Tällainen on Neopalpa donaldtrumpi, kultakutrinen koiperhonen

Ei ole mitenkään harvinaista, että eläimiä ja kasveja nimetään julkisuuden henkilöiden mukaan. Toisinaan kyse ei kuitankaan ole suoranaisesti suosionosoituksesta.

Kalifornian yliopistossa olevassa Higham Labissa tutkitaan eläimien liikkumista muun muassa suurnopeuskameroiden avulla. Kuvauksia tehdään mm. 500 kuvaa sekunnissa ottavalla kameralla, jonka avulla voidaan saada 30-kertaisesti hidastettua kuvaa kohteista.

Lämpötilan ero tavalliseen vuonna 2016

Se on virallista: vuosi 2016 oli ennätyskuuma

Viime viikon pakkasten jälkeen ei ilmaston lämpeneminen liene ensimmäisenä mielessä, mutta lukuarvo on 1,5°C. Vuosi 2016 oli tuon verran kuumempi kuin vuodet keskimäärin ennen kuin teollinen vallankumous alkoi.

Isolepinkäinen

Väkeä pöpelikössä kiikarien kanssa: jokatalvinen kyyläysrituaali täyttää 60 vuotta

Euroopan pisimpään jatkunut vuosittain toistuva luonnon seurantatempaus on Talvilintujen laskenta, joka perustuu täysin vapaaehtoisten harrastajien havaintoihin. Se täyttää nyt pyöreitä vuosia.

Compsognathus

Ihme ja kumma: Tämä oli kaikista pienin dinosaurus

Tiedetuubi tuo esille joka päivä kummallisuuden, ja tänään on vuorossa kaikista pienin löydetty dinosaurus, Compsognathus. Se oli kooltaan vain ison kanan kokoinen, mutta ulkonäöltään kuin isommat dinosaurukset.

Ihme ja kumma: Tällainen on lumihiutale mikroskoopissa

Myös Suomen eteläiseen ja lounaiseen kolkkaan saatiin jälleen lunta. Millaista on oikeasti se valkoinen aine, mitä saatiin taas lapioida sivuun teiltä ja tantereilta?

Akaatti

Ihme ja kumma: Akaatti katsoo suoraan silmiin

Uusi viikko ja samalla Tiedetuubin uusi vuosi alkaa akaatin katseella. 

Kuva: Ville Oksanen

Talvipäivänseisauksen taikaa

Vuodenaikojen kierto johtuu Maan akselin kaltevuudesta, ei etäisyydestä Aurinkoon. Olemme itse asiassa keskitalvella lähempänä Aurinkoa kuin kesällä.

Helsinkiä joulukuussa 2016

Tuoreet ilmastoennusteet: Suomi kuumenee muuta maailmaa nopeammin

Miten ilmastonmuutos iskee Suomeen? Arviot tästä on nyt päivitetty vastaamaan uusien, tarkempien ilmastonmuutosmallien tuloksia: Suomesta on tulossa Puola tai Unkari (säämielessä ainakin).

Kemiallisia aseita Itämerellä

Toisen maailmansodan aikana Itämereen upotetut kemialliset aseet muhivat edelleen meren pohjassa. Monet upotuspaikat on laajan tutkimushankkeen tuloksena merkitty karttaan, mutta niiden suhteen tehtävistä toimista ei ole kuitenkaan päästy yksimielisyyteen.

Sivut