Arkeologit ovat löytäneet todisteita aiempaa varhaisemmasta ihmisasutuksesta Islannissa. Kristityt ovat ilmeisesti ehtineet saarelle jo vuosisata ennen viikinkien tuloa.

Islanti on yksi harvoista valtioista, jonka koko asutushistoria on kirjattu ylös. Viikinkien saagat kertovat alusta lähtien kuinka - ja milloin - saari otettiin käyttöön ja mihin kukainenkin uudisasukas muutti. Tai näin on ainakin luultu. Uusi löytö viittaa viikinkejä selvästi aiempaan asutukseen saarella.

Arkeologi Kristjàn Ahronson Bangorin yliopistolta tutki kollegoineen vanhoja, ihmisten kaivamia luolia Etelä-Islannissa. Luolia tunnetaan sekä pääsaarelta että Vestmannaeyar-saarilta kaikkiaan parisensataa. Niiden kiviseiniltä löytyy lukuisia ristikaiverruksia, mikä viittaa kaivajien uskonnollisuuteen.

Tutkijoiden oletus on, että luolat ovat saarelle etelästä tulleiden kristittyjen munkkien kaivamia. Kaiverrusten tyyli on nimittäin hyvin samanlainen kuin Skotlannin ja Irlannin ulkosaarilta löytyvissä risteissä.

 

Varsinainen mullistava löytö tehtiin pääsaaren Seljalandin alueelta. Sen lisäksi, että seudun luolista löytyi 24 suurta kaiverrusta, tutkijat löysivät alueelta myös luolien kaivuu- ja louhosjätteitä. Jälkimmäisten ikä onnistuttiin selvittämään erittäin tarkasti niitä peittävän tulivuoren tuhkan avulla. "Tefrakronologiaksi" kutsuttu ajoituskeino perustuu siihen, että jokainen tulivuori - joskus jopa yksittäinen purkaus - peittää ympäröivän seudun kemiallisesti ainutlaatuisella tuhkakerroksella.

Seljalandin luolat on kaivettu noin vuonna 800 jaa. Tämä on noin sata vuotta ennen viikinkien ensimmäistä mainintaa saaresta.

Ahronson on kirjoittanut tutkimustuloksistaan kirjan ja kertoo tutkimuksen vaiheista yleisesti The Conversationissa.

Lisäys 3.6.: Joissain viikinkiteksteissä mainitaan, että heidän tullessaan saarelle siellä asui jo ihmisiä. The Book of Icelanders kertoo yksiselitteisesti seuraavaa: "Silloin täällä oli kristittyjä, joita normannit/viikingit kutsuvat papar-nimellä, mutta he lähtivät myöhemmin pois, sillä he eivät haluneet olla pakanoiden seurassa. He jättivät jälkeensä irlantilaisia kirjoja ja kelloja ja keppejä. Tästä voitiin nähdä että he olivat irlantilaisia." Kirja on kuitenkin kirjoitettu muutama sata vuotta itse tapahtumien jälkeen, ja se on läpikäynyt ainakin muutaman muokkauksen. Kristinuskon - kirjoittaja kun oli pappi - tulkinnat ovat voineet matkan varrella vaikuttaa lainatun kaltaisiin osioihin. Ennen Ahronsonin suoria tutkimuksia ei siis ole voitu varmuudella sanoa, oliko saari todella asuttu ennen viikinkien tuloa - ja jos oli, missä asumukset sijaitsivat ja kuinka kauan ihmisiä saarella oli ollut.

Otsikkokuvassa näkyy yksi kallioon kaivetuista luolista (Kristjàn Ahronson).


Juttuja samasta aiheesta