Trump haluaa Kuuhun

Yhdysvaltain presidentti on nimittämässä Nasan johtajaksi tiedeskeptikkoa, mutta haluaa Nasan lähtevän nyt takaisin Kuuhun. Onko Space Policy Directive-1 -nimellä kulkeva asiakirja uusi lähtölaukaus kuulennoille, hajoita ja hallitse -temppu Nasassa vai pelkkää bluffia?

Muistatteko syyskuun 2005? Silloin Valkoisessa talossa istui George W. Bush ja Nasan johtajana oli Michael Griffin. Tuolloin takana oli avaruussukkula Columbian onnettomuus ja Nasa päätti siirtää sukkulat eläkkeelle heti kun Kansainvälinen avaruusasema oli saatu valmiiksi.

Sukkuloiden seuraajaksi Griffin esitteli suureellisen suunnitelman, Constellationin, joka veisi Yhdysvallat takaisin Kuun kamaralle. Suunnitelma oli "Apollo steroidella", eli ulkoisesti kuin ammoinen kuuohjelma, mutta siten, että alukset olisivat isompia ja parempia, raketit käyttäisivät avaruussukkuloista perittyä tekniikkaa ja miehistön koko lennoilla voisi olla suurempi kuin Apollo-lennoilla.

Periaatteessa suunnitelma oli hyvä, paitsi että suunnitelma oli mielikuvitukseton, eikä sille annettu koskaan riittävästi rahaa toteuttamista varten. Nyt viimein valmistuva Orion-alus on tuolloin hahmotellun aluksen viivästynyt ja kovasti vaatimaton versio; tulossa oleva superraketti on sekin nysverö suunnitelmiin verrattuna.

Kuuhunlaskeutumisalus on unohdettu kokonaan ja Nasa valmistautuu nyt vain lennättämään astronautteja turvallisesti Kuun ympäri vuonna 2019 (tai todennäköisesti vasta joskus 2020-luvun alussa).

Kuualus Orion on kuin ammoinen Apollo, paitsi että se on hieman suurempi ja kyvykkäämpi. Euroopan avaruusjärjestö tekee ainakin ensimmäisille lennoille alukseen huoltomodulin – sen juuret ovat ATV-avaruusrahtarissa, jonka tunnusomaiset X-muodossa olevat aurinkopaneelit näkyvät hyvin kuvassa.

 

Tänään, jos ennakkotiedot pitävät paikkansa, antaa nykyinen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump määräyksen, joka lähettäisi amerikkalaiset taas kerran Kuuhun. Ja kuten aikaisemminkin, on yksi syy Kuuhun palaamiseen tien pohjustaminen Marsiin ja kauemmaksikin.

Ei ole sattumaa, että seremonia on ajoitettu juuri Apollo 17 -lennon 45-vuotisjuhlan aikaan. Tuo oli viimeinen Apollo-lento, eikä sen jälkeen ihminen ole astunut jalallaan Kuun pinnalle, eikä edes käynyt Maan lähitienoita kauempana avaruudessa.

Trumpille kenties kyse on lähinnä suureellisesta seremoniasta ja kansallistunteen kohottamisesta, mutta päinvastoin kuin Bush nuorempi, hän saattaa onnistua suunnitelmassaan. Syynä on yksinkertaisesti se, että Orion-alus ja superraketti Space Launch System ovat lähes valmiita. Laskeutumisaluksen kehittäminen ei sinällään ole enää suuri temppu, etenkin jos ja kun vanhat suunnitelmat kaivetaan jälleen esiin.

Ammoisen Constellation-ohjelman laskeutuja Altair ei päässyt juuri alustavaa suunnittelua ja piirrosten tekemistä pitemmälle. Se olisi kyennyt viemään kolme avaruuslentäjää parin viikon ajaksi Kuun pinnalle.

Toinen – ja todennäköisempi – syy Trumpin nimissä varmaankin kulkevan "aloitteen" onnistumiseen on se, että Nasan lisäksi kaupalliset yhtiöt ovat nyt mukana pelissä.

SpaceX:n raskas kantoraketti Falcon Heavy tekee ensilentonsa vielä kuukauden sisällä, ja koska se lennättää ensilennollaan urheiluauton kohti Marsia, voisi se hyvin kuljettaa myös astronautit Kuuhun.

Yhtiön käytännössä valmis miehitettyihin avaruuslentoihin kelpaava Dragon-alus on suunniteltu jopa lentämään Marsiin, joten mikä ettei myös laskeutumaan Kuun pinnalle. Mitään erityistä laskeutumisalusta ei siis tarvita, koska Dragon pystyy myös laskeutumaan alas rakettimoottoreillaan.

