Aalto-1 -blogiAalto-1 viettää jo kolmatta vuorokauttaan avaruudessa. Se kiertää Maan kerran noin 94 minuutissa keskimäärin 505 kilometrin korkeudella olevalla radallaan, joka vie sen joka kierroksellaan niin Etelämantereen kuin pohjoisnavan päältäkin.

Sen rataa voi seurata mm. tällä sivulla - napojen kautta kulkeva rata näyttää ylös-alas sahaavalta kaarelta, joka siirtyy joka kierroksella kartalla hieman länteen päin. Suomen päältä Aalto-1 kulkee noin kaksi kertaa vuorokaudessa, mutta läheltä tapahtuvia ohituksia on enemmän.

Näillä suoraan päältä kulkevien ja hieman vierestä menevien ohitusten aikaan satelliittiin ollaan yhteydessä Aalto-yliopistossa olevan maa-aseman kautta. Otaniemestä siis ei vain kuunnella satelliitin majakkasignaalia, vaan myös otetaan vastaan telemetriatietoja sekä ohjataan satelliittia.

Satelliitin kaikkien järjestelmien herättely tehdään hitaasti, jotta kaikki sujuisi varmasti hyvin. 

"Etenemme hitaasti myös siksi, että on juhannus ja paikalla on hieman normaalia vähemmän tiimin jäseniä", kertoo hanketta johtava Jaan Praks.

"Satelliitin tietokone toimii aivan kuten on suunniteltu, saamme virtaa normaalisti aurinkopaneeleista ja olemme päässeet jo komentamaan satelliittia. Se siis reagoi käskyihimme, ja kaikki mitä olemme kokeilleet, toimii hyvin. Keräämme parhaillaan lämpötilatietoja sekä latausjännitteitä pitemmältä ajanjaksolta, jotta voimme olla varmoja systeemien toiminnasta."

Praksin mukaan satelliitti pyörii hitaasti, mikä ei ole aivan suunniteltua, mutta näin lennon alkuvaiheessa tämä on lämpötasapainon kannalta hyvä asia – kun satelliitti pyörii, lämmittää Aurinko tasaisesti sen joka puolta. Kun satelliitin multispektrikameralla aletaan ottaa kuvia, niin silloin pyöriminen pysäytetään.

"Jos kaikki sujuu näin hyvin, niin yritämme ottaa ensimmäiset kuvat nyt alkavalla viikolla."

Otsikkokuvassa on taiteilijan näkemys siitä, miltä Aalto-1 näyttää kiertoradalla.