Earth Hour, mitä välii?

Haaste on päivän sana. Vastaanottajina on nyt kaksi tahoa:
1. Lukija: Tee jokin todellinen ja pysyvä kulutustottumuksen muutos, jolla vähennät sähkön käyttöäsi pitkällä tähtäimellä.
2. WWF: Aloittakaa jokin järkevämpi kampanjaa, jolla vähennetään turhaa matkustelua tai tavaran siirtelyä.

 

Luontojärjestö WWF järjestää vuosittain maaliskuun lopulla Earth Hour -tempauksen. Ideana on napsauttaa turha sähkövalaistus pois päältä, kaikki yhdessä, kello puoli yhdeksästä puoli kymmeneen. Keskityn tässä järkevyyteen ja vaikuttavuuteen, itse tapahtumasta kerrotaan vaikkapa aiemmassa Tiedetuubin jutussa.

Heti aluksi painotan, ettei Earth Hour todellakaan tähtää sähkönkulutuksen vähentymiseen juuri kuuluisan tuntinsa aikana. Pääpointti on ideassa, sähkön säästämisen symboliarvossa ja suurten väkijoukkojen pitkän tähtäimen käyttötottumusten muuttamisessa, yhdessä muiden kanssa.

Vuonna 2015 tempauksen mottona oli "ilmastonmuutoksen torjuminen". Säästämällä sähköä näet vähennetään myös kasvihuonekaasupäästöjä. Hyvä idea. Periaatteessa.

WWF mainostaa Earth Hourin olevan oiva tilaisuus vaikkapa kynttilänvaloillallisen järjestämiselle. Samaan hengenvetoon innostetaan, että tempauksen jälkeen voi sitten päivitellä porukalla kynttiläkuvia sosiaalisessa mediassa ja kertoa kuinka kivaa oli! Mukavaa, lutuista, mahtavaa... mutta onko tuollaisessa yhtään mitään järkeä?

Onko Earth Hourin aikana "säästetty" sähkö - oli määrä miten mitätön tahansa, tästä hieman tuonnempana - tosiaan pakko imaista saman tien käyttöön usuttamalla innostunut väki nettiin? WWF:ltä jää myös mainitsematta, ettei kyttilöiden polttelu ole kovinkaan ympäristöystävällistä - päinvastoin. Tuikut tupruttavat ympärilleen osaksi karsinogeenisiä pienhiukkasia, ja nostavat yleistä tulipaloriskiä aika roimasti. Lisäksi niiden polttelu lisää hiilidioksidipäästöjä reippaasti. Erään laskelman mukaan CO2-päästöt nousevat lähes 10 grammalla per kynttilä. (Nykyisin määrä tosin on suurempi, sillä tuossa vertailukohtana olivat "energiasyöpöt" 40 watin hehkulamput..) Toinen laskelma väittää, että Earth Hour päästäisi yksistään Suomessa ilmoille pyöreästi sata tonnia hiilidioksidia. Niin romanttista kuin se onkin, kynttilöiden polttelu ei siis liene kovin terveellistä, kenellekään.

Homma etenee aivan kuin Keeping up appearances -brittikomediassa (suomennettu Pokka pitää). Myös sarjan pääosassa toilailevan Hyacinth Bucket'n (lausutaan [bu.kɛ]) erityistaito on kynttiläillallisten järjestäminen. Ja myös hän tykkää antamastaan yläluokkaisesta vaikutelmasta kuin sika perunasta, muttei juurikaan mieti toimiensa vaikutuksia. Syytän nyt WWF:ää hieman samanmoisesta ajattelemattomuudesta. (En tosin usko, että Hyacinth ikinä kehottaisi vieraitaan mainostamaan illallisia somessa...)


Homma ei taida toimia aivan näin yksinkertaisesti...
 

Entäs sitten se sähkönkulutus?

Jään lopulta pakostakin miettimään, vaikuttiko Earth Hour yhtään mitenkään todelliseen sähkönkulutukseen. Asia on onneksi helppo selvittää (Suomen osalta) Fingridin tilastoista. Fingrid ylläpitää sähkön kantaverkkoa, jonka kautta kulkee noin 75 % maassamme käytetystä sähköstä. Se myös tarjoaa kätevästi mittaustietoa sekä sähkön kulutuksesta että sen tuotannosta.

