Tasan vuosi sitten Rosetta-komeettaluotaimen pieni Philae-laskeutuja hiipui Churyumov-Gerasimenkon pinnalla.

Se onnistui paitsi laskeutumaan komeetan ytimen pinnalle, vaikkakin pomppien, ja pystyi käymään läpi lähes kokonaan sille asetetut tieteelliset tavoitteet ennen kuin sen pariston lataus putosi niin alas, että laskeutuja meni automaattisesti uneen.

Viime kesänä laskeutujaan onnistuttiin olemaan uudelleen yhteydessä useampaankin kertaan, mutta sillä ei päästy tekemään uusia varsinaisia havaintoja ennen kuin yhteys jälleen kadotettiin.

Juuri nyt uudelleen lähemmäksi komeettaa tullut Rosetta on jälleen kuuntelemassa uudelleen olisiko Philae edelleen hengissä. Jo kesällä sen radiolaitteissa havaittiin vikaa, joten voi olla, että laskeutuja on hereillä, mutta ei vain pysty kommunikoimaan Rosetta-luotaimen kanssa.

Vuoden kuluessa kuitenkin Philaen huiman pomppulaskeutumisen kulku on onnistuttu selvittämää varsin tarkasti, ja se on paljastunut oletettuakin rajummaksi. 

Pieni, pippurinen pikkulaskeutuja sai kestää kovia iskuja ja pyöritystä, mutta tämä vain lisää kunnioitusta sitä ja sen suunnittelijoita kohtaan: kyseessä on ehdottomasti eräs jännimmistä laskeutumisista minkään aurinkokunnan taivaankappaleen pinnalle!

Laskeutumisen kulku selviää alla olevasta videosta.



Philae osui komeetan pinnalla hyvin tarkasti ennalta tarkoitettuun paikkaan Agilkiaksi nimetyllä alueella, mutta se ei onnistunut kiinnittymään pintaan, vaan pomppasi uudelleen lentoon ja päätyi kahden uuden pomppauksen kautta kenossa olevaan asentoon Abydos-nimen saaneelle alueelle.

Kuten Rosetta-tiimi totesikin laskeutumisen jälkeen, he saivat yhden laskeutumisen hinnalla kolme sellaista: jokaisesta kerrasta saatiin hieman lisätietoa pinnasta. Etenkin ensimmäisestä, sillä Rosetta kuvasi pomppausjäljet ja sen kuvista löydettiin myös pinnan päällä “lentänyt” laskeutujakin.

LaskeutumisreittiKolme kiinnittäytymismenetelmää petti

Silti se, että Philae ei onnistunut kiinnittymään pintaan ensimmäisellä kerralla oli luonnollisesti pettymys, sillä tuolla paikalla laskeutujaan olisi todennäköisesti voitu olla yhteydessä pitempään. Siellä sen aurinkopaneelit olisivat varmaankin tuottaneet tarpeeksi sähköä ja yhteydenpito olisi ollut suoraviivaista.

Laskeutujalla oli kolme tapaa kiinnittäytyä komeetan pintaan. Ensimmäinen oli pieni rakettimoottori, joka olisi työntänyt sitä alaspäin pienessä painovoimakentässä. Se, että se ei toiminut, tiedettiin jo laskeutumiseen lähdettäessä, koska moottorin polttoainejohdon avaaminen ei onnistunut yrityksistä huolimatta.

Ongelman ratkaisuyrityksiin olisi kuitenkin mennyt liikaa aikaa ja tulos oli erittäin epävarma, joten laskeutumiseen päätettiin ryhtyä ilman rakettimoottoria. 

Valitettavasti vain kaksi muutakin menetelmää pettivät. Pienet harppuunat, joiden tarkoitus oli ankkuroida laskeutuja pintaan, eivät lauenneet. Joko pienet räjähdyspanokset olivat tulleet tehottomiksi pitkän planeettainvälisen lennon aikana, tai niihin laukaisusignaalin vievät johdot olivat haperoituneet.

