Kännyköiden latausta Afrikassa

Lataatko vielä kännysi? Tankkaa se!

Nykyaikaisten älypuhelimien, tablettitietokoneiden ja kaikenlaisten muiden vempeleiden huono puoli on se, että niitä pitää ladata. Esimerkiksi nykykännyköiden akku hiipuu paljon vanhempia puhelimia nopeammin, joten moni joutuu turvautumaan pikalataukseen kesken päivän tai kantamaan mukanaan lisävoimaa ulkoisessa akussa. Polttokenno voisi olla hyvä ratkaisu paitsi lisävoimaan, niin myös tulevaisuudessa kannettavan elektroniikan varsinaiseksi voimanlähteeksi. Polttokennossa ilman happi ja vety (tai jokin muu vetyä sisältävä aine) reagoivat keskenään elektrolyyttimateriaalin kautta siten, että ne synnyttävät vettä, vähän lämpöä sekä sähkövirtaa. Elektrolyytissä vapautuu elektroneja, jotka viilettävät sähköä johtavalta kerrokselta toiselle ja saavat aikaan sähkövirran. "Pakokaasuna" on vain vettä. Kaikista hyvistä ominaisuuksista huolimatta polttokennot eivät ole vielä yleistyneet, koska tekniikka on toistaiseksi kallista. Visioissa pienet polttokennot tuottavat kuitenkin virtaa vaikkapa kannettavalle tietokoneelle, minkä voisi ladata esimerkiksi tupakansytyttimiin tarkoitetulla kaasulla. Laitteita tulee kuitenkin vähitellen markkinoille ja tällä viikolla brittifirma Intelligent Energy toi myyntiin (ennen kaikkea Yhdysvalloissa) pienen polttokennolaturin nimeltä Upp. Laite painaa 500 grammaa ja sen hinta on alle 150 euroa.
Upp
Laite toimii siten, että siihen saatavilla oleva vetypanos laitetaan sisään ja Upp on saman tien käyttövalmis. Yhdellä panoksella lataa yhtiön mukaan noin viisi kertaa normaalin älypuhelimen akun täyteen, ja laite itse pystyy tilaamaan puhelimessa olevan sovelluksen avulla lisää panoksia, kun vety alkaa loppua. Hankaluus on luonnollisestikin se, että laitteeseen sopivat vain sen omat panokset, eikä polttokennojen vetypanoksia ole muutenkaan laajalti saatavissa; niitä saanee pian kuitenkin suurimmista elektroniikkaliikkeistä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Hintatasosta ei ole vielä tietoa. Verrattuna aikaisempiin kuluttajille tarkoitettuihin polttokennoihin on Upp hyvä ja viimeistellyn tuntuinen laite. Vaikka Upp toimii kaupungissa ja missä vain, on se kuitenkin omimmillaan paikoissa, missä verkkovirtaa on heikosti saatavilla; muun muassa viidakossa, autiomaissa ja liikennevälineissä. Osassa niistä aurinkovoima on myös hyvä vaihtoehto, mutta pienellä aurinkogeneraattorilla ei saa yhtä nopeasti yhtä suurta virtaa kuin polttokennolla.

Polttokennot yleistyvät

Polttokennojen tekniikka sinällään ei ole mikään uutta, sillä ensimmäiset polttokennot kehitettiin jo vuonna 1839. 1900-luvulla polttokennoja käytettiin vain erikoissovelluksissa, kuten esimerkiksi avaruusalusten sähkönlähteenä, kunnes nyt polttokennoa on saatu kehitettyä hurjasti eteenpäin. Niitä on erilaisia, niiden hyötysuhteet ovat paljon polttomoottoria paremmat ja polttokennotekniikan kehittämiseen panostetaan tällä hetkellä paljon. Rakenteeltaan polttokenno on hyvin yksinkertainnen, sillä se on vain pönttö, jossa on anodi, katodi ja välissä elektrolyytti, joka estää polttoaineen ja hapettinen suoran yhteyden, mutta joka päästää ionit lävitseen. Laite on siis kuin paristo, paitsi että se toimii niin kauan kuin polttoainetta ja hapetinta riittää. Ja polttoaineena voi olla vety ja happi, tai vaikkapa alkoholi ja sokeri – vaihtoehtoja on monia. Jätteeksi polttokennosta tulee siis vain vettä, joten laite on erittäin kiinnostava moniin sovelluksiin. Kaupallisesti kaikkein kiinnostavimmat (siviili)sovellukset ovat toistaiseksi sähköautot, mutta tekniikka soveltuu hyvin myös suuren kokoluokan voimalaitoksiin tai vaikkapa pieneen älyelektroniikkaan: jonain päivänä polttokenno voi löytyä jopa laastarista! Suomessa on tutkittu varsin paljon polttokennoja. Esimerkiksi Äetsään rakennettiin vuonna 2000 Pohjoismaiden ensimmäinen asuintaloon lämpöä ja sähköä tuottava polttokennolaitos, jonka teho oli noin 3kW. VTT, Wärtsilä ja muutamat muut yhtiöt ja tutkimuslaitokset kehittävät laitteita ja suomalainen Hydrocell Oy on eräs tunnetuimmista erikoispolttokennojen valmistajista maailmassa – heidän tuotteensa eivät (ainakaan toistaiseksi) ole aivan kuluttajatekniikkaa!
Hydrocell -yhtiön polttokenno
Hydrocell-yhtiön uraa uurtanut nikkelialuminidia katalyyttinä käyttänyt polttokenno vuodelta 2004 on osa Lontoon Tiedemuseon pysyvää näyttelyä. Ongelmana normaalikäytön kannalta on ollut – ja on edelleen – tekniikan kalleus, sillä polttokennon sisällä käytetään katalyyttinä mm. jalometalleja. Sopivan, tehokkaan ja edullisen katalyytin löytämisen jälkeen polttokennojen kehitys ottaisi suuren askeleen eteenpäin, ja samalla jättiharppauksen kohti meidän jokaisen arkielämää. Alla on Engadget-sivuston tekemä Upp-laturin esittely:



Juttuja samasta aiheesta