Vuoden turhake vetää pehmoista mattoa turhakevalintojen alta

Tämän vuoden "Vuoden turhake"-valinta osui fleece-kankaisiin. Ne ovat valintapaneelin mukaan ympäristölle haitallisia, turhia ja korvattavissa villalla. Tarkemmin tutkittuna vaihtaminen saattaisi kuitenkin johtaa ojasta allikkoon.

Suomen Luonto valitsi joulukuun puolivälissä vuoden 2017 turhakkeeksi fleece-kankaat ja -vaatteet. Luontolehden toimituksen perustelu oli kankaasta ympäristöön leviävä mikromuovi. Fleece kun tehdään polyesterikuiduista, joita nukataan voimakkaasti, jotta kankaaseen saadaan eristävää ilmaa. Pahaksi onneksi pöyhityt kuidut ovat myös alttiita katkeamaan.

Mikromuovien leviämistä ympäristöön (ja niiden vaikutuksia siellä) on tutkittu kunnolla vasta viime vuosikymmeninä, eikä hyvältä näytä. Fleecen tapauksessa haitallisia partikkeleita leviää erityisesti vesiin vaatteiden pesussa, minkä vuoksi turhaa ja vääränlaista pesua tulisikin välttää. Tästä olen täysin samaa mieltä. Kokemukseni mukaan pelkkä tuuletus riittää useimmiten fleecen puhdistamiseen.

(Sivuhuomautus: On koomista, että valintaperusteissa mainitaan tekniset Softshell-vaatteet "vielä pahempana" mikromuovin lähteenä. Niitä ei kuitenkaan turhakkeeksi valittu, ilmeisesti koska materiaali ei ollut lukijoilta tulleiden ehdokkaiden joukossa. Mielestäni toimitus olisi kyllä voinut laventaa valintaansa koskemaan esimerkiksi "mikromuoveja ylenmäärin päästäviin vaatteisiin". Silloin oltaisiin oltu lähempänä asian ydintä, vaikka kaikkein oleellisinta olisikin käsitellä vaatteiden käyttö- ja pesutottumuksia.)

Fleecestä puhuttiin mikromuovin lähteenä jo ennen turhakenimitystä, ja on syytäkin. Tuotteen kuin tuotteen ympäristöystävällisyys pitäisi ottaa huomioon kotikäytössäkin. Ongelman paisuttelu kuitenkin luo asiaan perehtymättömälle (ja monille perehtyneillekin) helposti kuvan materiaalin ultimaattisesta pahuudesta. Ja pelko saa joskus naurettavia mittasuhteita.

Seurasin vastikään erästä keskustelua, jossa luonnonmukaista elämää halajavat ihmiset kyselivät mitä fleecelle oikein voi tehdä. Osa sanoi pilkkovansa käsiin tulleet (uudetkin) fleecekankaat surutta saman tien energiajätteeksi. Ei missään nimessä kierrätykseen tai uusiokäyttöön, ettei tule vahingossakaan levitettyä niitä pirullisia mikromuoveja. Tällä tavalla vaatteen valmistamiseen kulunut energia, vaiva ja työ menee savuna ilmaan, yhdessä kuituihin sitoutuneiden ja ilmastoa lämmittävien hiiliyhdisteiden kanssa. "Luonnonmukainen elämä" ei välttämättä ole sitä kaikkein ympäristöystävällisintä.

Mutta entäpä sitten toisaalta? Onko fleecellä mitään hyviä puolia?

Fleece on oikein käytettynä miellyttävä, kestävä ja lähes korvaamatonkin vaate. Omista fleecevaatteistani en ole muistaakseni joutunut heittämään pois ainuttakaan. Ensimmäiset hankin (tai sain) jo parikymmentä vuotta sitten ja nykykäytöllä ne kestänevät vielä kymmeniä vuosia eteenpäinkin. Villavaatteista osa on kulunut auttamattomasti puhki samalla aikavälillä.

Fleece suunniteltiin alunperin vaihtoehdoksi villalle, ja joissain suhteissa se on esikuvaansa käyttökelpoisempaa. Kevyempää, kestävämpää ja sulloutuu pienempään tilaan. Se kuivuukin nopeasti. Hyviä ominaisuuksia vaikkapa retkeilykäytössä. Ja fleeceä voidaan tehdä kierrätetystä muovista, mikä on eittämättä plussaa.

Jos tuotteelle on selvä käyttötarkoitus, menee turhakenimitys mielestäni täysin väärään osoitteeseen.

Ja sitä paitsi villalla, jolla fleece pitäisi valntaperustelujen mukaan pystyä korvaamaan, on silläkin monia haittavaikutuksia. Sellaisia ei voi vain sivuuttaa, etenkään kun asioita perustellaan ympäristöasioilla. Villaa saadaan nimittäin eläimistä. Useimmiten lampaista, mutta marginaalisemmin myös vuohista, kaneista, alpakoista ja jopa kameleista tai koirista.

Suomessa on vajaat 125 000 lammasta, maailmassa peräti 1,2 miljardia. Suurin osa niistä tuottaa villaa (noin 1–14 kg/raakavillaa/eläin/vuosi). Yhden lampaan tuottamasta villasta saa vuodessa tehtyä muutaman villapaidan (tietysti riippuen eläimen rodusta, paidan koosta ja neuleen tiheydestä).

En löytänyt tietoa kuinka paljon maailmassa valmistetaan fleecetuotteita per vuosi. Oletan kuitenkin (täysin hatusta heitettynä), että kyse on vähintäänkin miljoonista vaatekappaleista, vilteistä ja ties millaisista kangashärpäkkeistä. Niiden korvaaminen villaisilla tuotteilla tarkoittaisi tuntuvaa lisäystä lampaiden määrään. Minimissään ainakin muutaman Suomen lammasvarannon verran.

