Päivän kuvaSuomen ensimmäinen satelliitti Aalto-1 on jo reippaasti yli vuoden myöhässä SpaceX-yhtiön Falcon 9 -kantorakettien ongelmien vuoksi.

Ensin kesällä 2015 yksi raketti räjähti kesken laukaisun ja lykkäsi satelliitin laukaisua myöhemmäksi. Suositun kantoraketin ennestään myöhässä olleet laukaisut jäivät jumiin, ja ruuhkan purkaminen oli vasta menossa, kun raketille tuli toinen takaisku nyt syksyllä. Siinä missä vuoden 2015 onnettomuus tapahtui kesken laukaisun, räjähti raketti nyt syksyllä laukaisualustalla kesken moottorien koekäyttöä edeltänyttä tankkaamista.

Lennot keskeytyivät jälleen ja kyytiä avaruuteen odottavat satelliitit kisasivat paikasta laukaisulistalla kiireytensä perusteella; tässä kisassa oheishyötykuormana kulkeva pieni Aalto-1 ei ole ollut kovin korkealla tärkeyslistalla, mutta nyt kyyti on viimein näköpiirissä. Tuoreimman suunnitelman mukaan suomalaissatelliittia kuljettava lento voisi tapahtua jo heti alkuvuodesta.

Virallisesti SpaceX ei ole vielä saanut viranomaisilta lupaa laukaista Falcon 9 -raketteja uudelleen, mutta onnettomuustutkinta on niin lähellä loppusuoraa, että yhtiö on ilmoittanut tähtäävänsä seuraavaan lentoon 16. joulukuuta. Kyseessä on Kaliforniasta Vandenbergin lentotukikohdasta tehtävä lento, jonka kyytiläisinä on joukko Iridium-tietoliikennesatelliitteja.

Otsikkokuvassa on tuolla lennolla käytettävä raketti saapumassa laukaisupaikalle.

Epävirallisen laukaisulistan mukaan seuraavat laukaisut tapahtuvat jälleen Floridasta. Syksyinen onnettomuus tapahtui laukaisualustalla, joten tuo alusta luonnollisesti vaurioitui pahoin ja sitä korjataan parhaillaan. Lisäksi SpaceX on kuitenkin muokkaamassa kuuluisaa, Apollo-aluksia ja avaruussukkuloita aikanaan matkaan lähettänyttä laukaisualustaa 39A Falcon 9 -kantorakettejaan varten, ja yhtiö aikoo tehdä seuraavat laukaisunsa Floridasta juuri tuolta alustalta. Se ei kuitenkaan ole ihan vielä valmis.


Juttu jatkuu mainoksen jälkeen

Tammikuulle laukaisulistassa on peräti kolme laukaisua Floridasta, mutta on epätodennäköistä, että kaikki raketit pääsevät matkaan suunnitellusti. Muutenkin suunnitelmat ovat vielä epäselviä ja hieman toiveikkaita: epävirallisessa laukaisulistassa on hahmoteltu ensi vuodelle peräti 36 Falcon 9:n laukaisua, joista kaksi olisi uuden, raskaan Falcon 9 Heavyn laukaisuita.

Jos joku asia on ennalta tiedossa, se on se, että nämä kaikki laukaisut eivät tule toteutumaan tässä aikataulussa.

Kuvassa nousee lentoon ensimmäinen Vandenbergistä laukaistu Falcon 9. Kyseessä oli raketin kuuden lento syyskuussa 2013. SpaceX käyttää tukikohdan laukaisualustaa SLC-4.

 

Periaatteessa länsirannikolla olevan Vandenbergin laukaisut voivat edetä eri tahtiin Floridan kanssa – kunhan vain Falcon 9 on jälleen lentokelpoinen. On kuitenkin varsin epätodennäköistä, että Kalifornoasta laukaistaan mitään tammikuussa, jos samaan aikaan tehdään kolme laukaisua Floridasta uudelta laukaisualustalta. Iridiumeja kuljettavaa rakettia seuraavaa voidaan siksi odottaa vasta mahdollisesti helmikuussa. Tai sitten jo tammikuussa, jos alusta 39A ei ole käyttökunnossa vielä tammikuussa. Tai jos SpaceX pystyykin toimimaan samaan aikaan täydellä teholla kummallakin puolella mannertaan.

Kahdeksan ensi vuodelle hahmotelluista laukaisuista tehtäisiin Vandenbergistä, joten siellä ei olisi ihan sellaista ruuhkaa kuin Florodan puolella. 

Vandenberg on SpaceX:n laukaisupaikoista ainoa, jolta voidaan tehdä laukaisuita maapallon napojen kautta kulkevalle radalle. Aalto-1:n laukaisun päähyötykuormana oleva taiwanilainen Formosat-5 -kaukokartoitussatelliitti tulee lähettää tällaiselle polaariradalle, joten se täytyy laukaista Kaliforniasta. 

Polaarirata on erinomainen myös Aalto-1:lle, koska näin se tulee myös kunnolla Suomen päälle varsin usein.

Aalto-1:n lisäksi mukana on koko joukko muita pieniä satelliitteja. Näitä ovat mm. BlackSky Pathfinder 2, eXCITe, SeeMe, Arkyd 6A, Corvus-BC 3, EcAMSat, ITASAT 1, useampi Flock-2c ja Lemur-2, CNUSail 1, DIDO 1, ICE-Cap, ISARA, KAUSAT 5, SIGMA, CANYVAL-X 1, CANYVAL-X 2, STEP Cube Lab, OCSD B, OCSD C, 3Cat 1, Fox 1C, Fox 1D, Nayif 1, PropCube 2, ROBUSTA 1B, skCUBE ja SUCHAI. 

Kyseessä on siis varsinainen joukkolaukaisu, ja lennolla käytetään ensimmäistä kertaa Shepra-nimistä nanosatelliittien kuljetuslaitteistoa. 

Kaiken jossittelun jälkeen olennaista Aalto-1:n kannalta on kuitenkin se, että nyt sen laukaisu on nyt suunnitelmissa toisena Vandenbergistä, ja mikäli kaikki käy nyt hyvin – siis seuraava lento nousee matkaan nyt joulukuun puolivälissä, lennolla ei ole ongelmia ja että myös kaikki seuraavien lentojen valmistelut menevät suunnitellusti – voisi Aalto-1 päästä viimein matkaan helmikuussa. Tai mahdollisesti jo tammikuussa.

Joka tapauksessa toiveet matkaan pääsystä pian ovat jälleen korkealla!