ESAn tanskalaisastronautti Andreas Mogensenin unelma on toteutumassa: kuukauden kuluttua hän on avaruudessa, ja on ennättänyt todennäköisesti totuttautua painottomuuteen sen verran hyvin, että viettää lyhyen lentonsa parhaimpia päiviä Kansainvälisellä avaruusasemalla.

Mogensenin lento on monessa mielessä erityinen: paitsi että hänestä tulee ensimmäinen tanskalainen ja toinen pohjoismaalainen avaruudessa, poikkeaa hänen lentonsa huomattavasti suurimmasta osasta nykyisistä avaruusasemalle tehtävistä lennoista. Yleensä kolmihenkiset miehistöt nousevat kolmen kuukauden välein puoleksi vuodeksi avaruuteen siten, että asemalla on lyhyitä miehistönvaihtoaikoja lukuun ottamatta kuusihenkinen miehistö. Nyt kuitenkin asemalla on kaksi astronauttia, Scott Kelly ja Mihail Kornienko, jotka viipyvät asemalla vuoden päivät, ja näin kolmen kuukauden rytmi rikkoontuu.

Samalla kuitenkin heidän Sojuz-aluksensa pitää vaihtaa uuteen puolen vuoden jälkeen, ja siksi asemalle pitää tehdä "ylimääräinen" lento. Samalla Kellyn ja Kornienkon kanssa maaliskuussa noussut Gennadi Padalka tulee takaisin Maahan ja Sergei Volkov jää hänen tilalleen asemalle puoleksi vuodeksi. Kun siis kolmihenkisessä Sojuz aluksessa on kolme paikkaa ja niistä vain yksi tarvitaan lentoon ylös ja alas, on aluksessa kaksi paikkaa ikään kuin vapaana.Andreas kuntopyörässä

Näistä yksi varattiin ESAlle ja Andreas Mogensenille, koska puolivuotislentojen lisäksi myös lyhyt lento on erittäin sopiva pikaisille tutkimuksille ja tekniikan testaamiseen. Asiaan vaikutti toki myös se, että Tanska ei osallistu niin suurella summalla ESAn miehitettyjen lentojen kustannuksiin ja siten lennon rahoittamiseen, joten Andreas valittiin osittain näistä syistä lyhyelle lennolle.

Se, että lento kestää vain kymmenen päivää, ei todellakaan tarkoita sitä, etteikö se olisi tärkeä. Melkeinpä päinvastoin: lento on pakattu täyteen ohjelmaa ja siksi Andreasin aikataulu tulee olemaan huomattavasti tiiviimpi kuin pitkällä lennolla avaruusasemalla olevien astronauttien. Insinööritaustaiselle Andreasille myös teknologian testaamiseen painottuva ohjelma on myös erittäin sopiva.

Hän tulee muun muassa testaamaan asua, jonka tarkoituksena on vähentää painottomuuteen sopeutuessa usein ilmenevää selkäkipua, kauko-ohjaamaan Maassa olevaa pienen auton kokoista robottia ja käyttämään älylaseja, joiden avulla hän voi olla koko ajan yhteydessä maavalvomoon. Etenkin jälkimmäiset liittyvät suoraan tulevaisuuden avaruuslentoihin, missä astronautit ovat tutkimassa asteroideja, Kuun pintaan tai vaikkapa Marsia – silloin heillä on apunaan etäkäytettäviä robotteja sekä reaaliaikaista, virtuaalitodellisuudella varustettua apua asiantuntijoilta lennonjohdossa.

Hän käyttää myös uudenlaista tanskalaistekoista sydämensykemittaria asemalla olevaa kuntopyörää ajaessaan; oikealla olevassa kuvassa Andreas poseeraa sellaisen kanssa Maan pinnalla.

Parin vuoden valmistautuminen

Andreasin lennon erikoisuus verrattuna moniin edeltäviin Kansainväliselle avaruusasemalle suuntaaviin lentoihin on ollut myös se, että viime aikoina on tapahtunut paljon. Kolme avaruusaseman rahtialus on tuhoutunut viime lokakuun jälkeen, eikä mitään vastaavaa ole tapahtunut aikaisemmin – eikä tällaista epäonnea ole osattu edes kuvitella, sillä rahtikuljetusten hajauttaminen erilaisille aluksille on tehty osittain juuri siksi, että yhdelle tapahtuva onnettomuus ei vaikuttaisi avaruusaseman ylläpitoon.

Siksi Andreasin lento on ollut vaarassa lykkääntyä useaan kertaan, mutta koska se liittyy niin suoraan Kellyn ja Kornienkon jo maaliskuussa alkaneeseen lentoon, ei pelivaraa juuri ole. Nykyisen suunnitelman mukaan Andreasia kuljettava Sojuz TMA-18M -alus laukaistaan matkaan Baikonurin kosmodromista 2. syyskuuta klo 07:34 Suomen aikaa. Asemalle alus telakoituu kuuden tunnin kuluttua, mikäli lento sujuu normaalisti.

Andreas istuu Sojuz-aluksen sisällä keskellä olevan komentajan vasemmalla puolella, eli hän toimii aluksen ohjaajana. Hänellä on lennon aikana koko ajan puuhaa ja jos komentaja ei pysty toimimaan normaalisti, hän ottaa aluksen haltuunsa. Andreas on saanut siis täyden koulutuksen Sojuzin ohjaamiseen kaikissa mahdollisissa tilanteissa.

IRISS-nimen viime vuonna saaneesta lennosta sovittiin jo syksyllä 2013, mistä alkaen tanskalainen on valmistautunut siihen ja hänelle kerättiin lennolle sopiva tieteellisiä kokeita ja tekniikan testaamista sisältävä kokonaisuus.

TMA-18M -lennon tunnus

Aluksessa olevalla kolmannella paikalla on monen vaiheen jälkeen Aidyn Aimbetov Kazakstanista. Alun perin paikka oli annettu avaruusturistille myytäväksi ja oopperalaulaja Sarah Brightman oli jo koulutuksessa lentoa varten, kunnes hän päätti keskeyttää sen viime toukokuussa. Varasijalla ollut japanilainen liikemies otti osaa vain koulukseen, mutta ei ollut varautunut lentämään avaruuteen – ennen kaikkea ei ollut varautunut maksamaan niin paljon enemmän – ja siten paikalle lopulta otettiin lentoaan jo pitkään odottanut Aimbetov. Hänet valittiin kosmonauttikoulutukseen jo vuonna 2002 ja hän päätti koulutuksensa vuonna 2009, eli samana vuonna jolloin Andreas valittiin astronautiksi.

Kazakstanin talousvaikeuksien vuoksi lentoa lykättiin ja lykättiin, ja se oli suunnitelmissa vuodelle 2017, kunnes Brightmanin paikan vapautuminen muutti suunnitelmaa. Näin Aimbetovista tulee syyskuussa kolmas kazakki avaruudessa. Otsikkokuvassa Aimbetov on vasemmalla, Volkov keskellä ja Andreas oikealla.

Lentoa tullaan seuraamaan tiiviisti Tiedetuubissa, mutta jo nyt siihen voi tutustua erinomaisesti alla olevaa lapsille tehtyä animaatiota katsomalla. Lennosta kerrotaan myös ESAn sivuilla olevassa blogissa.