Vihreähehkuinen komeetta suhahti läheltä Maata eilen

Komeetta 45P/Honda-Mrkos-Pajdusakova oli eilen aamulla lähimpänä Maata, vain noin 32 Kuun etäisyyden päässä. Yllätys se ei ollut, eikä sekään, etteivät juuri muut kuin tähtiä tarkkailevat sitä huomanneet.

Komeetta 45P:n tuleminen oli siis hyvin selvillä, kuten sekin, ettei siitä tule mikään kirkas ilmiö yötaivaalle. 

Lähimmillään tämä halkaisijaltaan karkeasti 0,5 – 1,6 kilometriä ollut kappale oli eilen lauantaina (11. helmikuuta) aamupäivällä noin kymmeneltä Suomen aikaa. Silloin etäisyyttä Maan ja komeetan välillä oli 12 444 000 km, eli noin 32 kertaa Maan ja Kuun välinen etäisyys. 

Kyseessä on siis varsin läheltä Maata mennyt kappale, itse asiassa eräs lähimmistä komeetan ohilennoista. Ennätyksiä ei kuitenkaan rikottu, sillä komeetta Lexell pitää edelleen ykkössijaa listalla vuoden 1770 ohilennollaan (2 258 927 km) ja myös 45P tuli vuonna 2011 tätä likemmäksi meitä (8 990 832 km).

Komeetan löysi japanilainen Minoru Honda joulukuun 3. päivänä 1948, mutta koska sen havaitsivat samoihin aikoihin myös Antonín Mrkos ja Ludmila Pajdušáková, kantaa se näiden kolmen henkilön nimeä.

Se kiertää Auringon 5,25 vuodessa, eli se oli edellisen kerran lähellä Aurinkoa syksyllä 2011. 

Kuvissa 45P/Honda-Mrkos-Pajdusakova hohtaa vihreänä, koska sen pinnalta irtoaa tavallista enemmän hiiliyhdisteitä avaruuteen Auringon säteilyn lämmityksen vaikutuksesta ja valo saa hiiliatomien elektronit ponnahtamaan korkeammalle viritystilalle. Kun viritystila purkaantuu, ponnahtaa irti energialtaan vihreän tienoilla oleva fotoni, eli kaasu näkyy vihreänä. Kyse on fluoresenssi-ilmiöstä.

Vihertävä koma on halkaisijaltaan noin 100 000 km, mutta se on hyvin heikkovaloinen; kuvissa se näkyy hyvin, koska valokuvia on valotettu pitkän aikaa, mutta paljain silmin komeettaa tai sen komaa ei näe lainkaan. Kiikarilla kohteen saa juuri ja juuri näkyviin.

Komeetta on nyt Pohjan kruunun ja Herkuleksen tähtikuvioiden välissä. Kyseinen kohta taivasta nousee illalla kymmenen aikaan näkyviin eteläisestä Suomesta katsottuna ja on matalalla koillistaivaalla puolenyön aikaan.

Tarkemmin sijainnin voi katsoa esimerkiksi Ursan netissä olevan interaktiivisen tähtikartan avulla. Komeettaa ei ole merkitty karttaan, mutta se on nyt jotakuinkin tarkalleen Pohjan kruunun ja Herkuleksen tähtikuvioiden välissä alla olevan kartan palan mukaisesti.


Juttu jatkuu mainoksen jälkeen

Otsikkokuva: Nasa / JPL (otettu vuonna 2011)


Juttuja samasta aiheesta