Austfonna sulaa

Tietoja jäätiköiden arvioitua nopeammasta tai hitaammasta sulamisesta tai kasvamisesta saadaan nykyisin usein. Suuret epävarmuudet liittyvät usein siihen, ettei jäätiköistä ole tarpeeksi havaintoja riittävän pitkältä ajalta.

Paras tapa saada tarkkaa ja ajantasaista tietoa on havaita jäätiköitä avaruudesta. Euroopan avaruusjärjestön Sentinel 1A- ja CryoSat -satelliitit ovat tässä erinomaisia apuvälineitä. Tuorein niillä saatu ja julkaistu merkittävä havainto koskee Huippuvuorilla olevaa Austfonnan jäätikköä.

Austfonna on Huippuvuorten Koillismaalla oleva ns. lakijäätikkö, eli vuoristoisen saaren ylänköaluetta peittävä kupera jäätikkö. Havaintojen mukaan sen paksuus on pienentynyt 50 metriä sitten vuoden 2012 – eli vain kahden vuoden aikana se on menettänyt kuudenneksen paksuudestaan.

Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana Austfonnan jääpeite on pienentynyt olennaisesti ja jään ohemenista tapahtuu jo noin 50 kilometrin päässä jään reunasta. Aivan jäätikön laki on edelleen jokseenkin ennallaan, mutta jo 10 kilometrin päässä huipulta jäässä on jo havaittu muutoksia.

Havaintojen mukaan jäätikön virtaama on 25 kertaa aiempaa nopeampi, sillä se on kasvanut 150 metristä vuodessa 3,8 kilometriin. Siis puoli metriä tunnissa.

Leedsin yliopistossa olevan Iso-Britannian Polaarialueen havainnointi- ja mallinnuskeskuksen tutkijoiden tekemä, Geophysical Research Letters -sarjassa julkaistu tutkimus käytti hyväkseen kahdeksalla satelliitilla kerättyjä tietoja (mukana Sentinel-1A ja CryoSat), jotka yhdistettiin alueen paikalliseen ilmastomalliin.

“Nämä tulokset ovat selvä esimerkki siitä kuinka nopeasti lakijäätiköt voivat muuttua ja osoittavat hyvin sen, miten hankalaa on ennustaa jäätiköiden sulamisen vaikutusta merenpinnan tasoon tulevaisuudessa”, sanoo julkaistun tutkimuksen vetäjä Mal McMillan.

“Uudet satelliitit, kuten Sentinel-1A ja CryoSat, ovat tärkeitä työkaluja, koska voimme tarkkailla niillä järjestelmällisesti jäätiköitä ja jääalueita. Näin voimme myös ymmärtää paremmin näiden kaukaisten napa-alueiden toimintaa.”

Kuva: Sentinel-1A (vasemmalla) laukaistiin kiertoradalle Maan ympärillä viime vuoden huhtikuussa. CryoSat on ollut avaruudessa vuodesta 2010 alkaen.

Sulava jää nostaa meren pintaa

Sulavien jäätiköiden osuus viimeaikaisesta maailmanlaajuisesta merenpinnan noususta on noin kolmannes. Vaikka tutkijat ovat hyvin yksimielisiä siitä, että jään sulaminen jatkuu vastaisuudessakin, on sulavan jään määrän hahmottaminen tarkasti hyvin hankalaa, koska havaintoja ei ole tarpeeksi ja ilmastonmuutoksen dynamiikka on hyvin monimutkaista.

“Nyt havaitun kaltainen jäätiköiden sulaminen on hyvin yleinen ja tunnettu ilmiö”, toteaa Polaarialueen havainnointi- ja mallinnuskeskuksen johtaja, professori Andrew Shepherd.

“Sen sijaan nyt näkemämme tapahtumaketju on epätavallinen, koska se on kehittynyt pitkän ajan kuluessa ja nähtävästi se on alkanut jään ohenemisen jo alettua, jolloin kehitys on kiihtynyt rannikolla.”

Havaintojen mukaan ympäröivän meren lämpötila on noussut viime vuosina, mikä on voinut olla alkuperäinen kimmoke jääkerroksen ohenemiselle.

“Se, miten lämpimämpi merivesi liittyy jäätikön kehitykseen, ei ole kuitenkaan varmaa. Jatkamme työtä laittamalla uusia tuloksiamme jo olemassa oleviin jäämalleihin, jolloin kenties saamme selville syy-yhteyksiä ja voimme parantaa ennusteitamme siitä miten jään sulaminen vaikuttaa meren pinnankorkeuteen tulevaisuudessa.”

Joka tapauksessa satelliiteilla tehtävät pitkän aika jatkuvat havaintosarjat ovat erittäin tärkeitä ilmaston muuttumiseen liittyvien ilmiöiden seurannassa tulevien vuosien ja vuosikymmenten aikana.


Juttuja samasta aiheesta