Elääkseen (ja siinä sivussa villaa tuottaakseen) lampaat tarvitsevat paljon laidunmaata, ja etenkin meidän leveysasteillamme niille täytyy erikseen kasvattaa rehua talveksikin. Lampaiden ylläpito vie siis tilaa sekä luonnolta että tehokkaammalta ruuantuotannolta.

Tuotantoeläinten pitäminen on joidenkin mielestä ihan jo lähtökohtaisestikin huono juttu. Vaikkei olisikaan, villan keritseminen on teollisessa mittakaavassa usein varsin raakaa touhua. Joiltain eläimiltä turkki jopa suoranaisesti revitään pois. Näin ollen fleecen vaihtoehtona hehkutettu "luonnonmateriaali" ei välttämättä olekaan niin hirmuisen eläin- tai luontoystävällistä.

Kyse on siis pata ja kattila -tyyppisestä ongelmasta. En menisi Suomen Luonnon lailla väittämään ilman vaihtoehdon perusteellista tutkimista, että kumpi se sitten oikeasti on se pahempi turhake, villa vai fleece.

Fleecen nimitys turhakkeeksi on vähän sama kuin jos valinta olisi osunut puuklapeihin. Niiden normikäyttöhän aiheuttaa pienhiukkas- ja hiilidioksidipäästöjä (sanoi metsäteollisuus mitä tahansa). Puun kerääminen suoritetaan hakkaamalla metsiä, mikä edistää luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Väärinkäytettynä klapeista taas voi tulla tikkuja sormiin tai kuhmuja päähän. Kämppänsä voi hyvin lämmittää vaikkapa tuulisähköllä, joten takalle löytyy kyllä vaihtoehtoja.

Ja entäs autot? Ne aiheuttavat luonnon eläinten kuolemia, pienhiukkaspäästöjä ja monenlaista ympäristön saastumista sekä suoraan että välillisesti. Autoja varten tehtävät tiet halkovat elinympäristöt palasiksi ja autot kantavat mukanaan ongelmajätettä. Autoteollisuus vaatii hirmuisia määriä metalleja, joita louhitaan ympäri maailmaa. Kyllä sitä ilmankin pärjäisi, turhakkeita ovat, ihan kaikki koslat!

Kärjistetyistä esimerkeistäni käy toivottavasti ilmi, että kaikista hyödykkeistä on jotain haittaa jo ihan normaalissa käytössä. Jos niitä taas käyttää tai loppusijoittaa väärin, harmia tulee vielä enemmän.

On pitkälti makuasia, mitä pitää turhakkeena. Tämä käy ilmi Suomen Luonnolle tehdyistä Vuoden turhake 2017 -ehdotuksista. Listalla oleville asioille yhteistä vaikuttaisi olevan enemmänkin ärsyttävyys kuin aiheutetut haitat tai todellinen turhuus.

"Vuoden turhakkeen" tulisi olla täysin turha tai ainakin korvattavissa oleva tuote, ja valintaperusteissa mainitaan myös ympäristöhaitat ja turha kulutus. Edellisvuosien valinnoista monet ovat osuneet mielestäni kohdilleen. Esimerkiksi lehtipuhallin, elektroninen saippuanjakelija ja muovipussi ovat helposti korvattavissa haravalla, painettavalla saippuasäiliöllä sekä vaikkapa repulla.

Fleece on kuitenkin edellisiä paljon oudompi valinta turhakkeeksi. Väittäisin jopa, että se on aivan väärä valinta. Yli 400 ehdotuksen joukosta kun olisi löytynyt vaihtoehtoja. Mainittakoon vaikka monenlaisia hajustettuja, kertakäyttöisiä sekä yksittäis- tai ylipakattuja tuotteita. Tai banaanikotelo ja -leikkuri, eläinten turkin kiiltosuihke, hiilihapotuslaite, häpykarvaöljy, mustapääimuri, sekä paidanviikkaaja.

Pistää miettimään, mikä valinnassa lopulta painoi eniten. Fleecen haitat kun olivat nousseet tapetille jo ennen Suomen Luonnon tekemää valintaa.

Kannattaa myös muistaa koko homman PR-puoli ja vaikuttavuus. Holhoamisyhteiskuntaa vastustavien ihmisten mielestä viherpipertelijät haluavat karrikoidusti kieltää kaiken nykytekniikan ja palauttaa ihmiset lähes kivikaudelle (tai ainakin keskiajalle). Käyttökelpoisen ja täysin perustellun tuotteen valinta "turhakkeeksi" ei ole omiaan poistamaan tuota mielikuvaa. Eikä se myöskään edistä kulutustottumusten muuttumista.

Ei nastarenkaita, fossiilisia polttoaineita, tai niitä puuklapejakaan ole nimettty vuoden turhakkeiksi, vaikka sekä pienhiukkas- että CO2-päästöistä yritetäänkin kovasti päästä eroon. Ainakin teoriassa ja paperilla (jota sitäkin voisi muuten sanoa ihan perusteiden kanssa turhakkeeksi).

Jos ehdokkaana olisi ollut vain yksi tuote, vaikkapa kumisaappaat, valitsisiko toimitus todella sitten tosiaan kumpparit vuoden turhakkeeksi? Kyllä kumppareillekin jonkun haittavaikutuksen varmasti keksisi. Ja vähintäänkin ne voivat muotitietoisimpia häiritä.

Kirjoitin tekstin muuten fleecetakki päällä. Kumpparit ovat eteisessä.

Kuvat: Kell in a handbasket / Your Best Digs / Flickr


Juttuja samasta aiheesta