Jos Trump siis antaa vain tukun dollareita Elon Muskille, hän vie varmasti ihmiset Kuuhun jopa Nasaa nopeammin.

Dragon voi laskeutua Marsiin, miksipä ei siis Kuuhun?

Eikä SpaceX ole yksin: myös Blue Origin -yhtiö on tekemässä raskasta kantorakettia, jonka avulla lennot Kuuhunkin kävisivät kätevämmin ja edullisemmin kuin Nasan SLS-dinorauruksella.

Koko joukko muitakin yhtiöitä on kehittämässä tekniikoita Kuun tutkimiseen robottiluotaimin, joten näiden kaikkien yhdistäminen samaan hankkeeseen voisi tehdä paluun Kuuhun hyvinkin pikaiseksi.

Tieteellisten syiden ja historiallis-kansallishenkisen nostalgian lisäksi Kuuhun paluu on kiinnostavaa myös puhtaan kaupallisesti, koska kaivostoiminta Kuussa voisi olla taloudellisesti kannattavaa jo nyt suunnitteilla olevalla tekniikalla.

Esimerkiksi harvinaisten skandiumin, yttriumin, litiumin, platinan, lantaanien ja Helium-3:n louhiminen olisi lähes mahdollista jo nyt.

Kuusta tiedetään paljon enemmän kuin Apollojen aikaan. Sen napa-alueilla tiedetään (tai ainakin siitä ollaan hyvin varmoja) olevan vesijäätä, joten sen avulla kokonaisen siirtokunnan perustaminen olisi kohtalaisen helppoa. Vedestä kun saisi paitsi juotavaa, niin myös polttoainetta ja happea. Napa-alueilla on myös tarjolla korkeilla vuorenhuipuilla auringonvaloa koko ajan.

Jos ja kun Kuuhun palataan kaupalliset toiminnat mielessä, pitää mainita myös turismi. Nyt tälle saatetaan vielä nauraa, mutta lentojen tullessa rutiininomaisiksi ja hinnan pudotessa hieman alemmaksi, on raharikkaita varmasti jonossa lähdössä matkaan saapastelemaan Neil Armstrongin jalanjäljissä. Hotelli Kuun pinnalla ei ole mitään haihattelua!

Kun vielä otetaan huomioon se määrätietoisuus, millä Kiina on mennyt eteenpäin avaruusohjelmassaan viime aikoina, ja se, kuinka taikonauttien tie vie selvästi kohti Kuuta, on aika selvää, että Yhdysvaltojen pitäisi reagoida tähän haasteeseen. Euroopan avaruusjärjestö on jo useamman vuoden ajan kääntänyt huomiota kohti Kuuta, mutta ESAlla ei ole rahkeita lähteä kuumatkalle kuin yhteistyössä muiden kanssa – joko Yhdysvaltojen tai Kiinan.

Parasta tietysti olisi se, että ESAn johtajan Jan Wörnerin ehdotukset kansainvälisestä kylästä Kuun pinnalla menisivät eteenpäin, mutta tuskinpa Trump innostuu tällaisesta.

Voi olla, että tämäkin Trumpin aloite jää pelkäksi puheeksi ja suureellisiksi eleiksi. Trump on antanut aiemmin ymmärtää ehdottavansa Nasalle hieman lisää rahaa, mutta verouudistuksen ja muiden rahalupausten jälkeen hyvin alijäämäisestä budjetista on vaikea tiristää mitään lisää.

Jo nykyisellään avaruusjärjestö käyttää noin neljä miljardia euroa miehitettyihin avaruuslentoihin, eikä muille hankkeille (kuten Kuun tai Marsin tutkimukselle) jää kuin rippeitä. Nyt annetussa presidentillisessä määräyksessä ei olekaan tarkempia tietoja rahoituksesta, joten tilanne on siinä mielessä hyvin samankaltainen kuin vuonna 2005 – paitsi että nyt suuri osa työstä on jo tehty ja kaupalliset toimijat saattavat pistää töpinäksi (ja Trump voi korjata kunnian niiden tekemisestä).


Lisäys klo 00.49

Presidentti allekirjoitti määräyksensä Valkoisessa talossa nyt maanantaina aamupäivällä paikallista aikaa. Mukana seremoniassa olivat mm. Apollo 17 -lennon tutkija-astronautti Harrison Schmitt ja ennätysastronautti Peggie Whitson.