin osa kävijöistä oli hollantilaisia (joille paikka oli tärkeä välietappi kauppareiteillä Aasiaan) ja heidän vaikutuksestaan Etelä-Afrikassa on edelleen voimakas hollantilaishenki ja puhutaan hollanninsukuista afrikaans-kieltä.    

Stellenboshin museo

Paremmin Etelä-Afrikan monisyiseen historiaan voi tutustua esimerkiksi Kapkaupungin itäpuolella olevassa Stellenboshissa, missä on kerrassaan mainio kylän historiallinen museo (yllä). Alue on kuuluisa viineistään, mutta siemailun ohessa kannattaa piipahtaa myös tässä museossa; tiedehenkistä paikalla kiinnostaa erityisesti se, miten uudisraivaajat aikanaan asuivat ja tulivat toimeen.

Tässä mielessä hyvin jännä on myös hieman pohjoisempana Karoo-aavikon reunalla oleva Maetjesfontain ja sen automuseo

Ja jos matka suuntautuu kohti Karoota, niin (laskentatavasta riippuen) maailman suurin tähtitieteellinen kaukoputki SALT, Southern African Large Telescope, on lähellä Sutherland-kylän vieressä. Teleskoopin luona on myös pieni vierailijakeskus.

Sinne meneminen vaatii kuitenkin enemmän aikaa, joten kapkaupunginkävijälle ne saattavat olla liian kaukana. Siksi lopuksi vielä listaus Hyväntoivonniemen reitin varrella olevista museoista: blog.capepointroute.co.za/attraction/cape-point-route-heritage.

Muut Etelä-Afrikka -sarjan jutut:

Hyväntoivonniemi ja sen nähtävyydet
Etelä-Afrikan luonnonhistoriallinen museo

Tiedetuubin esittelemiä tiedekeskuksia ja muita kiinnostavia kohteita