Tatooine. Kuva Tähtien sota -elokuvasta

Tähtien sodan tiedettä – ei aivan puutaheinää!

Tänään toukokuun neljäntenä juhlitaan Tähtien sota -elokuvia, koska tämä päivä englanniksi, "May the fourth", tuo mieleen elokuvasta tutun toivotuksen "olkoon voima kanssasi" alkuperäkielellä, "May the force be with you". Siksi TGIF-hengessä kannattaa miettiä onko tiedeelokuvaklassikossa mitään oikeasti tieteellisesti kiinnostavaa.

Ensimmäinen ja alkuperäinen, monien mielestä edelleen paras Tähtien sota -elokuva sai ensi-iltansa 25. toukokuuta 1977. Silloin valkokankaille tulivat Luke SkywalkerHan Solo, prinsessa Leia, Darth WaderObi-Wan Kenobi, Yoda ja kaksi sympaattista robottia, R2D2 ja C-3PO.

Päinvastoin kuin toinen avaruusklassikko Star Trek, ei Tähtien sota flirttaillut paljoakaan tieteen ja tekniikan kanssa, vaan oli – ja on – vain avaruuteen ja meitä teknisesti edistykselliseempään tilanteeseen sijoittuva seikkailuelokuva, tai oikeastaan avaruussatu*. Kenties tieteellisintä elokuvan antia olisikin pohtia sitä, miksi 40 vuotta vanha tarina jaksaa edelleen kiinnostaa niin, että elokuvat ovat saamassa vieläkin uusia jaksoja.

Tuorein filmi oli viime joulukuussa esitykseen tullut Episodi VIII: Viimeinen jedi ja parhaillaan on valmistumassa peräti kaksi uutta trilogiaa, jotka perustuvat tarinaan.

Mutta on elokuvissa muutamia tieteellisessäkin mielessä kiinnostavia seikkoja.


Juttu jatkuu mainoksen jälkeen

Tatooine

Planeetta, jolla Luke Skywalker asui, on nimeltään Tatooine. Se on elokuvassa aavikkoplaneetta (ainakin tapahtumapaikalla) ja sillä on kaksi aurinkoa. 

Aikanaan kenties kaksi tähteä taivaalla tuntuivat hassulta, mutta nyt tiedetään, että tällaisia maailmoja voi olla olemassa. Niitä on jopa havaittu: ensimmäinen löydetty oli Kepler 16-b ja ainakin kuusi muuta vastaavaa tiedetään. 

Nimi Kepler tulee avaruusteleskoopista, joka on löytänyt nämäkin eksoplaneetat. Kepler on löytänyt lähes 1300 kaikista nykyisin tunnetuista hieman yli 3600 eksoplaneetasta.

Tosin mikään näistä Keplerin löytämistä planeetoista ei ole Tatooinen kaltainen pieni kiviplaneetta, vaan suuria kaasujättiläisiä. Pienten planeettojen havaitseminen on kuitenkin hankalaa, joten kenties näidenkin seuralaisina on myös pienempiä planeettoja.

Jännän Tatooinesta tekee se, että se kiertää kaksoistähteä, joka koostuu kahdesta toisiaan kiertävästä tähdestä. Tai tarkkaan ottaen tähdet kiertävät yhteisen massakeskipisteensä ympärillä, ja planeetat kiertävät sitten sitä kauempana. Tällainen kiertorata on kuitenkin epästabiili, ja on todennäköistä, ettei planeetta olisi paikallaan tasaisissa olosuhteissa niin kauaa, että elämä ennättäisi syntyä sen pinnalle.  

Itse asiassa pienen kiviplaneetan syntyminen kaksoistähtijärjestestelmässä on vaikeaa, sillä pienet planeetat tuppaavat törmäämään toisiinsa ajan myötä jo planeettojen syntyprosesson aikana. Tutkijat ovat kuitenkin tehneet simulaatioita mahdollisista kiertoradoista ja löytäneet ratoja, jotka voisivat olla myös pysyvämpiä. Jos tädet olisivat vielä pitkäikäisiä punaisia jättiläisiä, niin olosuhteetkin voisivat olla sellaisia, että kiviplaneetat olla rauhassa pitkänkin aikaa.

Hahmotelma Kepler 16-b -tähtijärjestelmästä.
Hahmotelma Kepler 16-b -tähtijärjestelmästä.

Yksi näistä tutkimuksista on jopa Tähtien sodan innoittama: Tennesseen valtionyliopiston tähtitieteilijän Matthew Muterspaughin ja Puolan tiedeakatemian tutkijan Maciej Konackin hanke TATOOINE (The Attempt To Observe Outer-planets In Non-single-stellar Environments) hahmotteli erilaisia kahden tähden planeettoja ja koetti löytää niitä taivaalta.

Niitä onkin siis löytynyt ja Konacki on todennut, että niitä löytyy varmasti vielä lisää – ja paljon erilaisia. Hänen mukaansa maailmankaikkeus on paljon jännittävämpi kuin Tähtien sota.

Toinen kiinnostava asia Tähtien sodassa on robottien käyttö. Elokuvassa on joka puolella erilaisia robotteja, ja on hyvinkin mahdollista, että tämä tulee toteutumaan täällä Maan pinnallakin hyvin pian. 

Robottien kehitys menee nyt eteenpäin kovaa vauhtia, ja voi helposti kuvitella, että jo muutaman vuoden kuluttua meillä olisi nyt ensimmäisiä, käyttökelpoisia kotiapulaisrobotteja. Siitä sitten vähän eteenpäin, voisi olla C-3PO:n ja R2D2:n kaltaisia laitteita – persoonallisuuksineen kaikkineen.

Mitä tulee ylivalonnopeudella lentämiseen, ei se nykytiedon mukaan ole valitettavasti mahdollista. Kenties tähän joku keksii joskus poikkeuksen, jonka avulla galaksissamme pääsisi liikkumaan nopeasti paikasta toiseen. Siitä on kuitenkin vaikea sanoa mitään muuta kuin sen, että tällä hetkellä se on täyttä mielikuvitusta. 

Sama pätee moneen muuhunkin asiaan elokuvissa – ja se on hyvä, sillä jos kaikki olisi tiukan tieteellistä ja varmasti mahdollista, olisi Star Wars todennäköisesti aika tylsä. Joka tapauksessa se olisi kovin erilainen.

May the 4th

Tarinan mukaan tämä toukokuun neljäs päivä muodostui Tähtien sodan päiväksi vuonna 1979, jolloin Margaret Thatcher nimitettiin Iso-Britannian pääministeriksi 4. toukokuuta.

Silloin konservatiivipuolue – mihin Thatcher kuului – laittoi kaksi vuotta aikaisemmin tulleen Tähtien sodan hengessä The London Evening News -sanomalehteen onnitteluilmoituksen, missä sanottiin "May the Fourth Be with You, Maggie. Congratulations".

 

 

Kuvat: Lucasfilm, Nasa ja OneNews

*Juttua on hieman muutettu lukijalta tulleen huomion perusteella. Alun perin kirjoitimme, että tarina sijoittuisi tulevaisuuteen, mutta näinhän ei ole, sillä tarina sijoittuu jopa alkutekstien mukaan menneisyyteen: "A long time ago in a galaxy far, far away..."



Juttuja samasta aiheesta