Kolmas menetelmä, laskeutumisjalkojen päässä olevat ruuvit, eivät puolestaan toimineet, koska laskeutuja pomppasi uudelleen lentoon ja koska pinta oli erittäin kovaa. 

Mikäli laskeutujaan saadaan uudelleen yhteys, on lennonjohtajien mukaan eräs ensimmäisistä tehtävistä yrittää uudelleen laukaista harppuunat. Paitsi että ne voisivat kiinnittää Philaen pintaan nykyiselle paikalleen, voisivat harppuunoissa olevat anturit kertoa mikä on lämpötila komeetan pinnan alla.

Uusi yhteysyritys

Chury-komeetan aktiivisuus on ollut laskussa elokuussa olleen perihelin jälkeen ja etenkin viime viikkoina komeetta on rauhoittunut olennaisesti.

Siksi Rosettaa on voitu tuoda vähitellen lähemmäksi komeetan ydintä. Viime viikon lopulla etäisyys oli enää noin 170 km.

Kesällä olleiden yhteyksien tarkempi tutkiminen on paljastanut, että yksi Philaen kahdesta radiolähettimestä ja yksi kahdesta vastaanottimesta eivät toimineet. Lisäksi jäljellä olevan lähettimen kanssa oli ongelmia.

“Toisinaan se ei mennyt päälle suunniteltuun tapaan tai se lakkasi toimimasta aiottua aikaisemmin, joten todennäköisesti menetimme sen vuoksi useita yhteysmahdollisuuksia”, selittää Philaen tekninen johtaja Koen Geurts ESAn tiedotteessa.

“Meillä on nyt aikaa vain noin tammikuun loppuun saakka saada yhteys uudelleen, sillä sen jälkeen laskeutujan sisälämpötila laskee niin alas, että se ei voi toimia. Raja on -51°C.”

Lennon loppua jo suunnitellaan

Samalla kun laskeutujaan yritetään saada vielä yhteyttä, kaavaillaan itse Rosetta-luotaimen ensi vuoden tehtäviä jo tarkasti. 

Tarkoituksena on tulla komeettaytimen aktiivisuuden rauhoituttua lähelle ydintä ja kuvata sitä tarkasti hyvinkin läheltä.

Samoin Rosetta aiotaan ohjata ainakin kerran vielä noin 2000 kilometrin päähän komeetasta tutkimaan sen pyrstöä ja ympärillä olevaa kaasua sekä hiukkasia. 

Koska Rosetta toimii aurinkopaneeleista saatavalla sähköllä, se ei voi toimia enää pitkään ensi vuoden lopun jälkeen. Komeetan mukana ollessaan se joutuu kauemmaksi Auringosta kuin se oli lentomatkallaan kohti komeettaa. Silloinkin se joutui olemaan horroksessa osan ajasta, koska se ei saanut tarpeeksi energiaa toimiakseen.

Tarkoituksena onkin tuoda luotain hyvin lähelle komeettaa ensi vuoden syyskuun lopussa ja ohjata se törmäämään rauhallisesti komeetan pinnalle hallitusti. 

Sitä ennen, todennäköisesti ensi elokuussa, Rosetta ohjataan ensin hyvin soikeille kiertoradoille komeettaytimen ympärillä, jolloin se tulee vain noin kilometrin päähän pinnasta. Näin pinnasta saadaan erittäin tarkkoja kuvia ja kiinnostavia havaintoja.

Sen jälkeen syyskuun lopussa luotain törmäisi pinnalle. Se tekisi havaintojaan loppuun saakka. 

Vaikka on todennäköistä, että Rosetta rikkoontuisi törmäyksessä, on mahdollista, että se voisi jatkaa toimintaansa myös pinnalla.  

Tähän mennessä luotain on osoittautunut todella kovaksi luuksi.


Juttuja samasta aiheesta