Koko Suomen sähkönkulutus on tähän aikaan vuodesta pyöreästi 10000 MWh tunnissa. Tarkasta ajanhetkestä riippuen arvo vaihtelee noin 1000 megawattitunnilla suuntaansa: Ylivoimaisesti eniten sähköä kuluu arkisin, seitsemän ja kymmenen välillä, aamuin illoin. Vastaavasti hiljaisinta aikaa sähkörintamalla ovat viikonloput, etenkin aikaiset sunnuntaiaamut.

Kuka tuon kaiken sähkön sitten käyttää? Tilastokeskus kertoo, että teollisuus imee siitä noin puolet, ja kotitaloudet ovat vastuussa noin neljänneksestä (lämmitys vie tästä suurimman osan, laitteet ja valaistus vähän vähemmän). Loppu jakautuu maatalouden, palveluiden sekä julkisen kulutuksen ja liikenteen välille.

Kuva: Sähkönkulutus Suomessa Earth Hour -viikonlopun aikana. Lähde: Fingrid

Äkkiä vilkaisten Earth Hourin vaikutus näyttäisi selvältä: kulutus laski vuonna 2015 yhteensä lähes 450 MWh:lla (550 MWh lasku klo 20-21 ja sitten 120 MWh nousu klo 21-22). Tuollainen määrä vastaa parin isohkon vesivoimalan, tai vaikkapa toisen Loviisan ydinreaktorin tuotantoa samassa ajassa! Ja samanlainen kulutuksen pieneneminen on seurannut Earth Houria joka vuosi! Onko tempaus sittenkin aiheuttanut huikeat säästöt?!

No ei tietenkään.Lähde: Fingrid

Kulutus nousee tasaisesti alkuillasta eteenpäin - ihan jok'ikinen päivä, oli Earth Houria tahi ei. Kulutushuippu saavutetaan seitsemän-kahdeksan tienoilla illalla sekä arkisin että viikonloppuna. Earth Hour sattuu huippua joka päivä muutoinkin seuraavaan laskusuhdanteeseen. Tempaus ei vaikuta siihen yhtään mitenkään, ei vuonna 2015 eikä aiemmin. Merkitys on enintään jossain tuhannesosan tienoilla, 10 MWh paikkeilla. Tuskin edes sitä.

Jään katsomaan oheisia käppyröitä. Mikä ihme nostaa kulutusta aina iltaisin? Vaikken varmasti tiedäkään, epäilen vahvasti viihdettä ja rentoutumista. Ruuanlaitto, viihde-elektroniikka ja saunat tuppaavat porisemaan juuri noihin aikoihin, ja valaistuksellakin toki lienee oma vaikutuksensa (etenkin näin talvisin). Toinen yllättävä asia on kulutuksessa näkyvä jännä minimi yhdeksältä, ja sen jälkeinen loppupiikki kymmeneltä. Kuopan syytä en keksi, huippu ehkä korreloi iltauutisten tai television viihdesarjojen kanssa, mene ja tiedä...
 

Vastareaktioita vailla järkeä

WWF:n tempausta seuraa joka kerralla muutama outo lieveilmiö.

Jotkut ker-to-vat julkisesti pistävänsä Earth Hour -tunnin ajaksi tarkoituksella sähkölaitteita päälle. Ymmärrän sen ettei joku huomioi kampanjaa (enhän itsekään joka vuosi osallistu), tai sen, että ideaa kritisoi (kuten minä nyt tässä). Mutta kun agendana on projektin sabotointi ja kulutus kulutuksen vuoksi, se menee yli hilseen. Perusteluna kerrotaan joskus tempauksen vaikuttamattomuus, toisinaan taas Earth Hourin sähköntuotolle aiheuttaman haitan kompensointi. Ensimmäinen ei tippaakaan selitä miksi tekijä haluaa lisätä kulutusta, mutta jälkimmäinen on helppo kumota silkkana potaskana: jos eli kun tempaus ei vaikuta sähkön kulutukseen piirun vertaa, ei sitä tarvitse kompensoidakaan. Ei kuluttajien tai tuottajien puoleltakaan, sillä vaikutus hukkuu kaikin puolin kohinaan. (Jos joku tietää jonkin suomalaisen sähköntuotantolaitoksen joutuneen vaikeuksiin tai tyhjäkäynnille Earth Hourin takia, ottaisin tiedon mielelläni vastaan ja tutkisin asiaa lähemmin.) Joskus lisäkommenteissa paljastuu vinksahtanut ympäristö- tai säästönäkökantakin, kuten että sähkölaitteiden 'turha' sammuttaminen (tai oikeastaan seuraava käynnistäminen) vievät ylimääräistä energiaa. Tämä toki on joidenkin laitteiden tapauksessa täysin totta, mutta haluaisin kyllä nähdä mikä on se normaalikodista löytyvä laite, jonka sytytyspiikki vie enemmän sähköä kuin vekottimen pitäminen päällä tunnin ajan!

