"Nyt toimintaa, idiootit!"

Tänään julkistetun hallitustenvälisen ilmastopaneelin tuoreen raportin tiimoilta voisi sanoa kuten Greenpeacen Kaisa Korhonen totesi BBC:n jutussa: "Tutkijat kenties haluaisivat kirjoittaa isoilla kirjaimilla 'TOIMIKAA NYT, IDIOOTIT', mutta heidän täytyy sanoa sama tosiasioin ja numeroin".

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change) IPCC:n tuoreen Global Warming of 1.5 °C -erikoisraportin mukaan maapallon lämpötila on jo noussut noin asteella esiteollisesta ajasta. Mitä tulevaan tulee, niin viesti on hyvin selvä: jos lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 asteen raja ylitetään vuosisadan puoleen väliin mennessä.

Rajan ylittäminen aiheuttaisi merkittäviä riskejä sekä ihmisille että luonnolle.

Vaaditaan nopeita päästövähennyksiä, jotta maapallon lämpötilan nousu voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Globaalit päästöt on käännettävä uralle, jossa nettopäästöt laskevat nollaan vuosisadan puoliväliin mennessä.

Näin todetaan raportissa, joka viimeisteltiin viime viikolla Etelä-Koreassa järjestetyssä viikon mittaisessa kokouksessa, johon osallistui IPCC:n jäsenmaiden hallitusten edustajia ja raportin laatineita tutkijoita.


Juttu jatkuu mainoksen jälkeen

"Fossiilisen hiilen päästöt ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu ei ole taittunut. Mikäli emme tee nopeita toimenpiteitä kaikilla toimialoilla, 1,5 asteen kriittinen raja ylitetään vuosisadan puoleen väliin mennessä, jolloin myös lämpenemisen aiheuttamat vaikutukset ovat vakavampia", sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ja Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja Juhani Damski Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa.

1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavan muutoksen mittakaava on ennennäkemätön: päästövähennyksiin tähtääviä toimia on tehtävä kaikkialla yhteiskunnassa ripeästi ja kauaskantoisesti.

Päästövähennykset eivät yksin riitä lämpötilan nousun taltuttamiseksi, vaan hiilidioksidia on pystyttävä poistamaan ilmakehästä muun muassa hiilinielujen sekä hiilidioksidin talteenoton keinoin. Hiilidioksidin poistamista ilmakehästä tarvitaan sitä enemmän, mitä hitaammin päästöjä vähennetään. Hiilidioksidin poistokeinoihin liittyy kuitenkin suuria epävarmuuksia ja riskejä.

Raportti antaa selkeän viestin siitä, että ilmastopolitiikan kunnianhimoa on nostettava, mikäli halutaan Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti pyrkiä kohti 1,5 asteen tavoitetta ja vähentää ilmaston lämpenemiseen liittyviä riskejä. Tähän mennessä Pariisin sopimuksen alla annetut kansalliset päästövähennyslupaukset eivät riitä rajoittamaan lämpötilan nousua 1,5 asteeseen.

Raportin tulokset ovat tärkeä tieteellinen näkökulma Katowicen ilmastoneuvotteluihin joulukuussa, käynnissä olevaan Talanoa-vuoropuheluun sekä Pariisin sopimukselle annettujen päästövähennyssitoumusten päivittämiseen vuoteen 2020 mennessä.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen tukee monia kestävän kehityksen tavoitteita, esimerkiksi makean veden saatavuutta. Hillintätoimet on kuitenkin suunniteltava paikalliset olosuhteet huomioiden, jottei esimerkiksi maankäyttö vaaranna ruokaturvaa tai puhtaan veden saantia.

Taustatietoa IPCC:stä ja 1,5 asteen raportista

Keskilämpötilan 1,5 asteen nousulla verrattuna esiteolliseen aikaan on merkittäviä vaikutuksia elämään maapallolla. Raportissa käydään läpi näitä vaikutuksia verraten niitä kahden asteen keskilämpötilan nousuun. Raportissa käsitellään päästöpolkuja ja keinoja, joilla lämpeneminen on mahdollista rajoittaa 1,5 asteeseen. Lisäksi arvioidaan ilmastotavoitteiden ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden yhtymäkohtia.

Raportti vastaa Pariisin ilmastokokouksessa IPCC:lle esitettyyn pyyntöön tarkastella 1,5 asteen tavoitteeseen liittyviä seikkoja. Maailman maat sitoutuivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteeseen pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.

IPCC tukee ilmastopoliittista päätöksentekoa

IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin tavoitteena on analysoida tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta kansallista ja kansainvälistä päätöksentekoa varten.

Ilmastopoliittisen päätöksenteon tueksi IPCC valmistelee ilmastonmuutosraportteja tutkijaryhmissä. Ryhmät keräävät ja arvioivat julkaistua tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja hillitsemismahdollisuuksista sekä siihen sopeutumisesta. IPCC ei siis tee uutta ilmastonmuutostutkimusta, vaan analysoi ja kokoaa yhteen olemassa olevaa tieteellistä tietoa. Se ei myöskään ehdota ilmastopoliittisia vaihtoehtoja.

Suomessa IPCC-työstä vastaa ympäristöministeriön asettama IPCC-työryhmä, joka kokoaa yhteen alan tutkijat ja eri ministeriöiden edustajat.

IPCC:n kuudennen arviointiraportin (Sixth Assessment Report, AR6) sarjaan kuuluvat nyt julkaistun Global Warming of 1.5° C -erikoisraportin (SR15) lisäksi kaksi erikoisraporttia, menetelmäraportti, kolmiosainen 6. arviointiraportti ja sen synteesiraportti.

*

Juttu on Ilmatieteen laitoksen tiedote vain hieman edioituna. Kuvat ovat Ilmasto-oppaasta, paitsi otsikkokuva, joka on WMO:n Flickr-arkistossa oleva Romeo Ibriševićin kaunis otos auringonlaskusta Bobovicajärvellä Samoborissa.



Juttuja samasta aiheesta