Lääkäri David Livingstone oli 1800-luvun puolivälin superjulkkis Brittein saarilla, sillä hänen matkoistaan Afrikassa kerrottiin laajasti sanomalehdissä ja kirjoissa. Kameroiden puuttuessa hänen seikkailuistaan piirrettiin kuvia, jotka - kuten tämä päivän kuva - olivat toisinaan varsin väritettyjä. Livingstone syntyi Skotlannissa maaliskuussa 1913 ja kuoli yli 30 kertaa malarian sairastettuaan toukokuussa 1973 Sambiassa joko malarian tai punataudin johdosta kehittyneeseen sisäiseen verenvuotoon. Hän ei ollut ensimmäinen syvää Afrikkaa tutkinut eurooppalainen, mutta on kuuluisin. Hänen tunnetuin löytönsä oli Victorian putoukset Sambesi-joessa, Zimbabwen ja Sambian rajalla. Putous on jopa 1 600 metriä leveä ja yli sta metriä korkea. Alun perin putoukset olivat nimeltään Mosi-oa-Tunyan putoukset, mutta Livingstone nimesi ne uudelleen silloin vallassa olleen kuningatar Viktorian mukaan. Livingstore matkusti yli 50 000 km Afrikassa ja kuten aikaan kuului, oli hän paitsi lääkäri ja tutkimusmatkailija, toimi hän myös lähetyssaarnaajana ja vähitellen ryhtyi myös aktiiviseksi orjuuden vastustajaksi. Kun Livinstone oli ollut teillä tietymättömillä pitkään kolmannella tutkimusmatkallaan, hänen oletittiin kuolleen. Koska hän oli kuitenkin kuuluisa ja yleisö ennen kaikkea englanninkielisessä maailmassa kyseli hänen peräänsä, lähetti New York Herald –lehti sotilaana epäonnistuneen seikkailijan ja kirjoittajan Henry Morton Stanleyn Afrikkaan etsimään Livingstonea. Hän löysikin Livingstonen lopulta marraskuussa 1871 Tansaniassa ja kohtaamisesta muistetaan sanat ”Doctor Livingstone, I presume?”. Jälkikäteen Stanley on kertonut sanojen olleen hieman erilaiset, mutta hän "halusi suhtautua kollegaansa kunnioittaen, vaikka olosuhteet olivat vaikeat." Livingstonen retkikunta oli kärsinyt sairauksista ja Niilin lähteitä ja Sambesi-joen kulkukelpoisuutta selvitellyt matka oli edennyt paljon oletettua hitaammin.