Kuva: Brenda Larison/UCLA

Miksi seepralla on raidat?

Tätä kysymystä on pohdittu pitkään ja hartaasti, mutta nyt tutkijat ovat löytäneet todennäköisen vastauksen. Brenda Larisonin (UCLA, University of California, Los Angeles) johtama ryhmä on päätynyt siihen, että raidoitus liittyy seeprojen elinoloihin ja niiden ruumiinlämmön säätelyyn.

Tutkimustulosten tulkinnassa mennään niin pitkälle, että seepran elinalueen keskilämpötilasta voidaan päätellä raidoituksen määrä ja voimakkuus. Helpointa on tietenkin katsoa, millainen raidoitus seeproilla eri alueilla on, mutta tutkijat ovat löytäneet myös vahvan yhteyden näiden kahden tekijän väliltä.

Itse asiassa yhteyksiä on useampiakin. Tutkimusryhmässä mukana olleen Thomas Smithin (UCLA) mukaan aiemmissa tarkasteluissa on keskitytty etsimään yhtä ainoaa tekijää, joka vaikuttaisi seeprojen raidoitukseen, mutta kyse on paljon monimutkaisemmasta ilmiöstä.

Seepran raidoitus vaihtelee yksilöstä toiseen samaan tapaan kuin sormenjäljet ihmisillä, mutta lisäksi se kertoo olosuhteista alueilla, joilla eri seepralajit ja niiden alalajit asustavat. Tutkimuksessa tarkasteltiin seeproja Etelä-Afrikassa, Keniassa, Tansaniassa, Ugandassa ja Zimbabwessa.

Larisonin ryhmän tutkimuksessa keskityttiin aroseepraan, joka on seepralajeista yleisin. Sillä on hyvin vaihteleva raidoitus. Joillakin elinalueilla raidat ovat leveitä ja voimakkaita, toisilla seuduilla niitä on vähemmän ja ne ovat kapeampia, ja esimerkiksi jaloissa ei ole raidoitusta välttämättä lainkaan.

Karttaan on merkitty aroseepran eri variaatioiden elinalueet Afrikassa. Vasemmalla on takajalkojen raidoituksen voimakkuus (punainen = leveät raidat, tummansininen = kapeat raidat) ja oikealla raidoituksen yleinen luonne (punainen = voimakas raidoitus, tummansininen = vähäinen raidoitus).

 

Kuva: Brenda Larison/UCLA

Seeprat eriytyivät hevosista yli kaksi miljoonaa vuotta sitten. Tähän saakka raitojen kehittymiselle on tarjottu pääasiassa neljää selitystä: ne hämäävät saalistajia, suojelevat sairauksia kantavien hyönteisten pistoilta ja puremilta, luovat yhteenkuuluvuutta laumoissa tai liittyvät ruumiinlämmön säätelyyn. Nyt näyttää siltä, että viimeinen selitys on se oikea.

Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 16 elinaluetta Afrikassa ja tarkastelun kohteena oli lähes 30 ympäristötekijää, joista lämpötila osoittautui seeprojen raidoituksen kannalta vaikutukseltaan kaikkein vahvimmaksi. Lämpimämmillä seuduilla raidoitus on voimakas, kun taas alueilla, joilla erityisesti talvet ovat viileitä, se on vaisumpi. Tutkijat päättelivät, että raidat ja niiden muodostama kuviointi liittyvät keskeisesti seeprojen ruumiinlämmön säätelyyn.

Toisessa tutkimuksessa on saatu viitteitä myös raidoituksen kvantitatiivisesta eli määrällisestä vaikutuksesta seeprojen ruumiinlämpöön. Princetonin yliopiston tutkijoiden Daniel Rubinsteinin ja Damaris Iriondon selvityksen mukaan vahvasti raidoitetun seepran ruumiinlämpö on noin kolme astetta alhaisempi kuin samoilla seuduilla asuvien eläinten – esimerkiksi antilooppien – joilla raidoitusta ei ole. Toki asiaan vaikuttavat myös muut eläinlajien väliset erot.

Tutkimuksesta kerrottiin UCLA:n uutissivuilla ja se on ilmestynyt Royal Societyn Open Science -sivustolla.

 


Juttuja samasta aiheesta