Yksi julkisuudessa esitetty mielipide ilmoittaa, ettei energiaa ja teknologiaa saisi misään nimessä boikotoida, vaan sitä pitäisi syleillä. Perusteluna on loogisen päättelyn huipentuma, kärjistetty vastakysymys "vai haluatko ihmiskunnan päätyvän mielummin takaisin kivikaudelle?" Samaa luokkaa kuin innokkaiden (anti)aktivistien siirtyminen valojen sammutuksen jälkeen rälläämään autolla edestakaisin Earth Hourin ajaksi. Tosielämän Nuijia ja tosinuijia, muuta en noihin osaa sanoa.

Jotain parempaa?

Mikä sitten todella auttaisi? No, se kulutustottumusten monen eri tason iso muutos. Mutta oikea muutos, eikä mikään tunnin pituinen umpiturha romantisointi, jonka jälkeen palataan 364 illaksi takaisin telkun ääreen. Valoja voitaisiin vähentää pysyvästi paljonkin: mainosten, kauppojen, teollisuushallien ja moottoriteiden valot voisi aivan hyvin sammuttaa öiksi. Taajamienkin katuvaloista voisi sammuttaa ainakin osan - kunhan se on teknisesti järkevää ilman isoja remontteja, eikä asukkaiden turvallisuutta laiminlyödä. Turkulaisena ihmettelen, miksi melkein jokainen Turun silta on valaistu sekä alta, päältä että pahimmillaan sisältäkin? Sama juttu muuten puiden ja rakennusten kanssa.

Entäpä ihmisten omat tottumukset? Kuinka moni meistä osallistuu Earth Houriin viherpestäkseen omaa toimintaansa tavalla tai toisella? Haastan lukijat nyt tykönänsä miettimään asiaa omalta kohdaltaan, kriittisesti. Miksi sinä osallistuit, ja miten voisit todella vähentää energian käyttöäsi? Voisimme kaikki nostaa naamamme enemmän pois sieltä somen, netin ja älyvempainten syövereistä. Telkkarinkin voi laittaa kiinni aivoja hapattamasta. Kaukosäätimen ja peliohjaimen tilalta voi napata kiinni vaikkapa kirjasta tai pyörän sarvesta. Eikä sitä kämpän lattialämmitystä tarvitse oikeasti pitää Saharan päivälämpötiloissa ihan alituiseen. Villasukat ovat jalassa ihan miellyttävän tuntuiset. Kokeile vaikka.

Lopuksi oiva ja luvaton lainaus tuttavaltani: "Anna mun kaikki kestää. Pistäkää nyt edes pystyyn kampanja 'En lennä Thaimaahan kymmeneen vuoteen', ja katsokaa sitten kuinka moni välittää ilmastosta ja ympäristöstä."

Heitänkin nyt pallon WWF:lle - onko Teillä kanttia aloittaa toimiva ja todella vaikuttava kampanja turhan matkustelun ja tavaranroudauksen lopettamiseksi? Vaihtoehtoja aurinkomatkoille lähempää. Samalla voisitte niittää mainetta ja kunniaa kotimaan matkailun ja paikalliskaupan edistäjinä.

Tekstiä päivitetty 19.3.2016 yleispätevämmäksi. Aiemmin teksti käsitteli vain vuoden 2015 Earth Houria.