Jahkailu kannattaa…

…mutta yön yli nukkuminen voi olla liioittelua. Columbian yliopistossa New Yorkissa tehdyn tutkimuksen mukaan päätöksiä tehdessä kannattaa tuumia tovi, mutta ei välttämättä kovin pitkään. Jopa 50–100 millisekunnin viivyttely riittää antamaan aivoille mahdollisuuden keskittyä oleellisimpaan informaatioon ja jättää huomiotta epäoleellisen.

Oleellista on lykätä päätöksenteon aloittamista tuon lyhyen hetken ja olla käytännössä tekemättä mitään. Varsinainen valintaprosessi eri vaihtoehtojen välillä ei pysty erottelemaan tärkeää, vähemmän tärkeää tai täysin turhaa tietoa, vaan aivojen pitää ehtiä arvioida se ennen kuin prosessi edes alkaa. Muuten virheratkaisujen ja väärien päätösten todennäköisyys kasvaa huomattavasti. 

Asiaa tutkittiin kaksiosaisella kokeella. Ensin testihenkilöiden piti katsella ruudulla satunnaisesti liikkuvia tummia pisteitä ja päätellä, liikkuvatko ne pääsääntöisesti oikealle vai vasemmalle. Sitten ruudulle lisättiin häiriötekijäksi vaaleampia pisteitä, jotka liikkuivat suurimmaksi osaksi joko samaan tai eri suuntaan kuin tummat pisteet, joiden liikettä piti arvioida. 

Testihenkilöitä pyydettiin arvioimaan tummien pisteiden liikesuunta joko mahdollisimman nopeasti tai mahdollisimman tarkasti. Jos ”häirikköpisteet” liikkuivat samaan suuntaan kuin arvioinnin kohteena olevat pisteet, arviot liikesuunnasta osuivat melkein aina oikeaan. Jos liikkeen suunta oli päinvastainen, arviot menivät usein metsään.

Toisessa vaiheessa koejärjestely oli muuten samanlainen, mutta testihenkilöiden piti antaa vastaukset säännöllisesti kuuluvien naksausten tahdissa. Sitä vaihdeltiin siten, että liikkuvien pisteiden tarkasteluun oli aikaa 17–500 millisekuntia. Näin saatiin selvitettyä, kuinka nopeasti aivot pystyivät karsimaan havainnoista häiriötekijän – eli vaaleiden pisteiden liikkeen – ja suodattamaan oleellisen tiedon eli tummien pisteiden liikesuunnan. Tulosten mukaan aivoilta menee noin 120 millisekuntia keskittää huomio asiaan, joka on päätöksenteon kannalta keskeinen. 

Oikeiden päätösten tekemistä ei siis välttämättä takaa pitkällinen pohdinta, mutta hetken viivyttely on paikallaan. Tutkijoiden mukaan aivot huolehtivat tästä jahkailusta itsestään – edellyttäen, että siihen on aikaa – mutta jatkotutkimusten tavoitteena on selvittää, pystyykö tätä aivojen ominaisuutta tietoisesti kehittämään. Sillä olisi suuri merkitys tilanteissa, joissa vaaditaan nopeita, mutta oikeaan osuneita ratkaisuja esimerkiksi lennonjohdossa vilkkaan liikenteen aikana.

Koska tutkimuksessa paneuduttiin aivojen perimmäisiin prosesseihin, sen toivotaan antavan viitteitä myös siitä, mitä ADHD:n tai skitsofrenian ”häiritsemissä” aivoissa tapahtuu.

Tutkimus julkaistiin PLoS One -tiedelehdessä 5. maaliskuuta ja siitä uutisoitiin Columbian yliopiston sivustolla.


Juttuja samasta aiheesta